Kyseessä on Mika Soinin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Thomas (2009). Voit lukea lisää elokuvasta Elonetistä.Mika Soinin Thomas ElonetissäElokuvasta on tehty dvd-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista, myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.https://helle.finna.fi/Record/helle.659530?sid=4917764103
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
Andrei Kurkovilta on suomennettu neljä romaania: Kuolema ja pingviini (suom. 2006), Harmaat mehiläiset (2023), Kuolleen miehen kaveri (2024) ja Kiovan korva (2025).Jos haluat lukea Kurkovia myös muilla kielillä, voit tilata kaukolainoja Kuhmoisten kirjastoon joko kirjastosi asiakaspalvelussa tai täyttämällä tilauslomakkeen verkkokirjastossa. Linkki tilauslomakkeeseen: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Kysy lisää kaukolainaamisesta Kuhmoisten kirjaston henkilökunnalta.Jos taas toivot, että Kurkovia suomennettaisiin lisää, toive kannattaa osoittaa kustantajalle. Tähänastiset Kurkov-suomennokset on kustantanut Otava.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään Leadbellyn biisiä, jossa olisi laulettu "You might get better, but you never be good"."You Might Get Better, But You'll Never Get Well" löytyy kyllä, mutta Leadbelly ei ole tietääksemme levyttänyt sitä. Kyseessä on vanha jazz-biisi 1930-luvulta. Sen ovat levyttänyt Henry Allen Jr. And His Orchestra ja se löytyy Youtubesta.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista Corneliksen mainitseman laulun?
Hei, OUTI-kimpan verkkosivuilla (outi.finna.fi) voi varataa aineistoa ja kirjautua omiin tietoihin voimassa olevalla OUTI-kirjastokortilla ja nelinumreoisella PIN-koodilla.Jos kirjautumisessa on kirjastokorttiin liittyvä ongelma, niin kannattaa olla yhteydessä lähimpää OUTI-kirjastoon asian selvittämiseksi.Joskus kirjautumisen estaa järjestelmän tilapäinen häiriö. Niistä pyritään informoimaan asiakkaitta verkkokirjaston sivulla.
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus...
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mistä kertomuksesta voisi olla kyse.Tunnistaisikohan joku verkkotietopalvelun lukijoista kyseisen kertomuksen.
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
St. Pauli ja Reeperbahn on Irwinin eli Antti Hammarbergin oma sävellys. Discogsista löytyy Irwin Goodmanin Saksassa äänitteillä julkaistuja sävellyksiä, mutta vain Poing Poing Poing (ja Rentun ruusu). Saksan kansallisdiskografiasta ei löytynyt myöskään tietoa Hammarbergin/Goodmanin St. Paulista ja Reeperbahnista. Kysymys jää toistaiseksi siis avoimeksi, voi olla että säveltäjätiedot ovat olleet puutteelliset kyseisellä julkaisulla.
https://www.discogs.com/artist/598077-Irwin-Goodman?superFilter=Writing…
Sieniä ei kannata opetella tunnistamaan yksin kuvista. Erehtymisen ja myrkytyksen vaara on silloin suuri. Kuvan sieni voisi olla jokin mesisienistä (kasi käsiteltynä syötävää, yksi syömäkelvoton), mutta se voisi olla myös tappava myrkkynääpikkä. Linkki Luontoportin sivustolle. tai Linkki Luontoportin sivustolle.Kokeilisin Sieniseura Facebook-sivustoa tai kävisin näyttämässä sientä sienineuvonnassa. Tosin tämän vuoden tapahtumat näyttävät olevan ohi. Linkki Sieniseura FacebookKirjastosta löytyy myös hyviä sienikirjoja. Esim. Rikkinen, Jouko: Sienten kirjo tai Korhonen, Mauri: Sienet Suomen luonnossa. Linkki Lapinkirjasto.finna.fi.
Koivuhaka kuuluu Tikkurilan suuralueeseen, sijaiten sen läntisellä reunalla Veromiehen ja Viertolan kaupunginosien välissä. Tikkurilaa puolestaan pidetään Itä-Vantaan keskuksena, joten sen perusteella sanoisin Koivuhaan olevan osa Itä-Vantaata.Monet pitävät Helsinki-Vantaan lentokenttää Vantaan itä- ja länsiosiin jakajana ja koska Koivuhaka sijaitsee lentokentän itäisellä puolella, senkin puolesta kaupunginosa on Itä-Vantaata. Liitteenä linkki kaupunginosien ja suuralueiden rajoihin, joissa Koivuhaan sijainnin suhteessa Tikkurilaan ja muihin kaupunginosiin sekä lentokenttään näkee tarkemmin.Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat
"Sulle ehkä riitä en" -laulun sanat sisältyvät nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987). Laulu alkaa: "Sun nään jo lähteneen". Laulun on säveltänyt Hillel Tokazier ja sanoittanut Aappo I. Piippo.Helena Salo: Sulle ehkä riitä en Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=_z29IAmvTfs
Vanhat alkoholijuomat hävitetään lajittelemalla ne alkoholipitoisuuden ja määrän mukaan joko viemäriin tai vaarallisen jätteen keräykseen:Miedot alkoholijuomat (viinit, oluet, siiderit) voi kaataa pieninä määrinä viemäriin. Huuhtele viemäri huolellisesti kylmällä vedellä.Väkevät alkoholijuomat luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Vie ne jäteasemalle, jätekeskukseen tai vaarallisten jätteiden keräysautoon.Jos et halua kaataa niitä kotona viemäriin, voit toimia mietojen alkoholijuomien kanssa kuten väkevien alkoholijuomien kanssa.Lähde: HSY ja Salpakierto
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten osaston videokokoelmassa sekä Tesoman kirjastossa kummassakin on tällä hetkellä (maanantaina klo 10.35) yksi kappale etsimäänne videota hyllyssä. Soittamalla esim. aikuisten osaston tietopalveluun puh. (03) 3146 4014, (03) 3146 4015 voitte pyytää tietopalvelun kirjastonhoitajia pistämään video teille syrjään.
Tesoman kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm
Näin pääsiäisviikolla on kirjastoissa loppuviikosta poikkeavia aukioloja ja ne voi tarkastaa osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/aatot.htm
Kirjaston PIKI-verkkokirjastosta osoitteesta
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas voi hakea kaikkea kokoelmiimme kuuluvaa aineistoa....
Kristina Rotkirchin artikkeli "Professor Biörck och hans följe" on ilmestynyt vuonna 1966 Nya Argus -lehdessä. Lehden numero on 15 ja artikkeli alkaa sivulta 221.
Vaasan alueelta ei todella saatavissa olevaa löydy, oma kappaleemmekin on lainassa.Kaukopalvelummekaan ei voi auttaa, koska periaatteena on, että Vaasassa olevaa aineistoa ei tilata kaukolainaksi. JYväskylän yliopiston kirjastosta kirja löytyy, niitä näyttäisi vieläpä olevan hyllyssä. Ehkä voisit ottaa yhteyttä sinne ja pyytä maksulliset kopiot luvusta?
Aika tosin vaikuttaa liian lyhyeltä, jos tentti on jo ylihuomenna.
