Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole puhelinluetteloita tuolta ajalta. Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyisi. Kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston asiakaspalveluun https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta ja kysyä mahdollisuudesta käyttää luetteloita tai saada kopioita. Tarpeesta riippuen he voivat ehdottaa sopivinta ratkaisua.Myös Oulun yliopiston kirjastosta voi kysyä, onko heillä 1990- tai 2000-luvun puhelinluetteloita kokoelmassa luetteloimattomana, ts. eivät näy heidän aineistotietokannassa.
Kermakko näyttäisi olevan puristelasia. Suomessa vastaavanlaisia teki mm. Riihimäen lasi, mutta samanlaisia kannuja on tehty myös ulkomailla. Monet puristelasiset astiat olivat tuotannossa useiden vuosikymmenien ajan, joten vuotta ei pysty sanomaan kuvan perusteella.
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Ritva-tietokannasta on mahdollista hakea televisiossa esitettyjä ohjelmia ja elokuvia tietyllä aikavälillä, ks. https://rtva.kavi.fi/Saadaksesi haettua tietyllä aikavälillä lähetettyjä elokuvia, sinun pitää valita Ritvassa "Tarkenna hakua" ja lisätä hakulaisekkeeseen eri parametreja yksi kerrallaan. Elokuvat pystyt valitsemaan "Valitse kenttä" valikon kohdasta "Genre (tv)". Lisäksi kannattaa valita ainakin aikaväli. Esimerkkinä haku vuonna 2010 lähetetyistä elokuvista, ks. linkki.Kysymyksen lisätiedoissa mainittu elokuva kuulostaa hieman elokuvalta Vastavirtaan (Swimming Upstream, 2003). Muita uimariaiheisia elokuvia: https://www.imdb.com/list/ls070650009/
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Katson vuorilta laaksoon"? Se alkaa: "Niin kuin meri rannaton pauhaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Kun mä katson alas vuorilta laaksoon päin". Tämän kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki.Lähde:http://www.fono.fi
Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
Laulun nimi on "Merellä laivat ne keinuvat". Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Säkeistöjä on neljä. Mainitsemasi kohta on laulun 3. säkeistö. Kertosäkeessä lauletaan: "Laivamme kiertää Liberian, Siperian, Amerikan preerian..."Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Arvo Laron toimittamaan "Ylioppilaan laulukirjaan" (Gummerus, 1933; 2. painos 1938) ja Reino Hirvisepän kokoamaan kirjaan "Laiva, ohoi! : kokoelma meri- ja merimieslauluja" (Viiri, 1946). Kummassakaan kirjassa ei ole lauluun nuottia eikä tekijätietoja. Mainitsemasi kohdan yksittäisissä sanoissa on pieniä eroja.
Tove Janssonin kuvakirja Vaan kuinkas sitten kävikään? (alkuteos ruotsiksi Hur gick det sen?) on käännetty espanjaksi nimellä El pequeño trol Mumin, Mymla y la pequeña My. Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Anna-Stiina Heikkilän teoksia ei ole ranskannettu.Suomalainen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä ranskannettuja suomalaisia teoksia. HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSKoska ilmeisesti pitäisi olla kyse teoksesta, joka on vielä saatavilla kirjakaupoista, kannattaa etsiä teosta uusimpien joukosta. Iida Turpeisen Finlandia-palkittu Elolliset on ranskannettu vuonna 2024 (A la recherche du vivant).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSAnni Kytömäen Kultarinta ilmestyi ranskaksi vuonna 2023 (Gorge d'or).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSItse suosittelisin jompaa kumpaa näistä, mutta ehkä tietokantaa selaamalla löydät mieluisamman vaihtoehdon.
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse.
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Valitettavasti laulua ei löytynyt. Seuraavasta hakutuloksesta löytyy jonkin verran samantyyppisiä sanoja, joista ehkä voisi selata, tuntuisivatko ne tutuilta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Osumakohdat ovat nuo paksulla fontilla painetut teoksen nimen alapuolella. Myös yksi virsi on tuon tyyppinen, mutta ei sekään oikein vastaa muistamianne sanoja, virsi 564 Aurinko vaipuu mailleen, https://virsikirja.fi/virsi-564-aurinko-vaipuu-mailleen/.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa kappaleen?
Verkosta löytyy luettelo, johon on koottu kaikki Jyväskylän kaupunginkirjaston eri toimipisteisiin tilatut sanoma- ja aikakauslehdet. Siitä voi helposti tarkistaa vain pääkirjastoon tulevat lehdet:
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/lehtiluettelo .
Kyseessä on ensimmäinen säe Elisabet Laurilan runosta Sade kokoelmasta Aurinko laskee vuorille (1949, s. 11).
Voit lukea runon myös Elisabet Laurilan Kootuista runoista (1978).
Kuvaukseesi sopiva kirja on nimeltään Päiväkirjaklubi, joka ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 2019. Kirjan ovat toimittaneet Eeva Vekki ja Risto K. Järvinen.
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Aiemmin ehdotimme Hellaakosken runoa 'Vanha kallio (nuorelle Suomelle)', mutta eräs kollega jäi kuitenkin miettimään, voisikohan kyseessä olla kokonaan eri runoilijan, P. Mustapään, runo ”Riemu” ? Runossa makaillaan ruohikossa, suon laidalla, ja sudenkorento mainittu, sekä kotkan sijasta lokin lento. Runo löytyy teoksesta 'Laulu ihanista silmistä' (1925), ja esim. 'Kootut runot' (WSOY 2004). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Project Gutenbergin sivuilta: The Project Gutenberg eBook of Laulu Ihanista silmistä, by Martti Haavio
Tässä joitakin mahdollisuuksia. Osassa kirjoista tapahtumat alkavat keskitysleirillä ja jatkuvat sodanjälkeisen ajan kuvauksella.Romaaneja, kaunokirjallisuuttaNeumann, Ariana : Isäni sodan salaisuudet. Into, 2023. - Tytär alkaa selvittää isänsä elämää ja huomaa, että tämä on salannut sekä sukunsa juutalaisuuden että elämänsä keskitysleirillä. Kirja kertoo tyttären salapoliisityöstä, jossa hän selvittää isänsä vaiheita ja pohtii tämän elämää. Rosenberg, Göran : Lyhyt pyrähdys matkalla Auschwitzista. Atena, 2013. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta kääntänyt Ulla Lempinen. - Kuvaus keskitysleireistä selvinneen Ruotsiin muuttaneen juutalaispariskunnan ja heidän lastensa elämästä. Singer, Isaac : Varjoja Hudsonin yllä. Tammi, 2019...
