Raumasta on karttoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kirjastosta löytyy seuraavanlaisia Rauman karttoja:
Opaskartta : Kartasta löytyvät kadut ja kaupunginosat ja esimerkiksi koulut, hotelleja, nähtävyyksiä ym. Kartassa on koko kaupunkialue sekä myös ympäristö Vermuntilaan ja Lappiin asti. Kartan mukana on myös katuhakemisto.
Peruskartta : kartassa näkyvät mm. talot, tiet, pellot ja vesistöt. Katujen nimiä ei kartassa ole.
Maastokartta : kartassa näkyy maasto yksityiskohtaisesti, mm. maastonmuodot, korkeuskäyrät ja metsätyypit. Maastokartta on tarkoitettu helpottamaan luonnossa liikkumista.
Juustomuoteista (myös juustokehä) on olemassa Matti Jussilan kirja "Juusto muotissa" (2014). Teko-ohjeita kirjassa ei kuitenkaan ole, mutta sisältää muuten tietoa niiden historiasta ja useita kuvia Pentti ja Anne Siivosen juustomuottikokoelmasta.Teko-ohje löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:Aarteita museoiden kätköistä (2012)Kaisla, Lauri: Kansakoulun veistopiirustuksia 2
Kysymyksen sitaattia en ikävä kyllä onnistunut paikantamaan sen paremmin Tšehovin kuin muidenkaan tutkimieni venäläiskirjailijoiden tuotantoon. Teksti ei selkeästi identifioidu kenenkään nimenomaisen kirjailijan tyylin mukaiseksi eivätkä siihen sisältyvät aineksetkaan sanottavasti auttaneet pienentämään ehdokkaiden joukkoa. Tutkin koko joukon potentiaalisten venäläisten klassikkojen suomennoksia, mutta kaivattua kirjaa en saanut haaviini osumaan.Tekstikatkelmassa on joitain Tšehovin tuotannosta tuttuja elementtejä, kuten lakitieteen opiskelija (novellista Taudinpuuska) ja nimi Ivanov (henkilö saman nimisestä näytelmästä), joiden varaan tekoäly kenties on tulkintansa sen kirjoittajasta rakentanut. Boris-setää – saatikka sen nimistä...
Matti Riippi (nimi näin kirjoitettuna) Sodankylän Unarinkylästä oli valtiopäivillä Tukholmassa Lapin talonpoikana (bofast lappbonde) vuosina 1760 - 1762 ja 1765 - 1766. Tarkastin vielä muutkin kirjoitusasut, mutta muita Riipi tai Riippi -nimisiä valtiopäiväedustajia ei ole ollut Tukholmassa. Nämä tiedot perustuvat Toivo Paloposken julkaisuun Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä (1962) sekä hänen väitöskirjaansa Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustus vapaudenajalla (1961). Talonpoikaissäädyllä ei ollut Tukholmassa omia vakituisia tiloja vaan ne vuokrattiin aina erikseen valtiopäiviä varten. Vanha Synagoga oli yksi paikoista. Vuonna 1755 tilanne muuttui ja sääty sai...
Persiankielinen käännös "Jouluyö, juhlayö" lauluun löytyy "Silent Night Web" -sivustolta:Linkki sivustolle: http://silentnight.web.za/index.htmLinkki persiankieliseen käännökseen: http://silentnight.web.za/translate/persian.htm
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Sarjaan kuuluvat Hedvigin ja Desiréen (1.) sekä Kunniattoman miehen (4.) lisäksi Olisi pitänyt unohtaa (2.), Ursula Kastellporten (3.) sekä Kahlittu ja vapaa (5.).
Nuottijulkaisusta Pallen parhaita 7 löytyy kappale "Nainen hallitsee", joka lauletaan "Tuoll' on mun kultani' sävelellä. Alkusanat täsmäävät, joten kyseessä lienee Reino Hirviseppä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4809957#componentparts
Suomen kirjallisuuden käännöstietokannan mukaan Suomussalmen sankarit -kirjaa ei ole käännetty millekään kielelle eli ei myöskään ruotsiksi.LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
En löytänyt tietoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Finna-haulla.Kysyin asiaa Venäjän suurlähetystöstä, mutta vastauksen saaminen tietenkin kestää hetken.Täydennän vastusta, jos saan tietoja.
Kyllä se on mahdollista. Lataa ensin E-kirjastosovellus mobiililaitteellesi, joko Play kaupasta (Android) tai App Storesta (Applen laitteet). Klikkaa Kirjaudu sisään Suomi.fi-tunnistuksella. Valitse vaihtoehdoista Mobiilivarmenne ja jatka eteenpäin tavalliseen tapaan. E-kirjastoon kirjautumisessa mobiilivarmenteella on ollut ajoittain ongelmia teleoperaattorien tekemien päivitysten myötä. Jos ongelmia ilmenee, niin kannattaa käynnistää laite uudelleen ja kokeilla hetken kuluttua uudestaan. Kun olet kirjautunut mobiilivarmenteella, E-kirjastoon voi luoda pääsyavaimen, jolla kirjautuminen on jatkossa helpompaa.E-kirjaston käyttöohje
Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Jos kyse on sinun tai läheisesi veriarvoista, suosittelen, että keskustelet asiasta lääkärisi tai terveydenhoitajasi puoleen. Joitakin arvoja selitetään Terveyskirjastossa.
Olet kysynyt kirjaa tässä palvelussa 2.3.2024. Silloin on vastattu, että se on todennäköisesti Thomas H. Blockin ja Nelson DeMillen Mayday. LinkitKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2738Edellinen kysymys Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/amerikkalaiseen-lentokoneeseen-osuu-ohjus…
En onnistunut löytämään kasville suomenkielistä nimeä. Sen verran sain selville, että kasvi kuuluu Turnera-sukuun, jonka virallinen suomenkielinen nimi on Finto-palvelun mukaan haaremiyrtit. Ruotsiksi kasvin nimi on strandöga. Pidän todennäköisenä, että kasville ei ole annettu suomenkielistä nimeä. Halutessasi voit tarkistaa asian Putkilokasvien nimistötoimikunnalta, joka toimii Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n alaisuudessa.Vanamo ry: Etusivu | vanamo.fiTurnera-suku Fintossa: Turnera - Kassu - Finto
Historiallisia romaaneja löytyy monenlaisia, ja osa on tosiaan sävyltään selkeästi viihteellisempiä. Lukemiesi kirjojen ja kirjailijoiden perusteella suosittelisin tutustumaan ainakin Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) tuotantoon. Häneltä löytyy useampi sarja, joista omia suosikkejani ovat Lappeenranta/Lehmusten kaupunki ja Kannas -sarjat. Myös Pirjo Tuominen on kirjoittanut laajan tuotannon historiallisia romaaneja. Ann-Christin Antell on ollut viime vuosien uudempi tulokas, joka on kirjoittanut Turkuun sijoittuvaa Puuvillatehdas-sarjaa. Häneltä on juuri ilmestynyt myös uuden sarjan avaus. Ruotsalaisen Katarina Widholmin Betty-sarjaa on luonnehdittu ruotsalaisten vastineeksi Enni Mustoselle. Muita sellaisia, joita olen itse lukenut, ovat...
Moi! Kuvauksestasi tuli ensimmäisenä mieleen Nicky Cruzin "Juokse poika juokse". Kirja on karu klassikko ja muistan itsekin ala-asteella lukeneeni sen ensimmäistä kertaa. En tiedä luettaisiinko sitä nykyään ala-asteella, mutta minulle se on yhä yksi tärkeimpiä kirjoja. Tuossa vielä kirjan kansi. Toivottavasti arvaukseni osui oikeaan ja hyvää juhannusta!
Voisiko kyseessä olla Helena Sinervon saturomaani Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus? Kansikuva löytyy Keski-kirjastojen verkkokirjastosta: Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus | Keski-kirjastot | Keski-Finna. Vuonna 2012 julkaistu kirja kertoo vauvana hylätyn Prinssi Ahavan seikkailusta kirjavassa seurueessa.
Ullakkokirjasto-sarja voisi olla vastaus suurpieneen lukunälkään: kuvitusta on joka sivulla, tekstiä on joitain rivejä ja kirjoissa on selkeä juoni. Sarjan kirjat ovat osin tavutettuja ja sarja jakaantuu kolmeen osaan (pakettiin), jotka vaikeutuvat edetessään.Ullakkokirjasto. Helmet.fi.Lyhyt kuvaus Ullakkokirjastosta. Rosebud.fi.
