Sitaatti on Doris Lessingin teoksesta Martha Ouest, joka on suomennettu nimellä Parempien ihmisten lapsi (suom. Heidi Järvenpää) . Sitaatti, joka siis kirjassa kuuluun juuri kuten Tarmion sitaattikirjassakin, on suomennoksen ensimmäisen painoksen (1977) sivulla 391.
Englanninkielisessä alkuteoksessa tämä tuomari Maynardin ajatus kuuluu näin: ”Marry in haste, repent in leasure”. Vuoden 1993 painoksessa sitaatti on sivulla 333.
Tämä sama ajatus löytyy myös ainakin William Congreven näytelmästä The Old Batchelour (1693): “Thus Grief still reads upon the Heels of Pleasure: / Marry’d in haste, we may repent at leisure.”
https://www.gutenberg.org/files/1192/1192-h/1192-h.htm
Kone on valmistettu vuonna 1901.
Lähde: Singer sewing machine serial number database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Envallin ensimmäisessä aforismikokoelmassa Rakeita (1983) on seuraava katkelma: "Pelkuri valitsee hitaan, osittaisen itsetuhon. Sen muodot ovat apatia, kyynisyys, laiskuus, juoppous, epätoivo. Niissä toteutuu kaksinkertainen pelkuruus. Niin elämän kuin kuoleman pelko." Tähän vastaukseen on otettu sitaatti kokoomateoksesta Envall: Maailma aina mukana : aforistiset teokset (2003), jossa on samoissa kansissa täysimittaisina viisi Envallin aforismikokoelmaa, mukaan lukien Rakeita.
Tässä ehdotuksia:
Kaari Utrion kanssa kilpaili yhtaikaa painoskuningattaren tittelistä Ursula Pohjolan-Pirhonen, jolla on vain historiallisia romaaneja, usein Suomi-Ruotsin historiasta.
Eila Pennasen Pyhä Birgitta
Jyrki Heinon romaanit, Kellari, Kello ja Kelmit
R. M. Rosenbergin Hakoisten Anna
Mika Waltarin historialliset romaanit ovat tarkkoja, niistä tosin vain osa sijoittuu Suomeen.
Virolaisen Hargla Indrekin kirjoissa seikkailee Apteekkari Melchior keskiajan Virossa ja sen ympäristössä.
Kävisivätkö tietokirjat? Niissä on tietysti tarkkaa kuvausta. Mirka Lappalaisen teokset ovat varsin vetävää tekstiä.
Lisää vinkkejä voisi löytyä kokoelmasta kysymyksiä historiallisista romaaneista.
Hei,
Ei näyttäisi olevan käännetty romaniaksi. Käännöksiä näyttäisi olevan ainakin suomeksi, italiaksi, hollanniksi jne, mutta ei siis romaniakis - ainakaan toistaiseksi.
Tällainen juoni on ainakin Warner Bros. -yhtiön Merrie Melodies -sarjaan kuuluvassa Ding Dog Daddy -nimisessä piirretyssä. Se on julkaistu alunperin joulukuussa 1942. Sen voi katsoa YouTube-videopalvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=efGc5iEMVwM.
Tietoa filmistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Ding_Dog_Daddy
Kirjastot yleensä tekevät pitkäaikaisia hankintasopimuksia aineistovälittäjien kanssa. Kannattaa olla suoraan yhteydessä näihin välittäjiin.
Suomen kirjastopalvelu Oy myy ja välittää aineistoa ja palveluita kirjastoille. Voit lähettää ilmoittaa heille tiedot kirjastasi sähköisellä lomakkeella tai sähköpostilla :
https://www.kirjastopalvelu.fi/tietoa-kustantajille
Myös Kirjavälitys Oy välittää kirjoja kirjastoille. Heille voi lähettää tiedot kirjastasi osoitteeseen hankintapalvelut@kirjavalitys.fi
Lisätietoa:
https://www.kirjavalitys.fi/kustantaja/hankintapalvelut-kustantajalle/
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest).
Emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
Kyseessä ei ole Irwin Goodmanin ja Esa Pakarisen kappale Arvon mekin ansaitsemme, Katri Helenan Kai laulaa saan eikä Pasi Kauniston Kun laulaa saan.
Juhani Linnoisen kirjoittama Katto pois! : 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000) on tosiaan melkoinen harvinaisuus kirjastojen kokoelmissa. Kuitenkin se on saatavana helmet-kirjastoista. Tällä hetkellä ainoa kappale on lainassa, eräpäivä on 27.3.2024. Voit varata kirjan ja saat sen haluamaasi helmet-kirjastoon. Varausjonoa teokseen ei juuri nyt ole.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375608__Skatto%20pois__O…
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on mikrofilmit (mfr 164, kaksi rullaa.) eduskuntavaalien ehdokaslistojen lopullisista yhdistelmistä vuosilta 1910-1979. Listoihin merkittiin listan/ehdokkaan saama äänimäärä ja ehdokkaan nimi alleviivattiin, mikäli tuli valituksi. Joissakin mikrofilmatuissa ehdokaslistojen yhdistelmissä ei äänimäärä ole merkitty. Näitä mikrofilmejä voi lukea vain Eduskunnan kirjaston tiloissa. Tervetuloa lukemaan!
Hakua helpottaa, kun sinulla on tiedossa henkilön nimi, vaalipiiri, mitkä vaalit olivat kyseessä ja puoluekin olisi hyvä tietää. Ilman edes jotain näistä haku voi olla aikamoista hakuammuntaa.
Samat mikrofilmit löytyvät Tilastokirjastosta.
Tilastokirjastossa ei ole enää mitään paperimuotoisia...
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa. Ehkä se löytyy selaamalla Kirjasammon hakuja. En löytänyt, kun etsin yhdistelemällä hakusanoja, mutta ehkä yksittäisissä hauissa voisi tärpätä. Tässä hakutuloksia sekä linkki kansikuvahakuun.
Kirjasampo kuvakirjat traktorit, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20traktorit
Kirjasampo kuvakirjat Jaakko, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20Jaakko
Kirjasampo kuvakirjat Sulo, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20Sulo
Kirjasammon kansihaku punainen traktorit, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=punainen+traktorit&o=title_a…
Kirjasammon kansihaku, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Taksvärkkiliike syntyi Ruotsissa vuonna 1961 ja Suomeen liike rantautui pian tämän jälkeen vuonna 1967. Taksvärkkiliike sai alkunsa nuorten halusta osoittaa globaalia solidaarisuutta heikko-osaisia kohtaan, ja Suomen ensimmäinen taksvärkkikeräys keräsikin rahaa Peruun. Taksvärkkitoiminta on Suomessa edelleen aktiivista ja suuri osa kouluista osallistuu siihen vuosittain. Usein taksvärkkikeräykseen osallistutaan nimenomaan kysyjän mainitsemien siivousoperaatioiden kautta.
Taksvärkkiliikkeen historiasta ja toiminnasta voi lukea lisää keräystä Suomessa koordinoivan kansalaisjärjestö Taksvärkki ry:n nettisivuilta.
Opetussuunnitelmasta päättää korkeimmalla tasolla opetushallitus. Opetushallituksen määrittämien perusteiden pohjalta määrittyy kuntien omat opetussuunnitelmat ja lopulta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ensisijassa siis ole yhteydessä kouluun, jonka opetussuunnitelmasta on kyse. Jos tämä ei ole riittävä, kysy seuraavan tason palautekanavaa kunnalle.
Helsingin kaupunginkirjastossa on budjetissa varattu rahaa tapahtumia varten. Rahat on jaettu alueittain, ja alueen kirjastot sopivat keskenään miten rahat ja tapahtumat jaetaan, jotta ne jakautuisivat tasaisesti alueelle. Vain osa tapahtumarahoista on musiikkitapahtumia varten. Tapahtumat, joista maksetaan, pyritään suunnittelemaan noin vuodeksi etukäteen. Kirjastoihin voi aina tarjota tapahtumia tai esityksiä, mutta kovin suuria kuluja kirjastoilla ei ole varaa maksaa. Kysyä kannattaa, joka tapauksessa. Jos rahoitus mahdollistuu jotain muuta kautta, niin useimmiten kirjasto voi tarjota esiintymispaikan. Parhaiten tilanne selviää kysymällä asiasta siitä kirjastosta, mihin olisi tapahtumaa tai esitystä tarjoamassa....
