Anneli Kivelän Katajanmäki-sarjassa viimeisin on 2010 ilmestynyt Salaisuuksia Katajanmäellä. Mitään merkkejä sarjan päättymisestä ei ole, joten voi olettaa että seuraava kirja ilmestyy vuonna 2011. Asian voi varmistaa Kivelän kustantajalta Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ . Mukavaa, että olette löytäneet mieluisan kirjasarjan.
Kirjasto- ja tietopalvelualan keskeisimmät jäsenyydet liittynevät ammattiliittoon ja alan asiantuntijajärjestöihin. Jäsenyys on vapaaehtoista ja riippuvaista työpaikan sijoittumisesta Suomen kirjastokenttään (julkinen vai yksityinen, yleinen vai tieteellinen). Suomen kirjastoseura ry on kaikille avoin kirjastopalvelujen kehittämiseen pyrkivä järjestö. Tietoasiantuntijat ry on tietoalan asiantuntijajärjestö. Tieteellisillä kirjastoilla on oma järjestönsä Suomen tieteellinen kirjastoseura ry.
Ammattiliittojen jäsenyys julkisella sektorilla eli kaupungin- ja kunnankirjastoissa jakaantuu pääasiassa JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto), JYTY:n (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto) tai KUMULA ry:n (Kuntien asiantuntijat)....
Veikka tulee nimestä Veikko, muita nimiä esim. Vesse, Veke,Veka, Veksi ja Veksa. Veikko, (Weikko vuosina 1908-1927), esiintyi Kansanvalistusseuran Kalenterissa jo 1882. Veikko-nimeä käytettiin todennäköisesti ensimmäisen kerran 1864. Puhekielessä Veikkoa on käytetty veli-merkityksessä, Veikon edelläkävijä oli Veljyt eli Vely. Ensimmäinen "veli" kirkonkirjoissa oli Welly v. 1841. Lisätietoa Veikka, Veikko, Veli-nimistä löytyy mm. teoksista Kustaa Vilkuna: "Etunimet" Otava 1990 ja Pentti Lempiäinen: "Suuri etunimikirja" WSOY 1999.
Suurimman osan lyhenteistä löydät täältä: http://www.acronymfinder.com
Ja täältä löytyy vielä joitakin investointialan lyhenteitä:
http://baystreet.investopedia.com/categories/acronyms.asp
Termien suomennoksissa voit käyttää apuna talousalan sanakirjoja, esimerkiksi Taloussanasto (Taloustieto Oy 1998), Talvitie: Kaupan perussanakirja (Tietoteos 1993), Talvitie. Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (WSOY 2000), Hallenberg: Liike-elämän sanakirja englanti-suomi (Taloustieto 1999). Sanakirjojen saatavuuden saat selville Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi
Maistraatin nimipalvelun mukaan vuodesta 1899 vuoteen 2007 179 pojalle on annettu etunimeksi Jaako. Jaakko on nimen Jaakob suomalainen muunnelma. Jaakob merkitsee ’Jumala suojelkoon’. Se mainittiin jo Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-1883, ja tuli almanakkaan vuonna 1890. Lyhyempää muotoa Jaako käytettiin Suomessa jo 1400-luvulla. Se on nimen Jaakob länsisuomalainen muunnos. Uuden vuosituhannen alkuvuosina tämä nimen vanhempi versio tuntuu kiinnostavan, vaikka sen vuonna 2006 sai vain 12 poikaa.
Lähde: Saarikalle, Anne – Suomalainen Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus.2007
Nimen Jaako käyttöön sukunimenä on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa.
Kysymys: Mistä Jaako nimi on peräisin ja mitä se...
Virallinen etunimi Lillistä tuli jo 1800-luvun lopussa. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 ja sitä on pidetty Liljan ja myös Karoliinan kutsumamuotona. Lillin nimipäivä on 20.5. Samana päivänä on ruotsalaisessa almanakassa nimi Lilian ja eräät ruotsinkieliset ovatkin pitäneet Lilliä ja Liliania Elisabetin lyhentymänä. Lilli on yhdistetty myös englantilaisperäiseen Lillyyn.
Lisää tietoja etunimistä löytyy esim. teoksista Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja ja
Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet.
Väestörekisterikeskuksen verkossa toimivasta Nimipalvelusta löytyy tietoja nimien esiintymisestä eri aikoina
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei,
Nea ja Jere nimien tausta on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Voit käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa https://www.kirjastot.fi/tkysy/haku Kirjoita hakuruutuun esim. sanat Jere etunimet ja tee haku.
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea). Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista.
Nea on lyhentymä nimestä Linnea, joka taasen pohjautuu ruotsalaisen tiedemiehen C v. Linnen nimeen ja vanamo-kasvin ruotsinkieliseen nimeen linnea. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee "taistelijarta". Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle,...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2003) antaa Maarialle tiedon, että se on yksi Marian monista muunnoksista. Maria-nimestä on pitkä selvitys samaisessa kirjassa. - Minttu-nimestä sanotaan että se on kutsumamamuoto Wilhelmiinasta, mutta myös itsenäinen luontoaiheinen nimi. - Ulkomaisista merkityksistä ei vielä ole löytynyt tietoja.
Taikuutta ja seikkailuja löydät esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjasta, Eoin Colferin Artemis Fowl -kirjoista ja Ursula K. LeGuinin Maameren tarinat -sarjasta. Potter-fanille voi suositella myös Reeta Aarnion kirjoja Maan kätkemät ja Veden vanki, ja taikojen parissa ollaan myös Diana Wynne Jonesin kirjoissa Noidan veli ja Tietäjän lapsuus. Terry Pratchettin kirja Vapaat pikkumiehet ja sen jatko-osat Tähtihattu ja Talventakoja kertovat Tiffany-tytön noitaopinnoista. Todellinen fantasiakirjallisuuden klassikko on C.S. Lewisin Narnia-sarja. Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja seuraa Torak-pojan ja hänen susiystävänsä vähän taianomaisiakin seikkailuja esihistoriallisessa maailmassa.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina...
Kysymäsi BBC:n tuottaman tv-sarjan "Onedin line" tunnussävel on osa "Adagio" (tarkemmin Spartacuksen ja Frygian adagio) venäläisen Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Populaareissa yhteyksissä se saattaa esiintyä myös nimellä "Love theme from Spartacus".
Häme-Wikin https://www.hamewiki.fi/wiki/Mommilan_kartano sivuilta löytyy tieto, että kartano on nykyään yksityisomistuksessa. Omistajan nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Kyseessä on P.J. Hannikaisen (1854-1924) säveltämä ja sanoittama laulu, joka kulkee nykyään nimellä Mummin luona.
Sanat menevät :
Järveltä kuuluu airon kolke,
ken siellä mahtaa soutaa?
Varmaan ukki joka meitä
mummin luokse noutaa.
Mummin luona on lysti olla,
siellä on hauskaa monta.
Viilipiimää syödä saamme
aivan verratonta.
Sitten me käymme poimimassa
mäeltä mansikoita.
Evääksemme mummi antaa
rieskaleipää, voita.
Illan tullen palataan
ja tuokkoset täynnä paistaa.
Kylläpä mummin mansikkamaito
mainiolta maistaa.
Laulu löytyy cd-levyltä Tuoksua tuulonen täynnä (Kodin ja koulun lauluja : 5). SRK 2003.
Nuotit sisältyvät esim. kokoelmiin:
Voipio, Margareta : Iloisella mielellä. Karisto 1987.
Hannikainen, P.J. : Me lapset laulavaiset : P.J....
”Suomen kielen perussanakirjan” (osa 1; Valtion painatuskeskus, 1990) mukaan killat ovat ”keskiajalla keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja, tav. jnk ammattikunnan piirissä toimineita yhdistyksiä”. Varhaisimmat killat olivat uskonnollisia, usein suojeluspyhimyksiin liittyviä yhdistyksiä, jotka järjestivät erilaisia sosiaalisia tapahtumia. Tällaiset katolilaisuuteen kytkeytyneet killat kuitenkin kiellettiin Ruotsissa Vesteråsin valtiopäivillä 1547 osana uskonpuhdistusta.
Yleisemmin kiltoihin viitattaneen kuitenkin nimenomaan ammattikuntina, joita alkoi syntyä Euroopassa vuoden 1100 tienoissa; antiikin Roomassakin niitä tosin oli jo ollut. Tällaisia ammattikuntia saattoivat olla esimerkiksi kultasepät, suutarit, räätälit tai...
Ravintolakoulu Perhon kirjasto (http://www.ravintolakouluperho.fi/opiskelupalvelut/kirjasto) selvitti asian. Kokkiprokkis-kirjasta (tekijät Arja Kaikkonen, Timo Mäkynen, Minna Tiusanen, Eija Viinikka, 2013) löytyivät vastaukset:
2x2x45mm, tulitikkua muistuttava suikale on nimeltään Julienne,
3x3x3 mm kuutio on Brunoise ja 12x12x12mm kuutio Paysanne.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? kerrotaan, että Eeli on Eeliksen muunnos ja Eelis on alkuaan heprean Elisa (Jumala on pelastukseni), joka nyt on tytön nimi. Eeli nimeä on annettu sekä pojille että tytöille: nimellä oli "Suomessa ... 1980-luvun alussa lähes 1 400 miespuolista kantajaa ja lisäksi toistasataa naista." (Nimipäivättömien nimipäiväkirja / Pentti Lempiäinen). Lempiäisen mukaan Eeli-nimi esiintyy Vanhassa testamentissa (1. Sam. 1-4). "Heprean sana Eli merkitsee suomeksi "korkeus" ja sisältää myös ajatuksen "Jumala on yläpuolellamme"."
Graalin malja viittaa historiallisiin legendoihin ja taruihin, joita on erilaisia. Yhden tarinan mukaan Graalin maljaksi on nimetty malja, josta Jeesus olisi juonut viimeisellä ehtoollisella, toisen mukaan maljaan olisi kerätty Jeesuksen ristillä vuodattama veri. Toisissa tarinoissa Graal olisi muinaiskansojen pyhä, taianomainen esine, jota etsittiin erityisesti keskiajan Euroopassa. Tätä kyseistä maljaa eivät kuitenkaan jälkipolvet ole todistettavasti pystyneet löytämään.
Kun jokin asia on Graalin malja, se tarkoittaa, että se on vaikeasti löydettävissä.
Lähteet:
Mytologian sanakirja, WSOY, 2000.
Genzmer, Herbert; Hellenbrand, Ulrich : Maailman mysteerit : selittämättömiä ihmeitä ja arvoituksellisia ilmiöitä, Gummerus...
Varauksen kulkemiseen kuluva aika riippuu HelMet-kirjastoissa monesta asiasta. Yleensä kesto on 2–3 arkipäivää, mutta se voi olla huonolla tuurilla pidempikin. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä pidempään. Näistä syistä...
Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään.
Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen....
