Suomalaisia tinaleimoja löytyy netistä ainakin tältä sivustolta: https://macacke.com/finnishpewter/home/marks-a-z.html#. Osasta valmistajia löytyy lisätietoa linkin takaa, mutta Karjalan tinasta valitettavasti ei.
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy digitoituna Karjalan tinan kuvitettu hinnasto vuodelta 1933: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347949?page=1. Omistajaksi nimetään veljekset Koivula. VirtuaaliViipuri 1939 -sivuston mukaan osoitteessa Uudenportinkatu 7 on sijainnut sekä Oy Veljekset Koivula (hopea-, uushopea- ja tinateoksia) että Karjalan Tina: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/block/7/plot/70.
Vanessa Brettin Phaidon guide to pewter -kirjassa (1981) esitellään tinaesineitä Yhdysvalloista ja...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta Helmetistä http://www.helmet.fi/ löytyy seuraava teos:
- Talo-80 -ryhmä: Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1985. (3. täydennetty painos, 1989)
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi ovat nämä kolme opusta:
- Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1989.
- Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1982.
- Rakennuttajan määrälaskennan täydennysohje. Rakentajain kustannus, 1988. (Tämä ohje täydentää vuonna 1982 ilmestynyttä määrälaskentaohjetta.)
Teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjastossa majailevaan kansalliskokoelmaan,...
Ehdotuksia löytyy esim. seuraavista nettiosotteista
http://www.birgit.mummu.net/Runous/Muistovarssyt.htm
http://www.kataisenkukka.fi/varssyt.php
http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja…
http://www.vaisasenkukkakauppa.fi/index.php?pinc=3
Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua.
Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä.
Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana.
Kirjallisuutta:
Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)...
Internetissä on paljonkin sivuja, joilla on kunniakirjamalleja - lähinnä asiallisia. Helpoimmin löydät niitä käyttämällä Google-hakupalvelua http://www.google.com . Asiasanana riittää pelkkä kunniakirja.
Pahoittelen vastauksen viipymistä!
Löydät vastauksen kirjasta: Tieteen ja tekniikan merkkitapauksia Otava 2002. Unkarilainen lehtimies Laszlo Biro keksi "uudenlaisen mustekynän" vuonna 1938. Kynän kärkeen on asennettu pieni pyörivä kuula, joka päästää mustetta tasaisesti paperille.
Sanonta liittynee kristilliseen ajatukseen kymmenyksistä. Sen mukaan kymmenesosa varallisuudestamme tulisi antaa Jumalalle. Mooseksenkirjasssa sanotaan mm. näin:
"kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran" (3.-Moos.-27:-30,32)
Sanonta lienee muunnelma tästä. Googlaamalla huomasin, että sanonta "Ten belongs to God" on käytössä myös englannin kielessä.
Luku 10 liitetään juutalais-kristillisessä perinteessä muutenkin Jumalaan: kymmenen käskyä, Jumalan luoman ihmisen sormien lukumäärä sekä lukuisat muut viittaukset, joita löytyy Wikipedian artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/10_(number)
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Reijonen” perustuu kreikkalaisperäiseen etunimeen ”Gregorius”, josta on syntynyt kansanomainen muoto ”Reijo”. Isännimestä ”Reijo” lienee puolestaan kehittynyt talonnimi ”Reijonen” ja lopulta sitten tuosta talonnimestä vastaava sukunimi. Nimi ”Gregorius” merkitsee ’valpasta’, ja sitä käyttävät sekä ortodoksit että katolilaiset.
Vanhimmat kirjallisen maininnat sukunimestä ”Reijonen” ovat peräisin 1500-luvulta: Nils Reijon ja Oloff Reijon Viipurin pitäjästä 1543. Muita varhaisia asiakirjamainintoja ovat Mikkelin pitäjän Matti Reijonen 1640 ja Kiteen Poroskavaaran Nuutti Reijonen 1650-luvulla. Käkisalmesta on kirjattu ylös muoto greius greiuson, joka saattaisi hyvin viitata myös...
Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta.
Heikki Poroila
Kattavaa "sanakirjaa" ei liene Nivalan murteesta kirjoitettu, mutta tässä joitain teoksia, jossa käsitellään aihetta:
Sananparsia ja sutkauksia Nivalanseudulta. Toim. Robert Takalo, Toivo Junttila. Nivala-seura, 1979.
Wiik, Kalevi: Sano se murteella: minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan? Pilot-kustannus, 2006
Kettunen, Lauri: Suomen murteet 1: murrenäytteitä. SKS, 1930
Vilkuna, Kustaa: Nivalan murteen äänneoppia. SKS, 1928
Suomalainen murrelukemisto. Toim. Veikko Ruoppila, Pentti Soutkari. SKS, 1968
Suomen kansan murrekirja: Länsumurteet. WSOY, 1940
Nivala-lehdessä on julkaistu 23.1.2003 Aaro Vilkunan kirjoittama artikkeli "Nivalan murteen äänneoppia".
Myös mm. Heikki Niska on kirjoittanut useita runo- ja...
Verona on kaupunki italiassa, mutta etunimenä sitä voidaan pitää myös lyhennyksenä Veronicasta (tai Veronikasta). Etunimenä se on käytössä etupäässä englantilaisella kielialueella. Yhdysvalloissa Verona-nimi on ollut eniten käytössä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja ei tunne Verona-nimeä, mutta Veronicalle se antaa nimipäiväksi 4.2. Legendojen mukaan Veronica oli nainen, joka ojensi ristiä kantavalle Kristukselle liinan, jolla hän voi pyyhkiä hikeä otsaltaan. Roomalaiskatolisessa perinteessä hänen muistopäivänsä on 4.2. Ortodoksisessa kalenterissa Veronikan päivä on 12.7. Veronica-nimi tulee kreikasta ja tarkoittaa voiton tuojatarta.
Lähteet:
Lempiäinen,...
Runo on Eino Leinon, mutta sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu missään kokoelmassa. Se löytyy Sunnuntai-lehdestä 19.8.1917. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Etsin oppaita Manda- ja Linda-tietokannoista asiasanalla "käytösoppaat" ja rajaamalla aineiston kieleksi suomen. Molemmista tuli runsaasti viitteitä (Mandasta 212 ja Lindasta 135). Hain myös 1900-1910-luvulta aineistoa Fennica-tietokannasta, koska näin vanhaa en löytänyt Lindasta enkä Mandasta. Sieltä löysin vain yhden oppaan. Jos haluatte tarkemmin selata listoja, haut voi tehdä omassa kirjastossa tai pyytää virkailijaa ne tekemään.
Tässä kuitenkin muutamia poimintoja eri vuosikymmeniltä:
1900-luku: Savolainen: Hieno käytös: seurusteluohjeita (1909) HUOM! Vain filmikorttina Helsingin yliopiston kirjastossa kansalliskokoelmassa lukusalissa.
1910-luku: Seurustelusta ja sen tavoista (1919)
1920-luku: von Hertzen: Opi käyttäytymään (1923)...
Ensimmäiset Ailat on kastettu 1800-luvun lopussa ja almanakkaan nimi tuli 1929. Almanakkaan ilmestymisen jälkeen nimestä tuli suosittu. Suurin osa Ailoista onkin syntynyt 1930-1950 -luvuilla.
Nimitilasto Ailasta Väestörekisterikeskuksen sivuilta:
Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 alle 5 alle 5 alle 10
1900-19 0 134 134
1920-39 0 4102 4102
1940-59 alle 5 9330 alle 9335
1960-79 0 1784 1784
1980-99 0 335 335
2000-09 0 152 152
2010-15 0 151 151
Yhteensä alle 10 alle 15993 alle 16003
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen Arja tilastot selviävät em. palvelusta. Arja on ollut suosituin 1940-luvulla. Suurin suosio nimellä on ollut 1950-luvulla.
Kappaleen Fever on alunperin tehnyt v. 1956 Little Willie John. Louis Prima & Keely Smith esittivät kappaleen v. 1959 musiikkielokuvassa "Hey Boy, Hey Girl" - ei siis alunperin elokuvasävelmä.
Lähdeteos: Warner, Alan: Who sang what in rock'n'roll (ISBN 0-7137-2089-1). London: Blandford, 1990 s.77
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa...
Yhdyskunta tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan suppeahkolla alueella asuvien ihmisten yhteisöä, esim. tehtaan ympärille kehittynyt yhdyskunta.
Infra eli infrastruktuuri taas on samaisen Kielitoimiston sanakirjan mukaan jonkin toiminnan, järjestelmän tm. pohjana olevat rakenteet ja perusedellytykset, usein yhteiskunnan toiminnan mahdollistavat palvelut ja rakenteet (esim. liikenneyhteydet, energian saanti).
Yhdyskunnan infraverkosto olisi siis jonkin tietyn alueen kadut, vesiväylät, radat, jätehuolto, vesihuolto, energiahuolto jne.
Ensimmäinen runo on Lauri Pohjanpään Kalajuttu. Se on ilmestynyt runoilijan kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Toinen runo on Uuno Kailaan Hyttynen ja muurahainen. Se löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kailas, Uuno : Punajuova (1933) s. 92
Eläinrunojen kirja (1997) s. 201
Pieni aarreaitta 3 (1993) s. 233
Rudolf Koivun runokirja (1991) s. 55
Tunteellinen Siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (1994) s. 55
Etsimääsi kirjaa en valitettavasti löytänyt mistään kirjastoluettelosta. Kirjaa voisit tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta http://oppimateriaali.turku.fi/ Tältä sivulta voit myös hakea aineistoa, mutta luultavasti sitä lainataan vain Turun alueen kouluihin.
