Kirjastonhoitaja ei ole sään ilmiöiden asiantuntija, mutta Forecan blogissa esitellyistä sadekategorioista kyseessä voisi olla konvektiivinen sade, koska se voi olla hyvin paikallista.LähdeForeca: Sadekategoriat https://blogi.foreca.fi/2016/02/sadekategoriat/
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Barbara Helsingius itse. Kappale on julkaistu vuonna 1977 Helsingiuksen albumilla Det var en gång.Kappaleen tiedot täällä ja Det var en gång -albumin täällä.
Wikipedian Robert Frost -artikkelin lähteistä löytyy linkki Lahden kaupunginkirjaston arkistoituun runotietokantaan. Tietokannassa on luetteloitu Robert Frostin suomennetut runot, joissa alkuperäisestä runosta on näytteenä ensimmäinen säe. Vertasin näitä All Poetry -sivustolta löytyvään Frostin Come in -nimiseen runoon eikä yksikään vastannut haettua. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.Lähteet:Allpoetry.com. https://allpoetry.com/ (Viitattu 13.5.2025)Robert Frost. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Frost (Viitattu 13.5.2025)Runotietokanta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ (Viitattu 13.5.2025)
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat.
Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Suomen lasten aapinen (1951); Rajamaa, Matti: Aapinen (1954); Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956) tai Kilpi, Rauha: Aapinen (1948).Mäntsälän kunnan arkistossa saattaa olla asiasta tarkempaa tietoa. Yhteystiedot löydät tästä linkistä: https://www.mantsala.fi/asiointi-ja-paatoksenteko/asioi-ja-osallistu/arkisto/
Muun muassa nämä kirjat kuvaavat tai sisältävät vähintään mainintoja Savon köyhän naisväen elämästä 1900-luvun alussa. Osa kirjoista on saatavilla suoraan Jyväskylän kaupunginkirjastosta, osan voi tilata muista Keski-kirjastoista tekemällä seutuvarauksen. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden verkkokirjastosta osoitteessa keski.finna.fi. Huomioithan, että Jyväskylän pääkirjaston varastossa sijaitsevat kirjat noudetaan varausten perusteella. Tee siis niihin varaus ennen kuin lähdet kirjastoon.Tietokirjallisuutta:Työteliäs ja uskollinen: naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (2006)Riitta Räsänen: Savo ja sen kansa (2008)Ahti Rytkönen: Savupirttien kansaa (1931); Tuohitorven mailta (1933)Kauko Tervamäki: Hollikyydin...
Yle Areenassa ja kuunnelman CD-julkaisuissa kerrotaan äänisuunnittelusta ja tehosteista vastaavien nimet, mutta säveltäjätietoja tai ylipäänsä tietoa kuunnelmassa käytetystä musiikista ei ole mainintaa. Sarjan tunnusmusiikkina on Eagles-yhtyeen kappale Journey of the Sorcerer vuodelta 1975. Tätä kappaletta on käytetty tunnusmusiikkina myös alkuperäisessä BBC:n Hitchhiker's Guide to the Galaxy -kuunnelmassa (1978).Vaikuttaa siltä, että ainakaan kotimaisessa Radioteatterin versiossa ei ole ollenkaan siihen sävellettyä musiikkia. Tunnusmusiikin lisäksi muutakin musiikkia silti kuullaan, esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa on käytetty ainakin CCR-yhtyeen ja Richard Wagnerin musiikkia.
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
Hei! Kyselit suomalaiskirjailijaa, jota olisi mahdollisuus haastatella 9.-luokan lopputyötä varten. Merkittävistä nykykirjailijoista nostan ehdotukseksi esille Otavan kirjailija Miika Nousiaisen (Miika Nousiainen | Otava)taikka Kari Hotakainen, jota kustantaa nykyään Siltala (Kari Hotakainen | Siltala)Lähestymällä kustantamoa, saanet heiltä kirjailijan yhteystiedot mahdollista haastattelua varten.
Lallin saari on perimätiedon mukaan Piispa Henrikin tappaneen Lallin asuinpaikka. Saari sijaitsee Köyliön järvellä. Aivan varmaa ei kuitenkaan ole, onko Lallin saari nykyinen Kaukosaari ja onko se Lallin asumus ollenkaan."Joka tapauksessa Lalliin ja Lalli-tarustoon liittyviä paikannimiä on ollut Köyliössä runsaasti. Kepolan kylässä on aikoinaan sijainnut Lalli-niminen talo ja nykyistä Kaukosaarta on nimitetty myös Lallin saareksi. Karhian Potin mailla on sijainnut ”Lallinhaara”-niminen paikka, pelto Yttilän kylän rajoilla." Linkki Köyliöseura Myös Kalmistopiiri.fi sivustolla on artikkeli Lallista. Sivusto mainitsee lähdeteoksina:LähteetPurhonen, P, Hamari, H. & Ranta, H. 2001. Maiseman muisti: valtakunnallisesti merkittävät...
Kyseessä on varmaankin Carl Barksin tarina Kylmä kauppa vuodelta 1957. Tarinassa Roope-setä ostaa huutokaupassa pallon bombastiumia, maailman harvinaisinta alkuainetta, jonka käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan ole tietoa. Lopulta selviää, että yksi atomi bombastiumia muuttaa tynnyrillisen vettä herkulliseksi jäätelöksi, jonka maku vaihtelee tynnyreittäin. Tarina on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran Aku Ankan taskukirjassa 50, Rahamies Roope, ja viimeisimmäksi Carl Barksin parhaat sarjat -kokoelmassa Koralliluolan kummitus.Lähteet:https://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/01/carl-barks-kylma-kauppa-1957.htmlhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bombastiumhttps://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/carl-barksin-parhaat-sarjat-koralliluolan-kummitus/...
Mikkelin ja Valkealan välinen alue on osittain radioasemien kuuluvuusalueiden rajalla. Osa kanavista ehkä ei kuulu, koska Mikkelin tai Kouvolan radioaseman kuuluvuus ei riitä, varsinkin jos autossa on huono antenni. Kuuluvuuskartan perusteella kuitenkin esimerkiksi Ylen kanavien luulisi kuuluvan. On tietysti mahdollista, että maastossa on jokin este, joka haittaa kuuluvuutta paikallisesti.Ks. Digita: Radion kartta ja kanavat
Kyseessä voisivat olla Kirsti Kutilan Muori menninkäinen -kirjoista tehdyt äänikirjat.Ks. esim. Helmet: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=muori+mennink%C3%A4inen&type=AllFields
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
Hei,Suoraa vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Päätteet -mo ja -mö liittyvät usein verbeihin, kuten maalaamo, veistämö jne.Tuo alku on hankalampi. R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (osa 10) on verbi "viessata" merkityksessä "opastaa", "saattaa matkalla".Jos sanan taustalla on tämä, olisi nimi tullut joen merkityksestä kulku- ja kuljetusreittinä.Suomen murteiden sanakirjasta ei löytynyt sopivaa sanaa. Kotuksen sivustolla on Marjo Murron blogiteksti Tonkopuro ja muita Lapin nimiä (https://kotus.fi/tonkopuro-ja-muita-lapin-nimia/), jossa mainitaan seuraavaa: "Lapissa paikannimissä on muun muassa eri-ikäisten porojen nimityksiä, kuten kermikkä ja vuonelo. Kemijärveläiseen asutusnimeen Vuosamokin saattaa sisältyä...
Hei, en ota kantaa siihen, kumpi merkeistä on parempi, mutta kerron vähän merkkien tarkoituksista ja eroavaisuuksista. Hyvää Suomesta on tiukempi alkuperämerkki elintarvikkeille, kuin Avainlippu, mutta Avainlippu kattaa laajemmin myös palveluita ja muita tuotteita. Kumpikin merkki on tarkoitettu siihen, että asiakas tunnistaa mahdollisimman nopeasti suomalaisen tuotteen tai elintarvikkeen.Avainlippu:kertoo siitä, että tuote on valmistettu Suomessa tai palvelu tuotetaan suomalaisomisteisen yrityksen toimestaverkkokaupan yhteydessä se kertoo siitä, että varasto sijaitsee Suomessa ja sen ylläpitäjä on suomalainen yhtiöavainlippumerkin voin siis nähdä joko tuotteissa, palveluissa tai verkkokaupassavaatii vähintään 50% suomalaisomistuksenHyvää...
