Tässä kyse Helmet-järjestelmän ongelmakohdasta. Noutopysäkin voi lisätä varaukseen vain silloin, kun tekee varausta. Aikaisemmin tehtyyn varaukseen ei noutopysäkkiä voi lisätä vaikka noutokirjaston voikin vaihtaa. Jos kirjastoautosta noudettavan varauksen pysäkki puuttuu, kirjastoauto toimittaa varauksen asiakkaan ilmoittamaa kotiosoitetta lähimmälle pysäkille. Jos haluat varmistaa, että varaus saapuu varmasti oikealle pysäkille, voit joko poistaa varauksen ja tehdä sen uudelleen, jolloin pääset lisäämään noutopysäkin sille varattuun ruutuun tai soittaa johonkin kirjastoon ja pyytää muokkaamaan varauksesi. Parhaan palvelun saat tietysti kirjastoautoyksiköstä, mutta he eivät aina voi vastata puhelimeen:
Kirjastoauton...
Liikennemerkkien asennuskorkeudesta löytyy määräyksiä Valtioneuvoston asetuksessa 20.5.2020/379 pykälässä 30. Asiasta kannattaa kysyä lisää Liikenneturvasta, https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/#kysy
Valitettavasti tätä sanaa ei löytynyt sanakirjoista kokoelmassamme tai verkosta. Ehdotan, että lähetätte kysymyksenne Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Suhteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston kokoelman kautta. Tässä viitelista ko. aiheesta:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=…
Tuoreempia uutisia aiheesta löytyy Economic Timesista:
https://economictimes.indiatimes.com/topic/india-pakistan-relations
Helmet-kirjastoissa ei ole matkaoppaita, jotka olisi suunnattu erityisesti urheiluturisteille. Esimerkiksi sukeltajille tai pyöräilijöille suunnattuja matkaoppaita löytyy, mutta urheilua seuraaville on hyvin vähän matkaopassisältöä. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että liigojen, kuten NHL:n, aikataulut, pelien sijainnit ja lippujen hinnat vaihtelevat kausittain.
Joissakin Lonely Planetin, Eyewitnessin ja muiden sarjojen matkaoppaissa on erilliset pienet urheiluosiot. Näissä sisällöt liittyvät pitkälti stadioneiden ja areenojen sijainteihin ja historiaan. Usein mukana on verkko-osoitteita liigojen tai seurojen sivuille.
Hei,
tässä muutamia elämänkerrallisia kirjoja, jossa kerrotaan vanhempien mielenterveyshäiriöistä:
Joonatan Tola: Punainen planeetta
Joonatan Tola: Hullut, ihanat linnut
Pauliina Aminoff: Äiti meidän: tosielämän selviytymistarina
Kari Syvärinen: Äitihaava - tyttären raskas perintö
Mercedes Bentso: Ei koira muttei mieskään
Nimitys viitannee vaskipuhaltimiin, kuten arvelitkin ja sitä on käytetty ainakin Karjalan suunnalla.
Kollega osasi vinkata Laatokka-lehden 30.4.1936 ilmestyneeseen numeroon, jossa mainostetaan Pitkärannan kevätjuhlaa, jossa suojeluskunnan torvisoittokunta soittaa ”uusilla korkeilla”. 30.04.1936 Laatokka no 47 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto.
Singerin ikä löytyy linkissä olevasta International Sewing Machine Collectors' Societyn taulukosta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon mukaan kyseinen malli on vuodelta 1914.
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei, voisiko olla kyseessä tämä kirja:Fatland, Erika, Sovjetistan : matka Turkmenistaniin, Kazakstaniin, Tadžikistaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin, 2015.Kirja on julkaistu myös Daisy-äänikirjana.
Laulu on käännetty ruotsiksi nimellä "O, njut av denna morgon". Ratamo -kirjastojen hakupalvelusta ratamo.finna.fi löytyy kaksi nuottijulkaisua, jotka saa esille kirjoittamalla laulun ruotsinkielisen nimen Finna -hakupalvelun hakulaatikkoon. Toinen nuoteista löytyy Hyvinkäältä, toinen Riihimäeltä. Voitte tehdä varauksen verkkokirjastossa, asioida paikan päällä tai tiedustella asiaa puhelimitse.
Vuoden 1980 jouluaattona TV 1 esitti toiveuusintana amerikkalaisen elokuvan Cindy (1978, ohjaus William A. Graham). Kyseessä on New Yorkin Harlemiin sijoitettu ja afroamerikkalaisten näyttelijöiden tulkitsema musikaaliversio Tuhkimo-sadusta.
Suomen murteiden sanakirjassa (https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteiden-sanakirja/) hakusana hautapuu antaa vastaukseksi seuraavan esimerkin: EsimerkitHautapuut istutetham (haudalle vainajan) muistoksi. KittiläTuomas Kyrön romaanissa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja hautapuu ei kuitenkaan tarkoita istutettavaa puuntaimea, vaan Mielensäpahoittaja on itse veistänyt haudallensa muistomerkiksi puunkappaleen. Sivulla 208 Mielensäpahoittaja paljastaa työnsä pojalleen lakanan alta, ja sivulla 223 hautapuu odottaa esittelyä kirkkoherralle pyyheliinan alla. Mielensäpahoittaja lupaa myös toimittaa hautapuun piirustukset kirkkoherralle laajempaa käyttöä varten. Sivulla 209 Mielensäpahoittaja vielä kertoo päätyneensä puuveistokseen sen takia...
Petsamo oli itsenäisen Suomen kunta vuosina 1920 - 44. Sen alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 ja luovutettiin lopullisesti Neuvostoliitolle Moskovan välirauhassa vuonna 1944.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/PetsamoTämä alue liitettiin Suomeen tasan sata vuotta sitten – rajavartijat hiihtivät maaherran ja virkamiesten kanssa rajan yli - Suomenmaa.fi
Behind the Name-sivustolta löytyi tietoa Wieslaw-nimestä, joka pohjautuu siis nimen pidempään muotoon Wielislaw: Meaning, origin and history of the name Wiesław - Behind the NameMeaning, origin and history of the name Wielisław - Behind the NameSivuston mukaan Wielislaw taas pohjautuu slaavilaisiin sanoihin: "Derived from the Slavic elements velĭ "great" and slava "glory"". Puolan kielen oppimateriaaleja tai kirjoja puolan kielen sanastosta meiltä kirjastosta löytyi vain muutama, jos sinua kiinnostaa tutustua kieleen muutenkin:Polish phrase book & dictionary | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioColloquial Polish : the complete course for beginners | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos tieto löytyy sitä kautta. Jos joku palstan lukijoista tunnistaa runon, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Voisikohan tämä teos olla etsimäsi kirja: Roiko-Jokela, Heikki: Ihminen ja metsä : kohtaamisia arjen historiassa 1 & 2 (Metsäkustannus, 2012)Teostiedoissa ainakin mainitaan, että teos on syntynyt Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helle-kirjastojen sivuilta: Haun aloitussivu | Helle-kirjastot
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Jotuni, Maria: Rakkautta (1907, useita uusia painoksia); Kun on tunteet (1913, useita uusia painoksia)Kilpi, Eeva: Kesä ja keski-ikäinen nainen (1970)Kähäri, Iris: Lyhty, loista (1969)Mikkola, Marja-Leena: Naisia (1962)Onerva, L.: Murtoviivoja (1910, uusi painos 2023)
Elokuva on brittiläinen Across the Bridge (Yli Sillan) vuodelta 1957. Se perustuu Graham Greenen samannimiseen novelliin. Elokuvan ohjasi Ken Annakin ja pääosaa esitti yhdysvaltalainen Rod Steiger.Lähteet:Across the Bridge (film) - WikipediaYli sillan (1957) - IMDbAcross the Bridge | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
