Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52).
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""...
Hei!Näistä on suomennettu ainoastaan Toshikazu Kawaguchin kirja, ja suomennettu nimi on Ennen kuin kahvi jäähtyy. Löydät sen Vanamo-verkkokirjastosta täältä.
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Ensimmäisenä varsinaisena rynnäkkökiväärinä pidetään toisen maailmansodan aikaista saksalaista Sturmgeweher 44:ää, jonka nimestä tuli koko asetyypin nimi. Jo ensimmäisessä maailmansodassa käytettyä venäläistä Avtomat Fjodorovaa on myös pidetty ensimmäisenä rynnäkkökivääriä vastaavana aseena.Lähteet:Rynnäkkökivääri – WikipediaSturmgewehr 44 – WikipediaHistoric Firearm of the Month, February 2000
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993)
Hei!Voit uusia lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon https://vaski.finna.fi/fi. Lainoja ei voi uusia, jos lainaamaasi aineistoon on tehty varaus. Jos lainoja ei uusi, tulee siitä myöhästymismaksu 30 senttiä/laina/päivä.Vaski-kirjastoista lainattua aineistoa ei voi palauttaa Helmet-kirjastoihin.
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella....
Voisiko kyseessäolla Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958)? Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö.https://www.kirjastot.fi/kysy/viimeksi-sain-hyvan-ja-nopean?
Sivustolta https://www.canada411.ca/search/reverse.html voi etsiä kanadalaisen puhelinnumeron omistajaa.Lahde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voi-loytaa-kanadassa-asuvan?language_content_entity=fi
Tästä Charles Aznavourin säveltämästä ja sanoittamasta laulusta en löytänyt suomenkielistä versiota. Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSecondHandSongs:https://secondhandsongs.com
Tässä muutama ehdotus:Juhani Karila, Pienen hauen metsästysElli Valtonen, TainnutuskehtoSiiri Enoranta, Keuhkopuiden uniPetra Rautiainen, Meren muistiEmmi Itäranta, Teemestarin kirjaLisää voi etsiä esim. täältä Suomenkielinen Shelf
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Viivaa ei ole löydetty, vaan se on perustettu vuonna 1933. Se on maailman tarkin luonnossa mitattu viiva. Yrjö Väisälän kehittämällä interferenssimenetelmällä se on mitattu vuodesta 1947 saakka. Nummelan viivan avulla tutkitaan ja kehitetään maailman tarkimpia pituuden mittalaitteita. Lisätietoa perusviivasta voit kysyä Maanmittauslaitokselta.Lähteet ja lisätietoaHelsingin Sanomat 23.6.2025: Nummelan tarkka perusviiva on arvostettu vientituote (koko artikkeli tilaajille) https://www.hs.fi/tiede/art-2000011277662.htmlMaanmittauslaitos: Nummelan normaaliperusviiva https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimu…Maanmittauslaitos 7.1.2025: Nummelassa on maailman tarkin viiva https://www.maanmittauslaitos.fi/...
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tuo sitaatti William Shakespearen näytelmästä Pericles kuuluu Anna-Maija Viitasen suomennoksessa näin:" - Oi tule, / anna kun hautaan sinut toisen kerran, / käsivarsieni syleilyyn." (s. 165).Pandar on suomeksi Viitasen suomennoksessa roolinimellä Porttolan isäntä ja Bawd on Pultti. WIlliam Shakespeare: Pericles, Tyyroksen prinssi (suom. Anna-Maija Viitanen, WSOY, 2012)
