Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52).
Laukaan kalliomaalauksista on uutisoitu 25.3.1975. Artikkelissa Laukaassa kivikautisia kalliopiirroksia kerrotaan, että laukaalaiset ovat "tienneet piirrosten olemassaolon lapsesta lähtien". Seuraavan päivän lehdessä, 26.3.1975, on myös artikkeli otsikolla Älä raaputa kalliomaalauksia. Kummassakaan ei siis kerrota löytäjästä, ainoastaan mainitaan tuo, että maalaukset ovat olleet paikallisten tiedossa. Myöhemmissä lehdissä on mainittu Pekka Kivikäs, joka ryhtyi tutkimaan maalauksia jo vuonna 1975 (HS 29.1.1995).1975 on löytynyt muitakin kalliomaalauksia, 10.4.1975 kerrotaan Heinävedeltä löytyneistä kalliomaalauksista ja kesällä Ristiinan Vierisaaresta löytyneistä, 31.7.1975. Näiden Ristiinan maalausten löytäjä mainitaan artikkelissa,...
Kirjeenvaihto on keskeisessä roolissa ainakin näissä nuortenromaaneissa:Kari Levola: Blankko, mä kirjoitan sulle. Kiti Kokkonen: Purukumi karusellissaDaniel Handler: Ja sen takia me erosimmePäivi Lukkarila: Koitetaan kestää, NannaStephen, Chbosky: Elämäni seinäruusunaAnu Jaantila: Dear SannaTapani Bagge: Juhannusblues , Helmi kuukausi, Marrasblues ja Julma kuukausiVanhemmasta tuotannosta voisi mainita Jean Websterin teoksen Setä Pitkäsääri.
Kansan tahto -sanomalehti vuodelta 1965 löytyy ainakin Työväenliikkeen kirjastosta Helsingistä. Jos sinun on mahdollista käydä siellä, voit pyytää lehden luettavaksesi lukusaliin. Jos et pääse Helsinkiin, voit pyytää artikkelin oman kirjastosi kaukopalvelun kautta. Jos haluat kysyä artikkelista, voit tietysti ottaa ensin yhteyttä Työväenliikkeen kirjastoon. Työväenliikkeen kirjasto - yhteystiedot
Kiitos kysymyksestäsi koskien setelin arvoa.Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.
Tekemieni hakujen perusteella vahvin ehdokas kuvailemaksesi kirjaksi on Enni Mustosen romaani Parittomat, joka ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 2008 ja pokkarina 2009. Teos kuuluu Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaan, jossa seurataan kahden suvun elämää. Aiemmat osat tapahtuvat kauempana menneisyydessä, tämä päätösosa taas puolestaan sijoittuu ilmestymisaikansa tienoille. Kuvauksia kirjasta löytyy mm. kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelu (linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37154) sekä kirjan kustantaneen Otavan verkkokaupasta (linkki: https://otava.kauppakv.fi/SV/sida/produkt/parittomat/131347)
Kyseessä lienee ruotsalaisen Birger Lövgrenin Mölyapinota ja viidakkointiaaneja : moottoripyörän ja raivausveitsen voimalla New Yorkista Tulimaahan (WSOY, 1961). Lövgren taittaa matkansa Husqvarnan Asetehtaat Oy:n lahjoittamalla moottoripyörällä.
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993)
Kahvista ennustamisesta kertoo esim. Pieni Povauskirja (Anuirmeli Sallamo-Lavi 2019). Vanhempaa kirjallisuutta, ks. linkki.Prättäkitistä Vaski-kirjastoissa, ks. linkki. Lisää kirjallisuutta löydät Prättäkitti-aiheisen Wikipedia-artikkelin lähdeluettelosta, ks. linkki.Visan tietäjästä löytyy hiukan tietoa Wikipediasta, jossa mainitaan lähteenä Someron murrekirja (Pentti Virtaranta 1973), ks. tarkemmin: linkki. Lisää tietoa ja tarinoita Visan tietäjästä löytyy kansalliskirjaston kokoelman vanhoista digitoiduista lehdistä, ks. linkki.
Tästä Charles Aznavourin säveltämästä ja sanoittamasta laulusta en löytänyt suomenkielistä versiota. Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSecondHandSongs:https://secondhandsongs.com
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Jevgeni Jevtušenkon runo Rakeita Harkovissa sisältyy Jevtušenkon koottujen runojen kokoelmaan Runoni (suomentaneet: Pentti Saaritsa ; Erkki Peuranen ; Markku Lahtela, 1984). Runo alkaa riveillä "Rakeita / sataa Harkovissa, / rakeita suuria kuin rypäleet".Runoni-kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voit tarkistaa täältä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1319415?sid=5126792865
Kuluvana vuonna on ilmestynyt Aku Aittokallion kirja Tehtaan talossa : Emil Aaltosen perintö Tampereen Tammelan kaupunginosan asuntorakentamisessa ja asumiskulttuurissa, joka käsittelee Akolinnaa sekä Pikilinnaa ja Pitsnoukkaa. Kirjaa on tilattu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja siihen voi jo jättää varauksen.
Kyseessä on Johann Wolfgang von Goethen runo Vaeltajan yölaulu II (Wandrers Nachtlied II), tässä Ilari Edelmannin suomentamana. Edelmannin suomennosta ei ole julkaistu tekstinä, mutta se on kuultavissa äänitteiltä, esimerkiksi Samuli Edelmannin levyltä Vaiheet. 2.https://finna.fi/Record/heili.33dea390-1eae-41e5-b431-c9533386abc2?sid=5142807764https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka.5424100#componentpartshttp://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=051d5b98-319c-43be-89a3-7087281a9f0b&culture=svRunon on suomentanut myös Otto Manninen. Mannisen suomennosmukaelman runosta voi lukea esimerkiksi hänen teoksestaan Virrantyven (1925). Alla olevasta linkistä aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Virrantyven. ...
Yritin etsiä kyseistä teosta suomeksi, mutta tuloksetta. Sitä ei löydy esimerkiksi Finnasta. Wikipedian artikkelissa olevan tiedon täytyy siis olla virheellinen, tai sitten teos on huippuharvinainen.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on kirjankierrätyshyllyt näissä toimipisteissä: pääkirjasto, Halssila, Korpilahti, Kortepohja, Palokka ja Säynätsalo. Tuo kierrätyshyllyyn korkeintaan muutama kirja kerrallaan. Älä tuo rikkinäisiä tai likaisia kirjoja eikä kirjaston poistokirjoja. Tervetuloa kirjastoon!
Julkaisua näkemättä tai tietämättä, mikä julkaisu on kyseessä, yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan. Teoksesta vastuussa oleva tekijä pyritään aina löytämään. Se voi olla yrityskin, jolloin roolista riippuen se merkitään joko 110- tai 710-kenttään. RDA:n hakutiedot -sivustolta löytyy hyvin ohjeita tekijyyden päättelyyn ja merkitsemiseen: https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/RDA%20hakutiedot/
Viipurin kirjaston kirjoja ei evakuoitu sen paremmin talvi- kuin jatkosodankaan aikana, eli sen kokoelmaan kuuluneet niteet eivät luultavasti järin yleisiä ole. Jonkin verran yksittäisiä niteitä on evakkojen matkassa epäilemättä kulkeutunut, mutta näihin päiviin saakka säilyneitä tuskin kovinkaan paljon on.Viipurin kirjaston kokoelman kohtalosta ks. aiempi Kysy kirjastonhoitajalta -kysymys vastauksineen:Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?… | Kysy kirjastonhoitajalta
Etsimäsi kirja taitaa olla David Macaulayn Maailman salaisuudet : (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla). Se kylläkin käsittelee muitakin luonnontieteitä fysiikan (johon mekaniikka kuuluu) lisäksi.Saman kirjoittajan Kuinka kaikki toimii ja Uusi kuinka kaikki toimii voivat tulla myös kysymykseen. Ne käsittelevät kaikenlaisia keksintöjä.
