Suomenkielistä kirjallisuutta lasten kuvataideterapiasta:
Taideterapia : teema: lasten ja nuorten taideterapia
[Helsinki] : Suomen taideterapiayhdistys, 2000.
Perheväkivallan varjossa : raportti lapsikeskeisen työn
kehittämisestä / toimittanut Mikko Oranen.
Helsinki : Ensi- ja turvakotien liitto, 2001.
(Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu, ISSN 0789-0583 ; 30).
Lastenpsykiatria tänään / toimittaneet Terttu Arajärvi ja Esko Varilo.
[Espoo] : Weilin + Göös, 1991.
Kasvamisen kuvia : kuvataideterapian näköaloja /
toimittanut Merja Kivelä
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
(Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja. B, ISSN 0782-1778 ; 27).
Lapsi ja taide : puheenvuoroja taidekasvatuksesta /
[toimittajat Tuula Tarkkonen ja Pirkko Sassi].
Helsinki...
Mammutteja oli monta lajia, joten ruokavaliotkin vaihtelivat. Pohjoisten alueiden mammuttien elinympäristö oli erilainen kuin eteläisten, ja ravintokasvitkin vaihtelivat. Kaikki mammutit söivät kuitenkin ainoastaan kasveja. Pääasiallinen ravinto oli heinä, jota täydennettiin mm. kukilla, varvuilla ja puiden osilla.
Paljon tietoa mammuteista saa mm. Adrian Listerin ja Paul Bahnin kirjasta Mammutit, jääkauden jättiläiset. Kirja on monissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon Mammuttien maailma -sivustoon kannattaa tutustua:
http://www.fmnh.helsinki.fi/mammutit/default.htm
Kyseessä on Darlene Zschechin laulu, joka on suomennettu nimellä "Laulakaa Herralle" (suom. Jedutun). Laulu alkaa sanoin "Mun Jeesus, Herrani, ei ole vertaistasi" ja se sisältyy nuottikokoelmaan "Jakamattoman sydämen ylistyslauluja" (Päivä , 2004).
Saat koko laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://koti.mbnet.fi/sgkuoro/laulakaa_herralle/shout.html
Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. "
Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen alkuperää. Kyyhkyset ja Tuhkimo ovat...
Seuraavista voisi olla apua:
Kurki, Hannu: Luetaan tiilenpäitä ja täytetään ristikoita? Lukija ja kirjastonkäyttäjä vankilassa. Tampere , 1990. Tukimus vankien kirjastonkäytöstä ja harrastuksista löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta
Turunen, Katariina: Kaikuvien askelten aika. Tietosanoma, [1998]. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu ; 1998, 6
ISBN 951-885-154-9 Vankilakirjastonhoitajan muistelmateos, joka on saatavana myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista http://www.helmet.fi
Toivanen, Tiina: Säännöksiä ja näkemyksiä Suomen vankilakirjastoista : vapausrangaistusideologinen näkökulma Tampere , 1998. (Informaatiotutkimuksen pro gradu) Tampereen yliopiston kirjasto.
Prison libraries: Library Association guidelines for...
Tatuointitekstejä koskeviin kysymyksiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalla -palstalla useasti. Alla linkit pariin asiaa sivuavaan vanhempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=edc0e20f-822a-4aec…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=da94d65c-c55a-410c…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=adb0b153-ce40-4511…
Kaikki kiinan-tai hepreankielisiä käännöksiä koskevat vastaukset saat osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli tai heprean kieli.
Eri kirjoitusmerkkeihin perustuvien tatuointien kanssa kannattaa olla hyvin tarkkana, koska virheiden riski on suuri. Ohessa lisätietoa:
http://www.kanjikaveri.net/foorumi/viewtopic.php?t=...
Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
Matti Raninin riimittelemät suomenkieliset sanat Robert B. Shermanin ja Richar M. Shermanin lauluun "Supercalifragilisticexpialidocious" elokuvasta Maija Poppanen löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 16.
Sanat löytyvät myös musiikin oppikirjasta Musikantti. 5-6 (toim. Ari Hynynen et. al., Otava, useita painoksia).
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Niittien eli nitomanastojen pakkausmerkinnöissä (esim. 24/6) jälkimmäinen luku ilmaisee niitin "jalkojen" pituuden eli niitin syvyyden. Ensimmäinen luku kertoo nitomanastassa käytetyn metallilangan paksuuden. Mitä suurempi lukuarvo sitä ohuempaa metallilankaa nitomanasta on. Kyseinen luku perustuu perinteiseen metallilangan valmistukseen vetämällä, ja vetokertoihin, joita kokemuksen mukaan vaadittiin, jotta saadaan tietynohuista metallilankaa. Vaikka myöhemmin on otettu käyttöön tarkempia mittamenetelmiä, vanhatkin lankamittarilukuarvot ovat edelleen käytössä mm. juuri niittien pakkausmerkinnöissä, ja niille on määritelty tarkat arvot. Lankamittareita ovat mm. amerikkalainen (American Wire Gauge, AWG) sekä brittiläinen...
Jos myöhässä olevasta lainasta ei ole ehtinyt lähteä toista myöhästymismuistutusta, voi lainan vielä uusia HelMetin kautta.
Varattua aineistoa ei voi uusia.
Uusimiskerrat on rajattu viiteen, eli jos asiakas haluaa uusia lainansa vielä viidennen uusimiskerran jälkeen on hänen tuotava aineisto kirjastoon, missä se voidaan palauttaa ja lainata asiakkaalle uudestaan.
Aineiston uusiminen ei onnistu, jos asiakkaalla on maksamattomia maksuja kolme euroa tai enemmän.
Myöhässä olevan aineiston kohdalla näkyy HelMetin omissa tiedoissa paljonko kyseisestä aineistosta menee maksuja, jos sen sillä hetkellä uusii tai palauttaa. Vaikka maksujen yhteissumma tällöin näyttäisi kolme euroa tai enemmän, niin uusiminen onnistuu, koska maksut eivät vielä...
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4
Ilona Merikoski: "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus)
SKS / Tietopalvelu
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy muutama teos, joiden aiheena on venäläinen posliini. Teoksia voi hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi posliini Venäjä. Näin löytyvät seuraavat teokset: Tsaiju : venäläisen teen tarina = the story of Russian tea, Tampere : [Jyväskylä] : Tampereen museot, Keski-Suomen museo, 1996; Agarkova, Galina: 250 years of Lomonosov Porcelain Manufacture St. Petersburg : 1744-1994, Desertina : Lomonosov Porcelain Manufacture, cop. 1994; Hyvönen, Heikki: Venäläistä posliinia : Vera Saarelan kokoelma, Suomen kansallismuseo = Russian porcelain : Collection Vera Saarela, the National Museum of Finland, Hki : Vera Saarelan säätiö,...
Näistä kirjoista saattaisi olla iloa: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989), Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994,1998), Koskinen, Raija: Suomalaiset juhlat(1989). Mainittuja kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta voisi kysyä myös, ehkäpä otat yhteyttä ja / tai käyt paikan päällä. Yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 HKI, p. 09-13123271. Kotisivun osoite on http://www.finlit.fi/kirjasto/index.html ja sähköpostiosoite kirjasto@finlit.fi.
Prinsessasadut ovat osa tosi vanhaa tarinaperintöä.
Satuprinsessoista vanhin on Kaunottaren ja hirviön Belle. Ensimmäinen tunnettu versio tästä sadusta oli nimeltään Cupido ja Psykhe, ja se perustuu antiikin Roomassa eläneen Lucius Apuleiuksen (n. 125 - 180 jKr) tarinaan. Myöhemmin Kaunottaren ja hirviön teki tunnetuksi ranskalainen Jeanne-Marie Leprince de Beaumont, jonka kirjoittamana se julkaistiin vuonna 1756.
Belle siis voittaa ja on melkein 2000 vuotta vanha!
Tämän tiedon löysimme kirjasta Avaa lastenkirja, johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön.
Jakobiitit olivat Yhdistyneen kuningaskunnan historiassa vaikuttanut ryhmittymä, joka kannatti Stuart-kuningassuvun palauttamista Englannin ja Skotlannin valtaistuimille. Jakobiittien ajamaa asiaa kutsuttiin jakobitismiksi. Sana juontuu vuonna 1688 syrjäytetyn Englannin kuningas Jaakko II:n eli Skotlannin Jaakko VII:n latinankielisestä nimestä Jacobus.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät ainakin seuraavat Skotlannin historiaa ja jakobiitteja käsittelevät teokset (hakusanat "Skotlanti", "jakobiitit"):
Daniel Szechi, 1715: the great Jacobite Rebellion (Yale University Press, 2006)
Evelyn Lord, The Stuart's Secret Army: English Jacobites, 1689-1752 (Pearson Longman New York, 2004)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HELKA-tietokannasta...
Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki
Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan
2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen
3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Toinen tärkeä laki on
Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri.
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot...
Potter-kirjoissa valtaosa tavallisista ihmisistä eli jästeistä ei tiedä mitään velhoista, noidista ja taikuudesta, mutta selvästikin osa on - mainitsemistasi syistä - niistä tietoinen. Näyttää siis siltä, että ne jästit, joiden lähipiiriin kuuluu taikaväkeä, on ikään kuin vihitty salaisuuteen. Ilmeisesti he ovat myös säilyttäneet tiedon varsin hyvin. Ehkäpä ne jästit, joiden läheistä asia koskettaa, ovat erittäin motivoituneita suojelemaan salaisuutta. Voi myös olla, että vanhemmat, joiden lapsi paljastuu noidaksi tai velhoksi, pelkäävät tälle koituvan ongelmia, jos tieto leviää. Toinen kysymys on, uskoisiko heitä kukaan, jos he yrittäisivät kertoa taikamaailmasta.
Hagrid-puolijättiläisen vanhempien suhteen yksityiskohdista kirjoissa ei...
