Olet kysynyt kirjaa tässä palvelussa 2.3.2024. Silloin on vastattu, että se on todennäköisesti Thomas H. Blockin ja Nelson DeMillen Mayday. LinkitKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2738Edellinen kysymys Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/amerikkalaiseen-lentokoneeseen-osuu-ohjus…
En onnistunut löytämään kasville suomenkielistä nimeä. Sen verran sain selville, että kasvi kuuluu Turnera-sukuun, jonka virallinen suomenkielinen nimi on Finto-palvelun mukaan haaremiyrtit. Ruotsiksi kasvin nimi on strandöga. Pidän todennäköisenä, että kasville ei ole annettu suomenkielistä nimeä. Halutessasi voit tarkistaa asian Putkilokasvien nimistötoimikunnalta, joka toimii Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n alaisuudessa.Vanamo ry: Etusivu | vanamo.fiTurnera-suku Fintossa: Turnera - Kassu - Finto
Historiallisia romaaneja löytyy monenlaisia, ja osa on tosiaan sävyltään selkeästi viihteellisempiä. Lukemiesi kirjojen ja kirjailijoiden perusteella suosittelisin tutustumaan ainakin Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) tuotantoon. Häneltä löytyy useampi sarja, joista omia suosikkejani ovat Lappeenranta/Lehmusten kaupunki ja Kannas -sarjat. Myös Pirjo Tuominen on kirjoittanut laajan tuotannon historiallisia romaaneja. Ann-Christin Antell on ollut viime vuosien uudempi tulokas, joka on kirjoittanut Turkuun sijoittuvaa Puuvillatehdas-sarjaa. Häneltä on juuri ilmestynyt myös uuden sarjan avaus. Ruotsalaisen Katarina Widholmin Betty-sarjaa on luonnehdittu ruotsalaisten vastineeksi Enni Mustoselle. Muita sellaisia, joita olen itse lukenut, ovat...
Moi! Kuvauksestasi tuli ensimmäisenä mieleen Nicky Cruzin "Juokse poika juokse". Kirja on karu klassikko ja muistan itsekin ala-asteella lukeneeni sen ensimmäistä kertaa. En tiedä luettaisiinko sitä nykyään ala-asteella, mutta minulle se on yhä yksi tärkeimpiä kirjoja. Tuossa vielä kirjan kansi. Toivottavasti arvaukseni osui oikeaan ja hyvää juhannusta!
Voisiko kyseessä olla Helena Sinervon saturomaani Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus? Kansikuva löytyy Keski-kirjastojen verkkokirjastosta: Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus | Keski-kirjastot | Keski-Finna. Vuonna 2012 julkaistu kirja kertoo vauvana hylätyn Prinssi Ahavan seikkailusta kirjavassa seurueessa.
Ullakkokirjasto-sarja voisi olla vastaus suurpieneen lukunälkään: kuvitusta on joka sivulla, tekstiä on joitain rivejä ja kirjoissa on selkeä juoni. Sarjan kirjat ovat osin tavutettuja ja sarja jakaantuu kolmeen osaan (pakettiin), jotka vaikeutuvat edetessään.Ullakkokirjasto. Helmet.fi.Lyhyt kuvaus Ullakkokirjastosta. Rosebud.fi.
Kyseessä voisi olla Martti Sirolan Apassit vuodelta 1974. Sirolan kolme Apassit-albumia (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu ja Apassit : Rautaparta) julkaistiin yhteisniteenä vuonna 1986.Apassit | Kirjasampo
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin...
kyllä niitä löytyy. Ruotsinkielisiä selkokirja on aikuisten, nuorten sekä lasten puolella. Tässä alla linkki verkkokirjastohakuun ruotsinkielisistä selkokirjoista.selkokirjat | Hakutulokset | Keski-Finna
Sampsa Astalan esittämä "Mikä pahan tappais" alkaa noilla sanoilla. Laulun ovat säveltäneet Sampsa Astala ja Matti Toivonen. He ovat myös laulun sanoittajat.Mikä pahan tappais YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=oLmWE_wVeCg
Kulttuurihistorian (90.2), kansanrunouden (81) ja uskonnon (20, 29) luokista löytyy aineistoa myös lastenosastolta. Lastenosaston kollegat vinkkasivat aiheesta seuraavasti: 81-luokassa olevat myytit ja kansantarut. Sieltä löytyvät esim. nuo Arto Kivimäen hienot antiikin Kreikkaa valaisevat kirjat. Niitä voi lukea nelivuotiaallekin hiukan väkivaltaa karsien.Tässä vielä muutama mieleen noussut vanhempi kirja, joista saattaisi olla apua:Issakainen, Tytti: Atte ja Anna: meidän ja muiden uskonnot (kuvakirja)Halttunen, Eevamaija: Petra-kirjat (kuvakirjoja, Petra-kirjat tutustuttavat lapsen eri kulttuureihin ja antavat mahdollisuuden pohtia uskontojen eroavaisuuksia.)Virtanen, Leena: Xing-kirjatPyhäranta, Tuija: Adventista...
Shoot the moon tarkoittaa verkon sanakirjojen mukaan sitä, että yrittää tavoittaa jotain, jolla saa suurimman mahdollisen menestyksen. Understanding Shoot the moon A Guide to English idioms -videossa kerrotaan, että sanonta olisi saanut alkunsa korttipelistä, jossa shoot the moon olisi tarkoittanut sitä, että otetaan riski ja tähdätään parhaaseen mahdolliseen tulokseen, https://www.youtube.com/watch?v=1EPkwKzS0doSanakirjoista löytyy muoto shoot for the moon, joka tarkoittaa myös sitä, että pyrkii siihen, mitä eniten toivoo ja pyytää sitä, mitä eniten haluaa, SHOOT FOR THE MOON | English meaning - Cambridge Dictionary. Englanti-suomi idiomisanakirjassa on esimerkki Shoot for the moon and ask them to pay your bills ja se on käännetty Pyydä...
Iijoki-sarjan toisen osan Tammettu virta kolmannessa luvussa Kallen isä tuo lapsille koiranpennun, joka saa nimen Tessu. Tessun tarinaa voi ehkä pitää jossain määrin traagisena: kuudennessa luvussa koulusta palaaville lapsille selviää, että isä on myynyt koiran. Ratkaisujen ajassa Kallen poiketessa vierailulle kotiväen luo vilahtaa ohimennen Kallioniemen uusi koira Nätti.Sarjan 20. osassa Iijoen kutsu Tessu ja sen kohtalo palaa Kallen mieleen, kun Aulis Lomma tarjoaa rakennusmestareille – Kalle ja Kasperi Lehtimaa – koiranpentua. Lehtimaa ei koirista piittaa, toisin kuin Kalle: "Minä taas olen aina tykännyt koirasta. Minulle jäi lapsena suoranainen vamma sieluuni, kun isäni myi Tessu-nimisen koiramme." Kalle ottaa pennun "...
Hei,Kyseessä on todennäköisesti Farley Mowatin teos Never Cry Wolf (1963). Kirjasta on olemassa myös suomenkielinen käännös Älä hukkaa hauku (1979), jonka on suomentanut Hannu Sarrala.Teos kertoo kanadalaisesta biologista Farley Mowatista, joka lähetetään 1940-luvulla Kanadan erämaahan tutkimaan karibulaumojen vähenemisen syitä. Epäilykset kohdistuvat susien lisääntymiseen. Mowat viettää useita kuukausia susien elinalueella ja seuraa niiden käyttäytymistä lähietäisyydeltä. Tutkimustensa aikana hän huomaa, että monet susiin liittyvät uskomukset eivät pidäkään paikkaansa.Kirja kuvaa humoristiseen sävyyn Mowatin kokemuksia susien parissa.
Kävin läpi kirjastossa olevaa aapisten ja kansakoulun lukukirjojen kokoelmaa, mutta valitettavasti kuvaamaasi tarinaa ei löytynyt. Olisiko tämä tuttu jollekin palstan lukijalle?
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Maisku Myllymäki: Holly (WSOY, 2021)Sanna Tahvananainen: Mitä perhoset tekevät sateella (Otava, 2022)
Facebook on tosiaan ainoa paikka josta näitä vierailuja voi seurata etänä. Et kuitenkaan tarvitse Facebook-tiliä voidaksesi seurata lähetystä. Helmet-sivuilla jokaisen Ilmastovieraat-tapahtuman kohdalta löytyy linkki, jonka kautta voit katsoa esitystä kirjautumatta.
Juslén oli Turun hovioikeuden asessorina vuodesta 1773 vuoteen 1789, jolloin hänestä tuli hovioikeudenneuvos Kustaa III:n vasta perustamaan korkeimpaan oikeuteen.
Lähde:
Biografiskt lexikon för Finland. 1, Svenska tiden
