Kyseessä on vanha kasku Suomen eri heimojen luonteenominaisuuksista, josta on olemassa hieman toisistaan poikkeavia variantteja. Useimmissa pudotaan tarkemmin määrittelemättömältä katonharjalta, toisissa tapahtumapaikka täsmennetään nimenomaisesti kirkon katoksi. Osassa tarinoita ovat mukana karjalainen, savolainen ja pohjalainen, useimmissa myös hämäläinen. Tarinan eri versioissa myös putoajien sanomisissa on pieniä eroja. Kaikkein tavallisin versio lienee se, joka on kirjattu esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistoon perustuvaan Matti Kuusen kirjaan Kansanhuumorin mitä missä milloinkin:"Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi...
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka on julkaistu kokoelmassa Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941). Kokoelmateoksissa runo on nimeltään Autio talo. Kiirastuli-kokoelmasta on kirjoitettu pro gradu -tutkielma, mutta sen saatavuus on valitettavasti heikko. Jotain tietoa löytyy kuitenkin alla olevasta Wikipedia-artikkelista. Yleisesti Kiirastuli-kokoelma käsittelee talvisodan aikaa ja siihen liittyviä tunteita. Tarkempia yksittäisen runon runoanalyyseja emme tässä palvelussa pysty tekemään.Lähteet ja lisätietoaKysy kirjastonhoitajalta: Aiempi kysymys runosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-kirjoittama-runo-tai-mistaKirjasampo: Kiirastuli https://www.boksampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46852Finna.fi: Sisko...
Tupluureilla tarkoitetaan nokkaunia, ja se tulee suoraan ruotsin sanasta tupplur. Ruotsalaisen Institutet för språk och folkminnenin mukaan se on vertauskuva hetkiin, kun kukot nukkuvat seisaaltaan lyhyen aikaa. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa sana on tunnettu 1800-luvulta. Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e80b35b1559743d3812b6a2f8ef06396&keyword=tupluuri&list_id=1https://frageladan.isof.se/faqs/28347
Kasvi on orjanlaakeri, joka tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama. Orjanlaakeri on liitetty jouluun ainakin Iso-Brianniassa jo keskiajalla. Postikorteissa orjanlaakeri on esiintynyt englantia puhuvissa maissa n. vuodesta 1850. Orjanlaakeri ei juurikaan menesty hyvin Suomen ilmastossa, joten tämä jouluperinne on omaksuttu muualta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakerihttps://www.english-heritage.org.uk/learn/histories/christmas-greenery-history/https://culturical.com/the-first-christmas-cards/
Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
Hei,
tällä listalla on nyt sekä
yliluonnollisia(jotka ovat kovin suosittuja) että muita lastenosastomme antaman tiedon mukaan:
- J.K.Rowling: Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter ja Azkabanin vanki
- Marilyn Kaye: Amy, numero seitsemän
Amyn takaa-ajo
- R.L.Stine: Elävien nukkien yö
Kamala kamera
- Angela Bull: Toivomushauta
- Carolyn Sloan: Uhka vedessä
muita ikisuosittuja:
- Måns Gahrton: Eva ja Adam -sarja
- Anders Jacobsson: Lasse kirjat, esim. Lassen joulu, Lasse
ekaluokkalainen
Bert -kirjat, esim. Bertin lemmenhuolet, Bert, maailmanvalloittaja
Valitettavasti kirjastojärjestelmästämme ei ihan eksaktia tilastotietoa aiheesta saa,...
Etsin Sissi-elokuvia Suomen yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, mutta löytänyt yhtään. Myöskään Elokuva-arkiston kirjastosta en niitä löytänyt. Kyseessähän oli elokuvien sarja, mikäli oikein muistan. Yleisradiolla on Tallennepalvelu, mutta voi olla, että he eivät lainaa yksityisille. Ylellä on myös Yle-shop sekä Lasipalatsissa että Pasilassa Ylen Pajassa, joissa on myös äänitteitä myytävänä. Videovuokraamoilla saattaa kyseistä elokuvaa olla, kannattaa tiedustella erityisesti Filmifriikki- ja Pieni leffapaikka-vuokraamoista.
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila
Kirjastofillareita on ollut käytössä ainakin Helsingin ja Espoon kirjastoilla, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Näyttäisi siltä, että fillarit ovat käyneet kesäisin sekä sovituissa tapahtumissa, että ajelleet "vapaammin" hyvällä säällä. Palveluihin on kuulunut ainakin kirjojen lainaaminen.
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Kirja näyttäisi löytyvän Turun yliopiston Feeniks- kirjastosta. Kirjastokortti ja lainaaminen on siellä maksutonta.
Täältä löytyvät kirjan saatavuustiedot: https://www.finna.fi/Record/volter.1847581
Täältä löytyy tietoa Turun yliopiston kirjaston asiakkuudesta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa
Täältä löytyvät Turun yliopiston kirjastoyksiköiden yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien...
Maija Poppasen paluu -elokuvan DVD -versiosta on nyt tehty hankintapyyntö. Jos haluaa elokuvan nopeasti, sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen ja hinnaston löytää www.helmet.fi sivun Kirjastot ja palvelut -otsikon alta. Kaukolainat kotimaasta maksavat tavallisesti 4 €/kpl. Kaukolainapyyntö jätetään mielellään kirjastossa.
Edellä mainitulla sivustolla, osoitteessa www.helmet.fi, löytyy mahdollisuus tehdä hankintatoiveita INFO -otsikon alta. Tässä tapauksessa hankintatoive Maija Poppasen paluu -elokuvasta DVD -versiona on jo toimitettu eteenpäin elokuvahankinnoista vastaavalle.
FISE, joka on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta perustettu voittoa tavoittelematon yritys, ylläpitää rakennusvirhepankkia. Rakennusvirhepankki on julkinen tietokanta, joka sisältää tietoa toteutuneista rakennusvirheistä.
Alla linkit lisätietoon ja rakennusvirhepankkiin:
https://www.ril.fi/fi/rakennustekniikka/fisen-rakennusvirhepankki-edistaa-virheista-oppimista.html#fffb9780
https://fise.fi/rakennusvirhepankki/
Yhdysvaltain merijalkaväen ja maavoimien tavat marssia seremonioiden yhteydessä on määritelty alan ohjesäännöissä. FM 3-21.5 Drill and Ceremonies kertoo taustoittavassa luvussaan yhdysvaltalaisen sulkeisjärjestyksen olevan peräisin paroni Friedrich von Steubenin 1779 laatimasta ohjesäännöstä The Regulations for the Order and Discipline of the Troops of the United States. Von Steubenin ohjesäännön vuoden 1792 painoksessa ei vaikuttaisi olevan kuvattuna videossa nähtyä hitaampaa seremoniallista askellusta. Se lienee myöhempää perua. Vastaava marssi esiintyy myös kanadalaisessa ohjesäännössä nimellä marching in slow time. En valitettavasti löytänyt tutkimusta, jossa analysoitaisiin tarkemmin marssityylien kansallisia eroja.
Hyödyllisiä...
