Hei,
Eipä näyttäisi olevan juuri tuota kappaletta. Suomeksi tosin löytyy Kirsi Poutasen Amália tribute : fado original in Finnish, jossa on 15 Amália Rodriguesin kappaletta Tarja Härkösen suomennoksina.
Hei,
Valitettavasti kyseiseen lauluun ei löydy nuottia Suomen yleisistä kirjastoista. Tarkistin myös yliopistojen kirjastot ja valitettavasti sieltäkään kyseistä nuottia ei löytynyt.
Oma veikkaukseni on, että kyseistä nuottia ei ole ollenkaan julkaistu kaupallisena versiona.
1. Helmetin etusivulla klikkaa Uutuudet.2. Vasemmasta reunasta avaa Päägenre ja valitse Tietokirjallisuus.3. Avaa Genre ja valitse Elämäkerrat.4. Näet kaikki elämäkerrat, jotka on lisätty Helmetiin kuukauden sisällä. Kohdassa Uutta Helmetissä voit valita jonkin muun aikarajauksen. Klikkaa valmista rajausta (esim. Viimeiset 3 kk) tai kirjoita päivämäärä kenttään Alkaen ja klikkaa suurennuslasin kuvaa.
Kyseiset rivit ovat Hamletin ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 ne kuuluvat näin: "Ja joka hiuskarvan pystyyn nostais / Kuin hurjan piikkisian harjakset."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMatti Rossi on suomentanut saman kohdan seuraavasti: "(---) niin että hiukset nousisivat pystyyn / kuin raivostuneen piikkisian piikit."William Shakespeare: Hamlet (suom. Matti Rossi, 2013)
Etsimäsi pro gradu voisi olla jompikumpi näistä:Korva, Minna-Maarit 2012. Romanit ja saamelaiset yläkoulun maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa. Osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206041152.Joki, Anniina 2014. Oulun koulun kohinaa kohtaa oppikirjat - koululehti Lappi- ja saamelaiskuvan rakentajana. Osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406101251.Muitakin graduja aiheesta toki on. Joni Pelkosen gradu samoista aihepiireistä on ilmestynyt vuonna 2022:Pelkonen, Joni 2022. "He tapasivat täällä lappalaisia, jotka kuitenkin väistyivät ajettiin heidän tieltään kauemmas pohjoiseen.”: Suomalaisten oppikirjojen saamelaiskuvan muutos ja sen syyt 1920-luvulta nykypäivään”. Osoitteessa https...
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Nuorison ääni -lehti oli Etelä-Pohjanmaan opiston opiskelijoiden lehti, jonka tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden kirjallisia harrastuksia. Se ilmestyi aina opiston alkuvuosista saakka. Opisto perustettiin Ilmajoelle vuonna 1892. Nuorison ääni -lehtiä on säilytetty Etelä-Pohjanmaan opiston arkistossa Ilmajoella.Lähteenä käytetty: Etelä-Pohjanmaan kansanopisto 1892-1952 ja Hosia, Heikki: Etelä-Pohjanmaan opisto 1892-1992 : juhlakirja Etelä-Pohjanmaan opiston viettäessä satavuotisjuhlia 8.11.1992
Hei!Tässä ote Kansalliskirjaston sivuilta https://digi.kansalliskirjasto.fi/faqValitettavasti kysymääsi vuotta ei ole vielä digitoitu.Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaasti verkossa saatavilla. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään Leadbellyn biisiä, jossa olisi laulettu "You might get better, but you never be good"."You Might Get Better, But You'll Never Get Well" löytyy kyllä, mutta Leadbelly ei ole tietääksemme levyttänyt sitä. Kyseessä on vanha jazz-biisi 1930-luvulta. Sen ovat levyttänyt Henry Allen Jr. And His Orchestra ja se löytyy Youtubesta.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista Corneliksen mainitseman laulun?
Darren Shanilla ei ole Sielujen saari -nimistä kirjaa. Mikäli tarkoitat Shanin Sielujen järvi -kirjaa, joka on Darren Shanin tarina -sarjan 10. osa, siinä on minäkertoja (Darren).
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihaun mukaan sukunimi Kollanen on käytössä 59:llä henkilöllä nykyisenä sukunimenä. Se ei siis ole kovin yleinen suomessa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Nimestä löytyy vähän tietoa Tuomas Salsteen sukunimi-infon sivuilta.
Hei, OUTI-kimpan verkkosivuilla (outi.finna.fi) voi varataa aineistoa ja kirjautua omiin tietoihin voimassa olevalla OUTI-kirjastokortilla ja nelinumreoisella PIN-koodilla.Jos kirjautumisessa on kirjastokorttiin liittyvä ongelma, niin kannattaa olla yhteydessä lähimpää OUTI-kirjastoon asian selvittämiseksi.Joskus kirjautumisen estaa järjestelmän tilapäinen häiriö. Niistä pyritään informoimaan asiakkaitta verkkokirjaston sivulla.
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus...
Ajantasaisen tilanteet voi tarkistaa Helmet-kirjaston aineistohaussa Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.Kirjoita hakukenttään poravasara ja valitse aineistotyypiksi esine.Lainattavat esineet on lainattava siitä kirjastosta ja palautettava siihen kirjastoon, minkä kokoelmaan ne kuuluvat. Pääsääntöisesti esineitä ei pysty varaamaan. Joissain kirjastoissa saattaa kuitenkin olla varauslista, johon henkilökunta kirjoittaa varaajan yhteystiedot. Tästä on yleensä erikseen maininta samassa lisätietokentässä, missä lukee minkä mallinen poravasara on kyseessä ja mitä muuta (esim. ohjekirja) poravasaran lainauspakettiin kuuluu.
Kielikellon artikkelissa "Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa." (1/1990, Ulla Takala) kerrotaan, että aamupala on kevyt, pieni syötävä, joka nautitaan ennen varsinaista aamiaista. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla oli tapana syödä kaksi einettä aamuisin. Ensin oli pikkueine, eli varhainen aamupala, sen jälkeen isoeine, eli aamiainen. Linkki artikkeliin: https://kielikello.fi/ruotsit-ruoalla-musta-kansa-murkinalla-aterioiden-nimitykset-suomen-murteissa/
