Kysymäsi BBC:n tuottaman tv-sarjan "Onedin line" tunnussävel on osa "Adagio" (tarkemmin Spartacuksen ja Frygian adagio) venäläisen Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Populaareissa yhteyksissä se saattaa esiintyä myös nimellä "Love theme from Spartacus".
Helluntai on kristillinen Pyhän Hengen vuodattamisen juhla, jota vietetään kristillisen seurakunnan perustamisen muistoksi. Helluntai on hyvin vanha juhla, juutalaiset viettivät sitä sadonkorjuujuhlana jo kauan ennen Jeesuksen syntymää. Kristillinen seurakunta on viettänyt helluntaita 200-luvulta lähtien. Helluntain paikka kalenterissa on 50 päivää pääsiäisestä, se vaihtelee toukokuun 10. päivästä kesäkuun 13. tai 14. päivään.
Kansanperinteessä helluntai on sään ennustamisen sekä naimaonnen nostattamisen päivä. Helluntain säässä nähtiin enteet koko kesän sääoloihin ja helluntaisauna oli kansan parissa tärkeä tapahtuma. Helluntai oli erityisesti nuorisolle iloinen juhla, jolloin järjestettiin tansseja ja etsiskeltiin kesäheilaa ja...
Kyseessä on P.J. Hannikaisen (1854-1924) säveltämä ja sanoittama laulu, joka kulkee nykyään nimellä Mummin luona.
Sanat menevät :
Järveltä kuuluu airon kolke,
ken siellä mahtaa soutaa?
Varmaan ukki joka meitä
mummin luokse noutaa.
Mummin luona on lysti olla,
siellä on hauskaa monta.
Viilipiimää syödä saamme
aivan verratonta.
Sitten me käymme poimimassa
mäeltä mansikoita.
Evääksemme mummi antaa
rieskaleipää, voita.
Illan tullen palataan
ja tuokkoset täynnä paistaa.
Kylläpä mummin mansikkamaito
mainiolta maistaa.
Laulu löytyy cd-levyltä Tuoksua tuulonen täynnä (Kodin ja koulun lauluja : 5). SRK 2003.
Nuotit sisältyvät esim. kokoelmiin:
Voipio, Margareta : Iloisella mielellä. Karisto 1987.
Hannikainen, P.J. : Me lapset laulavaiset : P.J....
Hei,
Moni muukin on pohtinut asiaa:
Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990207/erik/990207er06.ht…
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990221/erik/990221er10.ht…
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen...
Risingshadow sivuston mukaan sarjan ensimmäinen osa on Ihmeiden kabinetti ja toinen Kuoleman asetelma, molemmat ovat jo suomeksi. Ja kolmas osa on syksyllä ilmestyvä Tulikivi, ilmestymisaika 26.8.2011.
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Preston Douglasin kotisivujen mukaan Pendergast-sarjassa on ilmestynyt ensimmäinen teos vuonna 1995, Relic ja toinen Reliquary (1997). http://www.prestonchild.com/books/
Preston Douglasilta on keväällä ilmestymässä suomenkielisenä Rienaus, arvioitu ilmestymisaika 27.5.2011. Rienauksen alkuteos Blasphemy.
Tarkempia tietoja sarjasta voit tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta http://www.gummerus.fi/
Aivan kaikki ei sovellu pakastettavaksi, ainakaan käsittelemättä. Monen tuotteen rakenne kärsii pakastuksen ja sulatuksen vuoksi, niin kuin juuri raa'an perunan tai muiden tuoreiden juuresten. Tuoreiden yrttien lailla niitä kuitenkin voidaan pakastaa, kun ne on ensin ryöpätty eli kiehautettu vedessä ja sen jälkeen nopeasti jäähdytetty.
Toiset perunalajikkeet sopivat myös pakastettavaksi paremmin kuin toiset. Paras lajike pakastettavaksi on vastanostettu tasakokoinen 'Siikli'. Pakastusta varten perunat ensin pestään ja laitetaan veteen kiehumaan pariksi minuutiksi. Sitten perunat jäähdytetään nopeasti kylmän veden alla ja niiden annetaan kuivahtaa. Lopuksi perunat pakastetaan annospusseissa.
Lähteet:
Ilkka Isotalo & Santeri...
Kollega kirjaston lastenosastolta kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan Harry Potterin kohderyhmään kuuluvat lapset kolmas-neljäsluokkalaisista ylöspäin. Tätäkin nuoremmille lapsille monet vanhemmat ovat lukeneet Harry Potteria iltasatuna ääneen. Tietysti kirjasuositukset riippuvat aina hyvin paljon lapsesta ja hänen kiinnostuksistaan, toiset aloittavat jo aikaisemmin lukemaan kirjoja, joihin ikätoverit tarttuvat vasta myöhemmin. Harry Potter -sarja myös vakavoituu loppuaan kohden, päähenkilöiden varttuessa ja käsittelee loppupuolella enemmän nuorten ongelmia. Alkupään kirjat sijoittuvat vahvemmin koulumaailmaan ja niissä on myös enemmän huumoria ja siksi ne varmastikin ovat enemmän nuorempien lasten mieleen.
Ravintolakoulu Perhon kirjasto (http://www.ravintolakouluperho.fi/opiskelupalvelut/kirjasto) selvitti asian. Kokkiprokkis-kirjasta (tekijät Arja Kaikkonen, Timo Mäkynen, Minna Tiusanen, Eija Viinikka, 2013) löytyivät vastaukset:
2x2x45mm, tulitikkua muistuttava suikale on nimeltään Julienne,
3x3x3 mm kuutio on Brunoise ja 12x12x12mm kuutio Paysanne.
”Suomen kielen perussanakirjan” (osa 1; Valtion painatuskeskus, 1990) mukaan killat ovat ”keskiajalla keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja, tav. jnk ammattikunnan piirissä toimineita yhdistyksiä”. Varhaisimmat killat olivat uskonnollisia, usein suojeluspyhimyksiin liittyviä yhdistyksiä, jotka järjestivät erilaisia sosiaalisia tapahtumia. Tällaiset katolilaisuuteen kytkeytyneet killat kuitenkin kiellettiin Ruotsissa Vesteråsin valtiopäivillä 1547 osana uskonpuhdistusta.
Yleisemmin kiltoihin viitattaneen kuitenkin nimenomaan ammattikuntina, joita alkoi syntyä Euroopassa vuoden 1100 tienoissa; antiikin Roomassakin niitä tosin oli jo ollut. Tällaisia ammattikuntia saattoivat olla esimerkiksi kultasepät, suutarit, räätälit tai...
Suurimman osan lyhenteistä löydät täältä: http://www.acronymfinder.com
Ja täältä löytyy vielä joitakin investointialan lyhenteitä:
http://baystreet.investopedia.com/categories/acronyms.asp
Termien suomennoksissa voit käyttää apuna talousalan sanakirjoja, esimerkiksi Taloussanasto (Taloustieto Oy 1998), Talvitie: Kaupan perussanakirja (Tietoteos 1993), Talvitie. Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (WSOY 2000), Hallenberg: Liike-elämän sanakirja englanti-suomi (Taloustieto 1999). Sanakirjojen saatavuuden saat selville Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi
Kirjasto- ja tietopalvelualan keskeisimmät jäsenyydet liittynevät ammattiliittoon ja alan asiantuntijajärjestöihin. Jäsenyys on vapaaehtoista ja riippuvaista työpaikan sijoittumisesta Suomen kirjastokenttään (julkinen vai yksityinen, yleinen vai tieteellinen). Suomen kirjastoseura ry on kaikille avoin kirjastopalvelujen kehittämiseen pyrkivä järjestö. Tietoasiantuntijat ry on tietoalan asiantuntijajärjestö. Tieteellisillä kirjastoilla on oma järjestönsä Suomen tieteellinen kirjastoseura ry.
Ammattiliittojen jäsenyys julkisella sektorilla eli kaupungin- ja kunnankirjastoissa jakaantuu pääasiassa JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto), JYTY:n (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto) tai KUMULA ry:n (Kuntien asiantuntijat)....
Sami on lyhennys Samuelista. Samuel on hebreaa ja tarkoittaa Jumala on kuullut tai Jumalan kuulema. Skotlannissa tulkitaan joskus, että Samuel on gaelinkielinen muunnos muinaisskandinaavisesta kesän vaeltajaa tarkoittavasta nimestä.
Niina on suomalainen muunnos Ninasta. Nina on Annan ja Anninan venäläinen hellittelymuoto ja merkitsee armahtava. Espanjassa nimi tarkoittaa tytärtä.
Säde: suomalainen sana.
Lähde: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Sanontaja ei löytynyt kirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Häkkinen
Mistä sanat tulevat / Kaisa Häkkinen
Sanojen synty : etymologinen sanakirja / Veijo Meri
Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat / Pasi Heikura
Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa / Heikki Paunonen
Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset / Outi Lauhakangas.
Sanontojen alkuperää on usein mahdoton jäljittää. Sanonnat voivat syntyä kielellisenä nokkeluutena tai leikittelynä ja jäävät sitten elämään.
Anneli Kivelän Katajanmäki-sarjassa viimeisin on 2010 ilmestynyt Salaisuuksia Katajanmäellä. Mitään merkkejä sarjan päättymisestä ei ole, joten voi olettaa että seuraava kirja ilmestyy vuonna 2011. Asian voi varmistaa Kivelän kustantajalta Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ . Mukavaa, että olette löytäneet mieluisan kirjasarjan.
Riikka on lähinnä lyhennelmä Fredrika nimestä, joka on Fredrik nimen vastine naiselle.
Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönimi, joka esiintyy myös sanskritissa.
Fredrik merkitsee suomeksi rauhanruhtinasta, hallitsijaa jonka valtakunnan rajoilla vallitsee rauha.
Almanakan Fredrik oli Utrechtin piispa, joka kuoli marttyyrina vuonna 838.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet.
Kustannus-Mäkelän Banaani-sarjassa on lastenkirjoja eritasoisille lukijoille. Kirjan kannessa oleva värillinen banaani kertoo, millaiselle lukijalle kirja on tarkoitettu. Kustantajan tiedoissa kerrotaan, että
Vihreä banaani = Kirjasarja lukemista aloittaville
Sininen banaani = Kirjasarja juuri lukemaan oppineille
Punainen banaani = Kirjasarja vähän enemmän lukeville
Keltainen banaani = Kirjasarja sujuvasti lukeville
Lisäksi sarjaan kuuluu PLUS banaanisarja, jossa on tarinan lisäksi tietoa ja tehtäviä, esimerkiksi matemaattisia tehtäviä alkuopetusikäisille.
Kirjasarjaa on arvioitu blogissa http://julaer.blogspot.fi/2013/05/banaanisarja-kirpun-matka-maailman.ht… mm. näin:
Vaikeustaso etenee asteittain ja sen voi huomata juonen...
Tuolta ajalta on paljon eri kirjallisuudenlajeja ja tyylejä edustavia naiskirjailijoita. Et täsmentänyt esim., kiinnostavatko runot, novellit vai romaanit. Tässä kuitenkin muutama nimi. Päivi Alasalmi, Pirjo Hassinen, Anne-Leena Härkönen, Annika Idström, Riitta Jalonen, Leena Krohn, Leena Lander, Leena Lehtolainen, Ulla-Lena Lundberg, Anja Snellman (Kauranen), Eeva Tikka, Maarit Verronen.
Sanojen aika -nimisessä tietokannassa voi tehdä hakuja kirjailijoista ja kirjoista eri hakuperusteilla http://kirjailijat.kirjastot.fi - sieltä voi tehdä lisää löytöjä.
Kielenkäyttöämme ohjaamaan pyrkivä uusin arvovaltainen ohjenuora
Kielitoimiston sanakirja. - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006
määrittelee paljasjalkaisen 'syntyperäiseksi'.
Yhtä suvaitsevainen on myös slangisanakirja
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki Paunonen ja Marjatta Paunonen. - 5. p. - WSOY, 2005.
Aikanaan Helsingissä on käytetty samassa merkityksessä sanaa 'paljasklabbinen'.
