Kyseessä on Aino Kallaksen runo Pastorale runokokoelmasta Kuoleman joutsen (1942). Säveltäjä on Tauno Pylkkänen. Jorma Hynnisen laulamana Pastorale löytyy ainakin cd-levyltä: Hynninen, Jorma: Usko, toivo ja rakkaus : kauneimpia hengellisiä lauluja. Helsinki : Ondine, P1999.
Tämä cd-levy on Hämeenlinnassa Tuomelan kirjaston kokoelmissa. Aino Kallaksen runokokoelma on lainattavissa pääkirjaston varastossa.
Tässä olisi lista kirjoista, jotka kertovat koulukirjastoista sekä kouluista ja kirjastoista tiloina, siitä millaisia ne ovat mm. oppimisympäristöinä:
KOULUKIRJASTOISTA YM.:
1) Koulukirjasto tilana, toim. Liisa Niinikangas
(BTJ Kirjastopalvelu, 2002)
mm. koulukirjastoista, kirjastorakennuksista, tiloista, suunnittelusta, arkkitehtuurista
2) Koulu kirjastossa: kirjasto oppimisympäristönä , toim. Liisa Niinikangas, toim. (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
mm. koulukirjastoista, oppimisympäristöstä, kouluista, yleisistä kirjastoista
3) Kirjasto koulussa: opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon, toim. Liisa Niinikangas
(BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
mm. koulukirjastoista, kehittämisestä, yleisistä kirjastoista, kouluista
4) Tutkiva oppiminen...
SFS 6000 - viitestandardit / [valmistellut: SESKO]
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 2003
löytyy Pasilan kirjastosta, tarkista saatavuus osoitteesta http://www.helmet.fi
Kaikki SFS standardit löytyvät Suomen standardisoimisliiton tietojen mukaan myös näistä kirjastoista
Espoo
Teknillisen Korkeakoulun pääkirjasto
Otaniementie 9
02150 ESPOO
Helsinki
Helsingin Yliopiston kirjasto
Unioninkatu 36
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Suomen standardisoimisliiton kirjastossa ovat kaikki standardit:
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Kirjasto/Tietopalvelu
PL 116, 00241 HELSINKI (Maistraatinportti 2)
Puh. (09) 1499 3455 Faksi (09) 146 4914
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
Sukupuolirikosta merkitsevää rutsa-sanaa on Agricolasta lähtien tavattu vain yhdyssanassa sukurutsa. Sana on nimenomaisesti kirjakielinen, murteissa se on hyvin harvinainen. Murresanastostamme rutsa löytyy myös "sukurutto(inen)"-muotoon muuntuneena, mutta tässä lienee kyse yksinkertaisesti rutsan sekaantumisesta tavallisempaan rutto-sanaan - sanan alkuperän kanssa tällä tuskin on mitään tekemistä.
Suomen kielen etymologian lähdeteokset ovat yksissä tuumin sitä mieltä, että rutsan alkuperä on epäselvä. Suomen kielen etymologinen sanakirja esittää kuitenkin sellaisen mahdollisuuden, että on voinut olla olemassa sana "sukurutta", puolittain käännös, puolittain laina jostakin germaanisesta yhdyssanasta, jonka jälkiosa olisi ollut rikosta...
Arto Paasilinnan elämästä voit lukea esimerkiksi kirjasta Paasilinnat -sukukirja-lukukirja, joka löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta. Tietoa Arto Paasilinnasta löytyy myös internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Arto Paasilinnasta on kirjoitettu tietenkin myös lukuisia lehtiartikkeleita. Niitä voi hakea Aleksi-tietokannasta, johon pääset kirjastojen asiakastyöasemilta.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Aykroyd, Peter: Nuorten taitovoimistelu
Hämäläinen, Raili: Taitavaksi voimistelijaksi
Tikkanen, Jouko: Temppuja telineillä
Soitto urheilukirjastoon http://www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.html
osoitti, että heiltä löytyy aiheeseen liittyviä kirjoja, mutta
uutta aineistoa vähemmän. Urheilukirjaston käyttö on kaikille avointa.
Kreikkalaista ruokakulttuuria koskeva kirjallisuus löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 yhdistämällä kaksi hakusanaa Kreikka ja toiselle
asiasanariville ruokakulttuuri (tai ruoka).
Esimerkkejä löytyneistä:
Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja
Maailman keittiöitä: Kreikka
Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö
Asiaa on kysytty aiemminkin etätietopalvelussa. Esimerkki aiemmasta vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d233… .
Makupalojen linkeissä on linkkejä kansallisiin keittiöihin
http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim.
http://www.knossos.fi/oliveoilsites/herkutellenterve.html .
Finfoodin sivusto http://www.finfood.fi/...
Puurakennukset Porvoonkatu 1-9:ssa ovat olleet Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön rakennuttamia työväenasuntoja. Talojen rakennusmestarina toimi Heikki Kaartinen. Porvoonkadulla on ehkä ollut Ruoholahteen rakennettujen "sadan markan villojen" tapaisia taloja. Lähde: Suomen rakennustaiteen museo.
Porvoonkatu 1-9 sijaitsee korttelissa 362, mutta Alancon ja Pakarisen "Signe Brander"-kirjassa, viereisen korttelin no 361 taloja sanotaan Harjun huvila-alueen eli Kinaporin työväen asunnoiksi. Helsingin kaupunkia paljon valokuvannut Signe Brander on ottanut kuvan Vaasankadusta(ent. Harjunkatu korttelissa 361), josta voi tarkistaa, ovatko talot olleet samanlaisia kuin Porvoonkadulla. Valokuva on sivulla 34.
Branderin ottamia valokuvia...
Löysin laulun, jonka nimi on Pyykkärityttö, mutta se sopii kuvaukseenne muilta osin niin hyvin, että se lienee etsimänne laulu. Laulu alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, onkos äidillä pestävää? Nyt kun taas tuli lämminvesipäivä äitipä saakin levähtää." Neljäs säkeistö alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, ootkos nähnyt näin ahkeraa?"
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi, ja se sisältyy hänen nuottiinsa Satulauluja (Fazer, 1967). Nuotti on A4-kokoinen, 45-sivuinen. Sen on värikkäästi kuvittanut Kylli Koski. Nuotissa on laulun pianosovitus ja sanat. Nuotin esipuheessa tekijä kirjoittaa, että laulut on aikoinaan tehty Inna-nimiselle tytölle, "mutta kun niitä lauletaan muualla, käyttävät äidit ja opettajat nimen...
Valtionyhtiöiden yksityistämisestä Suomessa on tehty tutkielmia. Tässä muutama :
RANTANEN, Juha-Petteri : Privatisointi ja suomalaiset valtiolliset teollisuusyritykset. Pro-gradu -työ. Turun yliopisto, taloustiede. 1992
STENVALL, Kimmo : Valtionyhtiöiden yksityistäminen Suomessa. Pro-gradu -työ. Turin yliopisto, valtio-oppi. 1998.
KLEM, Ville : Valtionyhtiöiden yksityistäminen : tehokkuus, informaatio ja monopolin säätely. Helsingin yliopisto. Pro gradu, kansantalous. 1998.
OJALA, Tuija : Valtionyhtiön listautuminen - Sonera Oy. Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu. 1999.
LEPPÄMÄKI, Päivi : Valtionyhtiöiden yksityistäminen ja johdon valvonta. Pro-gradu -työ. Tampereen yliopisto, kansantaloustieteen laitos. 1997....
Perinteisesti narreja pidettiin kuninkaiden ja muiden mahtimiesten hoveissa eläneinä hauskuuttajina. Narrien suuri esiinmarssi tapahtui keskiajan lopussa, mutta jo varhaiskeskiajalta on heistä
merkintöjä http://opisto.alkio.fi/~anhalone/viihdyttajat.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hovinarri
Askartelu- ja käsityölehdistä löytyi enimmäkseen lasten naamiaisasujen teko-ohjeita.
Aikuisen narrin pukumalleja ja kaavoja löytynee seuraavista teoksista:
Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen. Mynämäki : Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos,1998.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle / Tea Langh. Turku : Turun kulttuurikeskus, 2000.
Costume in detail / Nanncy Bradfield.
Men's garments 1830-...
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa Lahden pääkirjaston Ellilä-huoneessa (2. kerros) tiistaisin klo 17.00. Palveluun muodostuu yleensä hieman jonoa, joten käytössä on myös vuoronumerot.
Huom. tänä vuonna (2012) päivystystä ei ole viikoilla 1-3, 9, 15, 18, 24-34, 51-52.
Asianajaja antaa päivystykseen tulleille henkilöille neuvoja ilmaiseksi heidän oikeudellisissa asioissaan. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen puitteissa ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti....
"Kirkottamattomana" kuollut lapsensynnyttäjä, kuten kastamaton lapsikin voitiin haudata kirkkomaalle muista erilleen, "pohjoisen puolen paikoille" (pohjoinen oli kristityille pimeyden ja paholaisen ilmansuunta).
Ajatus naisesta saastaisena lapsen syntymän jälkeen ja synnytyskulttuuriin kuulunut synnyttäjän puhdistautuminen kirkottamalla alkoi vähitellen hiipua 1800-luvun loppua lähestyttäessä. Murrosvaihe oli vuosisadan vaihteen kahden puolen. Helsinkiläisissä sivistyneistöpiireissä käytäntö oli tuntematon jo 1880-luvulla. Pisimpään tapa eli puhtaalla maaseudulla. 1920-luvulla kirkotus alettiin yleisesti yhdistää kastetilaisuuteen, kun se aikaisemmin oli ollut selkeästi erillinen toimitus.
Talvisaikaan kuolleita varten oli vainajien...
Yhdyskunta tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan suppeahkolla alueella asuvien ihmisten yhteisöä, esim. tehtaan ympärille kehittynyt yhdyskunta.
Infra eli infrastruktuuri taas on samaisen Kielitoimiston sanakirjan mukaan jonkin toiminnan, järjestelmän tm. pohjana olevat rakenteet ja perusedellytykset, usein yhteiskunnan toiminnan mahdollistavat palvelut ja rakenteet (esim. liikenneyhteydet, energian saanti).
Yhdyskunnan infraverkosto olisi siis jonkin tietyn alueen kadut, vesiväylät, radat, jätehuolto, vesihuolto, energiahuolto jne.
Meri on luontoaiheinen nimi, tästä sijoittaminen almanakkaan samalle päivälle toisen merellisen nimen Vellamon kanssa. Toinen tulkintavaihtoehto on rinnakkaismuoto Meeri-nimestä, joka taas on muunnos Mariasta.
Eleonoora on Espanjaan 1000-luvun alussa maurien välityksellä saatu nimi, joka levisi sieltä muualle. Englannin kuningashuoneista se tunnetaan 1100-luvulta lähtien. Manner-Eurooppaan Eleonora tuli Englannista erityisesti Shakespearen teosten välityksellä. 1800-luvulta lähtien sitä ovat käyttäneet myös monet saksalaiset kirjailijat ja säveltäjät. Nimen muunnoksia ovat mm. Elli, Noora, Nelli sekä ruotsinkielisen almanakan Leonora, Lora ja Nora. Nimen alkuperäinen muoto Ellinor merkitsee arabian kielessä 'Jumala on valoni'.
Lähde:...
Käy lähimmässä kirjastossa ilmoittamassa nimenmuutoksesta. Ota mukaan uudella nimellä varustettu kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti. Samalla saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Lähteenä Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002
Setelin hinta riippuu painoksesta ja kunnosta. Arvo on suurin, jos merkintää Litt. A tai Litt. B ei ole. Setelit on luettelossa hinnoiteltu kunnon mukaan ja seteliä, jossa Litt.-merkintää ei ole, esiintyy yleisimmin kuntoluokassa, jossa sen hinnaksi on merkitty 150 €.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haku antaa haulla "Saarikoski, Pentti" aihe, tulkinta seuraavat teokset:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Finna.fi:ssä on muidenkin kirjastojen materiaalia https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Pentti Saarikosken runokokoelmasta Runot 1961-66 löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muun muassa julkaisut:
Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta : Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisia ratkaisuja. Sisältyy julkaisuun: Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta s. 144-182
Euroopan reunalla, kosken korvalla : jumalten narri Pentti Saarikoski / Yrjö Hosiaisluoma
Runous plus : tutkielmia...
Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,...
