Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi...
Erilaisia vastarintaliikkeen kuvauksia (esim. 1940-luvun Saksasta) löytyy kyllä, mutta tällaisia kuvauksia suoraan rintamalta oli vaikea löytää. Antti Tuuri Ikitie (Otava 2011) kuvaa Neuvostoliitossa eläneistä amerikansuomalaisista, mutta tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle. Päähenkilö Jussi Ketola onnistuu siirtymään Suomen puolelle ennen talvisotaa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1605650Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, jonka tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Jos haluaa lainata Varastokirjastosta löytyvää aineistoa, täytyy kääntyä oman kotikirjastonsa puoleen, joka tekee kaukolainapyynnön. Kaukolainan maksun suuruus riippuu omasta kotikirjastosta.Varastokirjaston kotisivu: https://varastokirjasto.fi/Fjärrmagasin viittaa Åbo Akademin kirjaston varastoon. Aineiston lainaamiseksi asiakkaan on tehtävä varastotilaus etukäteen. Tietoa lainaamisesta Åbo Akademin kirjastosta: https://www.abo.fi/fi/kirjasto/lainaa/
Sven Nordqvistin kirjassa Kun Miinus lähti avaraan maailmaan katsotaan ohjelmaa Hotta Lotan kysymyspotta, jossa rotta istuu potassa esittämässä kysymyksiä. Sinä siis olet oikeassa.
Viimeisin Sinttu-sarjan osa Kultainen Sinttu julkaistiin suomeksi vuonna 2023. Ainakaan tänä vuonna sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi, eikä myöskään sarjan ruotsalaisen kustantajan, Bonnier Carlsenin, nettisivulta löytynyt tietoa uudesta osasta. Vuonna 2022 ilmestyi suomeksi ensimmäinen osa sarjasta Sami ja Sinttu, jota on ruotsiksi ilmestynyt vuodesta 2009 alkaen. Tähänkään sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi ainakaan tänä vuonna. Lin Hallbergilla ei ole omia kotisivuja netissä, mistä voisi käydä vakoilemassa hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan, joten tämän pitemmälle tulevaisuuteen emme valitettavasti näe.
Lähimmät sijainnit sinulle taitavat olevan Kansalliskirjasto Helsingissä ja Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisiossa. Alla linkit kyseisten paikkojen kokoelmiin Savon sanomien osalta, sekä yhteystiedot. Kotilainaanhan niitä ei saa, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja ottaa kopioita.https://www.finna.fi/Record/fikka.3422988?sid=5096916244 (Kansalliskirjasto. Pohjoissaliin tilattavat mikrofilmit)https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedothttps://www.finna.fi/Record/utu.992958685405971?sid=5096916244 (Turun yliopisto. Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, varastokokoelma, Raisio. Käyttö vain kirjaston tiloissa)https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/...
Ylen jutun 6.2.2011 mukaan toimeentulotuen perusosa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tuen taso ei ollut noussut 20 vuodessa, ks. https://yle.fi/a/3-5318028Laki toimeentulotuesta 30.12.1997 määritteli, että toimeentulotuen perusosa oli "yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla kansaneläkelaissa (347/1956) tarkoitetussa ensimmäisessä kuntaryhmässä 2 021 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 1 934 markkaa", ks. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1997/1412Perusosan lisäksi toimeentulotuki voi sisältää myös ns. lisäosan, jonka suuruus oli tapauskohtaista.Lisätietoa:Haapola, Ilkka: Köyhyyden kynnyksellä. Toimeentulotuen dynamiikka 1990-luvun Suomessa (2004)
Netistä löytyneen tiedon mukaan presidentti Niinistö antoi Putinille kuusi "euro-Kossua" (IL 20.9.2023). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemmin "Mistä tulee Koskenkorvan viinan 0,7 litran pullon nimitys "eurokossu". Siihen vastattiin näin 18.9.2024:Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki...
Näyttäisi siltä, että 1950-luvulla Helsingissä toimivat ainakin Helsingin Pallonlyöjät, Helsingin Pallo-Toverit ja Helsingin Veto. Voisiko kyseessä olla jokin niistä? Joukkueiden Wikipedia-sivut ovat melko tiiviit, joten niiden perusteella ei pysty kunnolla arvioimaan toiminnan laajuutta 1950-luvulla.Tässä joukkueiden Wikipedia-sivut:https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallonly%C3%B6j%C3%A4thttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallo-Toverithttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Veto
Jalo Kaliman suomennoksessa vuodelta 1960 tämä kohta Tšehovin Lokki-näytelmässä kuuluu näin: "Minä olen lokki... Ei, mitä minä... Minä olen näyttelijätär. Niin, tietysti". Anton Tšehov: Lokki (suom. Jalo Kalima, 1998, s. 97)Martti Anhava suomensi saman kohdan seuraavasti: "Minä olen lokki... Väärin. Olen näyttelijä. No niin!" Anton Tšehov: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta; Kirsikkatarha (2011, s. 78)
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976).
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kirjaa. Ainoa ehdotus on, että se voisi kuulua Annie Barrowsin Isa + Bea -sarjaan, jossa seikkailee kaksi tyttöä, mutta muisteltua kohtaa ei sarjan kirjojen kuvauksista löytynyt. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Ranskan historiassa käytetään käsitettä "ancien régime" ("vanha hallitus") vuoden 1789 suurta vallankumousta edeltäneestä, säätypohjaisesta ja itsevaltaisesta monarkiasta. Tämän hallinnon viimeinen kuningas oli Ludvig XVI, jonka puoliso Marie Antoinette oli näin ollen viimeinen vanhan monarkian kuningatar.Suuren vallankumouksen jälkeen Ranskan 1800-luku oli monivaiheinen ja levoton: siihen mahtui kaksi keisarikuntaa, kolme monarkiaa, kaksi tasavaltaa ja kolme vallankumousta. Monarkia palautettiin Napoleonin jälkeen vuonna 1815, jolloin kuninkaaksi nousi Ludvig XVIII, Ludvig XVI:n veli. Hän oli jäänyt jo aiemmin leskeksi ja oli lapseton, joten seuraavaksi valtaistuimelle vuonna 1824 nousi hänen veljensä nimellä Kaarle X. Myös hän oli leski....
Muisteltu satu on vanha englantilainen kansantarina Master of all masters, jonka Joseph Jacobs kirjasi talteen 1890-luvulla. Siinä on päähenkilönä vanha herra, joka nimittää kaikkia asioita ja esineitä omalla tavallaan. Sadun alussa käydään läpi joukko näitä eriskummallisia nimityksiä ja lopussa miehen uusi palvelija osoittaa neuvokkuutensa käyttämällä sujuvasti oppimaansa isäntäänsä herättäessään, kun kipinä on sytyttänyt kissan hännän ja taloa uhkava tulipalo on saatava sammutetuksi.Sellaista suomenkielistä tulkintaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jossa sadun avainsanat olisivat kysymyksessä muistellut. 60-luvulla satu oli mukana Aarteiden kirja -sarjan toisessa osassa Kerro äiti! nimellä Kaikkeinarmollisin Jacobsin nimiin...
