Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa os. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp . Kirjoita hakusanaksi: rahanarvo.
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta:
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, 9. p., Suomen numismaattinen yhdistys 2004.
Sen mukaan vuoden 1963 paperimarkan arvo on 0,50 - 12 euroa kuntoluokasta ja numerosarjasta riippuen.
Kari Hotakainen on syntynyt 1957 Porissa. Turun Sanomien julkaisemassa jutussa 5.12.02 hän kertoo olevansa "maalta, seudulta jossa ei ollut paljon edes katuvaloja". 1970-luvun alussa hän on asunut Rautalammilla Pohjois-Savossa. Tämä ilmenee Helsingin Sanomissa 25.2.2001 julkaistusta artikkelista, jossa hän kertoo siitä, kuinka suuri vaikutus tuolloin uudella Mikko Niskasen ohjaamalla elokuvalla Kahdeksan surmanluotia oli häneen, Rautalammin kylään ja ehkä koko Suomen maaseutuun. Anna-lehden (nro 37, 1999) artikkelissa Hotakainen kertoo viettäneensa osan lapsuudestaan myös Pihtiputaalla. Hän kertoo kirjoittaneensa Ystäväni-kirjoihin, että "inhoan käärmeitä ja tyttöjä, mieliruokani ovat lihapullat ja haaveenani on tulla...
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään tekijää kaipaamaasi tekstiin. Teksti tuntuu tutulta, mutta olisiko siinä kuitenkin useammasta värssystä otettuja lauseita.
Muistovärssyjä on koottuna esimerkiksi Kirkollisen hautaustoimiston nettisivuilla
http://www.hautaustoimisto.info/index.php?p=Muistolauseet . Näissäkään ei kaikissa ole tekijää mainittu. Muistovärssysivuja löytyy Googlesta sanalla muistolauseet tai muistolauseita.
Risingshadow sivuston mukaan sarjan ensimmäinen osa on Ihmeiden kabinetti ja toinen Kuoleman asetelma, molemmat ovat jo suomeksi. Ja kolmas osa on syksyllä ilmestyvä Tulikivi, ilmestymisaika 26.8.2011.
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Preston Douglasin kotisivujen mukaan Pendergast-sarjassa on ilmestynyt ensimmäinen teos vuonna 1995, Relic ja toinen Reliquary (1997). http://www.prestonchild.com/books/
Preston Douglasilta on keväällä ilmestymässä suomenkielisenä Rienaus, arvioitu ilmestymisaika 27.5.2011. Rienauksen alkuteos Blasphemy.
Tarkempia tietoja sarjasta voit tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta http://www.gummerus.fi/
Maanhankintalaki oli 5.5.1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Sodan jälkeiseen asutustoimintaan käytettiin noin 250 000 hehtaaria valmista peltoa. Lisämaata jouduttiin raivaamaan noin 150 000 hehtaaria.
Maan saantiin oikeutettujen määrä nousi huomattavan suureksi. Lain mukaan maata voitiin antaa siirtoväestön lisäksi rintamamiehille ja kaatuneiden rintamamiesten omaisille, mutta myös niille jotka asutustoiminnan johdosta menettivät elinkeinonsa. Maata voitiin jakaa myös elinkelvottoman pienille tiloille.
Kaupunkeihin ja niiden lähistölle perustettiin rakennustontteja ja "asuntotiloja" ilman...
Ampiaisten syömisestä ei sinänsä pitäisi olla koiralle haittaa. Monet eläimet ovat ampiaisensyöjiä: esimerkiksi lukuisat lintulajit, haisunäädät, karhut, mäyrät, lepakot, näädät, ahmat, rotat ja hiiret.
Ampiaisen myrkyssä on pääasiassa valkuaisaineiden tapaisia yhdisteitä. Jos sitä nielee, nämä yhdisteet hajoavat harmittomiksi aminohapoiksi ja imeytyvät kuten proteiinit tullessaan ruoansulatukseen - edellyttäen, ettei ruoansulatuselimistössä ole vammoja: vaikuttaakseen myrkyn täytyy päästä verenkiertoon.
Ampiaisen piikki on terävä ja se voi toki periaatteessa tarttua johonkin kiinni. Pistin on kuitenkin normaalisti näkymättömissä ampiaisen takaruumiin jaokkeiden sisällä ja esillä vain, jos ampiainen varta vasten tuikkaa sen esiin...
Viljami on kutsumamuoto Vilhelmistä ja sen englantilaisesta muunnoksesta William. Muinaissaksan sanoista 'wille' (tahto) ja 'helm' (kypärä) muodostettu Vilhelm merkitsee siis 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Passin ensimmäisellä sivulla on tunnus P, jota seuraa maakoodi ja numerokoodeja. 2On the top of the identification page there is the code "P" for passport, the code (ISO 3166-1 alpha-3) for the issuing country, and the passport number." https://en.wikipedia.org/wiki/Passports_of_the_European_Union
Toinen kirjain kuvannee asiakirjatyyppiä. Se ei ole pakollinen. D on diplomaattipassin tyyppi. https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf
Erilaisia passimalleja löytyy täältä: https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-documents/FIN/A/docs-per-category.html
Helsingin kaupunginkirjastolla on yhteinen kelluva kokoelma eli aineisto ei pääsääntöisesti ole pysyvästi minkään kirjaston kokoelmissa. Kellutusjärjestelmä ohjaa aineistoa niihin kirjastoihin, joissa sille on tarvetta ja tilaa. Aineistohotelli toimii Helsingin kaupunginkirjaston kelluvan kokoelman puskurivarastona ja sinne ohjautuu sellaista aineistoa, jolle ei kyseisellä hetkellä ole riittävästi tilaa tai tarvetta missään kirjastossa.
Aineistohotellissa olevasta aineistosta voi tehdä varauksia omaan kirjastoon. Koska hotelli sijaitsee Pasilan kirjastossa olevan keskuslajittelijan läheisyydessä, varaukset lähtevät sieltä nopeasti kaikkiin Helmet-kirjastoihin. Aineistohotellissa olevalla aineistolla täydennetään myös kirjastojen hyllyjä,...
Anneli Kivelän Katajanmäki-sarjassa viimeisin on 2010 ilmestynyt Salaisuuksia Katajanmäellä. Mitään merkkejä sarjan päättymisestä ei ole, joten voi olettaa että seuraava kirja ilmestyy vuonna 2011. Asian voi varmistaa Kivelän kustantajalta Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ . Mukavaa, että olette löytäneet mieluisan kirjasarjan.
Tahatonta väärien sanojen sanomista nimitetään parafasiaksi. Jos sana alkaa oikealla kirjaimella tai tavulla, kyseessä on formaalinen parafasia. Siinä väärä sana liittyy kohdesanaan fonologisesti (kynä > kylä). Verbaalisessa parafasiassa sana korvautuu ymmärrettävällä sanalla, jonka merkitys ei sovi tilanteeseen (kynä > tuoli). Semanttisessa parafasiassa sana liittyy merkitykseltään kohdesanaan (kynä > vihko). Fonologisessa parafasiassa sana kattaa yli puolet kohdesanasta, mutta ei muodosta suomenkielistä sanaa (kynä > kymy). Foneemisessa parafasiassa sanan äännerakenne muuttuu artikuloinnin vaikeuden vuoksi (kynä > kyä). Ilmiön taustalla on tavallisesti aivovamma tai aivoverenkiertohäiriö.
Lähde:
Katja Tanninen, Sujuvan...
Vaatekaapista lähtevä ummehtunut tai tunkkainen haju kertoo usein siitä, ettei vaatekaapin ilmanvaihto ole riittävä; vaatekaappia ei ole puhdistettu huolellisesti vähään aikaan. Myös likaisten/hikisten vaatteiden säilyttäminen vaatekaapissa lisää ummehtuneen hajun määrää. Ilmanvaihtoa voi parantaa esim. poraamalla muutama reikä huomaamattomaan paikkaan vaatekomerossa. Kannattaa tarkistaa vaatekaappin sisältö, miettiä milloin viimeksi on käyttänyt tiettyä vaatetta, mahtuuko se päälle, onko se rikki, voiko sen korjata tai tuunata? Kelpaako se kierrätykseen? Samalla kannattaa imuroida vaatekaapin nurkat ja reunat ja pyyhkiä hyllyt.
Alla olevista linkeistä löytyy vinkkejä vaatekomeron raikastukseen:
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/...
Yleensä käytetään nimeä äidin serkku tai isän serkku.
Yritin etsiä, olisiko äidin/isän serkulle olemassa muutakin nimeä, mutta mainintaa sellaisesta ei löytynyt. Kävin läpi seuraavat lähteet:
Uno Harva: Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne (teoksessa Kansatieteen ongelmia. Tutkielmia kansatieteen alalta, 1958)
Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa, artikkeli Sukulaisuus.
Ylen sivulla on vuodelta 2016 Kaisa Häkkisen kirjoitus Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-j…
Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvältä sivulta löytyi kaavio sukulaisista. Tähänkään kaavioon ei ole merkitty muuta nimeä kuin isän tai äidin serkku. http://www.tuomas.salste.net/suku/...
Yleisyydestään huolimatta nimi ’vasikallinen ovi’ ei esiinny sanakirjoissa.
Vasikallinen ovi tarkoittaa kaksiosaista kulkuovea, joista toinen puoli on kapeampi ja tarkoitettu pidettäväksi kiinni.
Pieni kulkuovi eli vasikkaovi saattaa viitata vasikkaan eli naudan poikaseen, mutta etymologista vahvistusta tähän ei löydy.
Vasikka voi viitata myös perävaunuun: vetoauto ja vasikka (Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja).
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/vasikallinen
http://pientilanukko.blogspot.fi/2014_09_01_archive.html
Alun perin Turkan kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (1978) ilmestynyt Jään alla savinen ranta (nimi sisällysluettelosta) on yhdestä kappaleesta koostuva proosaruno. Kullekin riville on ladottu tekstiä palstan laidasta laitaan niin paljon kuin sille on mahtunut. Yö aukeaa kuin vilja sekä Turkan runokokoelmia yksiin kansiin niputtavat Teokset 1973–1983 ja Runot 1973–2004 rivittävät proosatyylisen tekstin kukin eri tavalla, joten lienee sallittua päätellä, ettei rivijako ole runossa merkitsevä tekijä. Runo on välimerkitetty pilkuin ja pistein kuin normaali suorasanainen teksti.
"Me kutsumme häntä..." on runon kolmanneksi viimeisen virkkeen alku. Runo päättyy näin: "Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Hän on matkalla lapsuutensa...
Valitettavasti ulottuvillamme ei ole mitään koottua tiedostoa kouluissa käytetyistä oppikirjoista, liekö sellaista koottukaan.
Jotain viitteitä varmaan kuitenkin voi saada kansallisbibliografian
https://finna.fi
tiedoista kirjojen ensi- ja viimeisistä painoksista.
Iloinen aapinen / Martti Haavio, Aili Konttinen, Ohto Oksala
1. p. 1933, 14. p. 1955 (15. näköispainos 2004 tuskin enää koulukäytössä)
Aapinen / Aatto Kaljunen, Britta Karemo, Taimi Metsikkö
1. p. 1959, 7. p. 1969
Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja / Aarni Penttilä
1. p. 1938, 25. p. 2007
Aapinen / Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen, Touko Voutilainen
1. p. 1967, 4. p. 1971
Karjalan lasten aapinen / Aarni Penttilä
1. p. 1942, näköispainos 2004
[...
Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin:
Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi.
Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena:
Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi!
Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös...
Selvitystä tälle sanonnalle, josta on myös ainakin versio "ei puolta sanaa", ei löytynyt. Sen merkitys kaiketi on, että jokin asia on niin selvä, tai että on itse niin samaa mieltä keskustelukumppanin kanssa, että aiheesta ei tarvitse puhua edes kahta tai puoltakaan sanaa.
