Suomessa ei ennen 1950-luvun alkua tilastoitu äänilevyjen myyntiä, joten virallista tilastoa ei vuoden 1949 hiteistä ole. Suomi soi -sarjan osasta nro 4 (s. 83) löytyy kuitenkin neljä suosittua kappaletta kyseiseltä vuodelta. Metro-tyttöjen esittämän Ethän minua unhoita -kappaleen lisäksi ovat suosittuja olleet Henry Theelin Kuun virran sillalla, Marja-Leena ja käännösiskelmä Manana (Is soon enough for me), joka on Peggy Leen menestyskappale vuodelta 1947.
Samasta Suomi soi-teoksesta löytyvät suosituimmat suomalaiset iskelmät vuodesta 1951 vuoteen 2000.
Anne Saarikalle, Johanna Suomlainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007): "Nimen alkuperä ei ole selvillä. Meiju voi olla muunnos nimestä Maiju, mutta se saattaa olla muidenkin m-kirjaimella alkavien naisennimien hellittelymuoto.
Ensimmäinen Meiju nimettiin 1940-luvulla, mutta nimi oli todella harvinainen 1980-luvulle saakka. Tämän jälkeen sitä on annettu melko säännöllisesti, ja vuoteen 2006 mennessä Meijuja oli kertynyt yhteensä noin 450. Muotoa Meija on kantanut vain muutama kymmenen suomalaista."
Nuortenkirjallisuus on kohderyhmän iän mukaan määritelty ja genrerajat ylittävä kirjallisuusryhmä. Kirjastojen nuortenosastoilla nuortenkirjallisuudeksi voidaan laskea kaikki sinne sijoitettu kirjallisuus: eri tyylinen kaunokirjallisuus, sarjakuvat, runot, tietokirjatkin. Jokin tietty nuortenkirjallisuuden alalaji voitaisiin kuitenkin ehkä hyvinkin laskea omaksi genrekseen.
Hyvä suomalainen genreä vastaava termi voisi olla tyylilaji. Kirjallisuuden tyylin ohella myös kirjallisuudenhistoria sekä rakennetyyppi voivat erotella kirjallisuuden genrejä toisistaan. Runouden genrejä on vaikkapa lyriikka, joka erottuu romaaneista niin kirjallisuudenhistorian, tekstirakenteen kuin tyylinkin osalta. Romaani- ja novellikirjallisuuden vanhoja genrejä...
Kirjoja syntymästä:
Robberecht, Thierry: Tyttö joka tahtoi takaisin äidin vatsaan
Janouch, Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty?
dePetigny, Aline: Sauli saa pikkusiskon
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit: tarina sisäpuolelta
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva!
Shields, Gillian: Kaunis pikkuveli
Gliori, Debi: Mistä tuo vauva tulla tupsahti?
Möller, Liller: Näin tehdään lapsia
Svensson, Thomas: Vallaton vauva, Villit vauvat vatsassa, Vallaton vauva tulee kotiin
Andreae, Giles: Äidin vatsassa on talo
Moost, Nele: Vauveli kasvaa äidin vatsassa
Bourgeois, Paulette: Franklin saa pikkusiskon
Kirjoja kuolemasta:
Jeffs Stephanie: Reeta
Franzon, Päivi: Surusaappaat
Issakainen, Tytti: Atte ja Anna: toivo kantaa: kun meillä on suru
Nilsson, Ulf:...
Kyseinen kappale on nimeltään Liisa ja alkaa sanoilla:
"Meillä on mielessä Liisan silmät.."
ja kertosäkeistössä lauletaan:
"Liisa - loistokaunokainen..."
Sanat löytyvät Toivelauluja 57 : iskelmien aarreaitta kirjasta. Kirja tai oikeastaan vihkonen löytyy esim. Tampereen pääkirjaston msuikkiosastolta. Kyseinen kirja ei ole lainattavissa. Sanat voi kopioida.
Netissä sivulla:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=63673
on osa kappaleen sanoista. Mutta ei kaikkia sanoja.
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005
Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
Ilmeisesti kyseessä on Michał Kleofas Ogińskin (1765–1833) säveltämä poloneesi. Suomessa teos tunnetaan nimellä Jäähyväiset isänmaalle.
Musiikin tv-sarjaan on säveltänyt Joel Mäkinen. Tunnuskappaleen nimeä ei ole mainittu ohjelman lopputeksteissä.
Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.
On olemassa erilaisia sopimuksia tästä asiasta. Esimerkiksi KVTES:n eli Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuosiloma-aikaan sisältyvällä täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää. Joissakin muissa sopimuksissa kuitenkin lauantait ovat mukana laskettaessa vuosilomapäiviä.
KVTES löytyy alla olevasta linkistä. Vuosiloma-asiaa on luvussa IV:
http://www.kvtes.fi/kvtes.pdf
Kaikki työehtosopimukset löytyvät Valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Viola-tietokannan mukaan vuoden 1964 levytyksen esittäjinä olivat Danny & The Islanders ja itse laulun alkuperäksi on ilmoitettu "kansanlaulu, Pohjois-Amerikka". Levytetyn version sovittajiksi on merkitty Esko Linnavalli ja Ilkka Lipsanen. Mitään viitettä siitä, että tässä versiossa olisi muokattu sanoja, ei tietokannassa ole. Todennäköisesti laulu on poimittu Joan Baezin vuonna 1960 levytetyltä ja julkaistulta albumilta "Joan Baez". Siinä perinnelaulun sovittajaksi on merkitty Joan Baez. Mahdollisesti varhaisin laulun levytys on vuodelta 1927 (Buell Kazee). Tässä versiossa ollaan jo aika kaukana Dannyn tulkinnasta.
Heikki Poroila
Uskonnollisessa mielessä sana hurskas tarkoittaa vakavaa, harrasmielistä, jumalaapelkäävää. Sillä voidaan joskus myös tarkoittaa viatonta ja syytöntä teeskentelevää: ”näyttää hurskasta naamaa” tms. Etenkin sanonnoissa hurskas viittaa viisaaseen, tietäväiseen. Esimerkkinä juuri sanonta ”ei tule hullua hurskaammaksi” tms. = ei tule viisaammaksi, paremmaksi, ei pääse jostakin selville tms.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_df8863a1a17dacae1ce1d6…
Sananparsi tunnetaan laajalti koko Suomessa https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=171098
Sanana hurskas on esiintynyt kirjakielessämme jo Agricolan ajoilta. Sana on vanha germaaninen laina, muinaisnorjan vastine on ollut horskr ’viisas’.
Nykysuomen etymologinen...
Koirien nimiä ja nimipäiviä löytyy seuraavilta sivuilta: http://www.sandyman.fi/doghouse/nimipaivat/a.shtml
http://www.koirat.com/extra.phtml
Englanninkielisiä koiran nimiä voit hakea esimerkiksi näin: http://www.google.fi -> "dog names"
Sanonta liittynee kristilliseen ajatukseen kymmenyksistä. Sen mukaan kymmenesosa varallisuudestamme tulisi antaa Jumalalle. Mooseksenkirjasssa sanotaan mm. näin:
"kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran" (3.-Moos.-27:-30,32)
Sanonta lienee muunnelma tästä. Googlaamalla huomasin, että sanonta "Ten belongs to God" on käytössä myös englannin kielessä.
Luku 10 liitetään juutalais-kristillisessä perinteessä muutenkin Jumalaan: kymmenen käskyä, Jumalan luoman ihmisen sormien lukumäärä sekä lukuisat muut viittaukset, joita löytyy Wikipedian artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/10_(number)
Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Etsimääsi kirjaa en valitettavasti löytänyt mistään kirjastoluettelosta. Kirjaa voisit tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta http://oppimateriaali.turku.fi/ Tältä sivulta voit myös hakea aineistoa, mutta luultavasti sitä lainataan vain Turun alueen kouluihin.
Tarkoittanet Nico Carstensin 50-luvulla säveltämää kappaletta Zambesi. (Saman niminen kappale löytyy myös Solistiyhtye Suomelta.)
Erityisesti trumpetille kappaletta ei ole Suomessa julkaistu. Melodia löytyy kyllä esim. nuottikirjoista Hitit : iskelmän 50-luku ja Lauluja elämästä ja valkokankaalta.
Nuotti voisi olla ostettavissa internetin kautta esim. http://www.musicroom.com/se/ID_No/0333869/details.html Osoitteessa on myytävänä kyseisen kappaleen versio jazz- tai tanssiorkesterille. Ehkä siellä olisi sovitus myös trumpetille.
Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää.
Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Etsin oppaita Manda- ja Linda-tietokannoista asiasanalla "käytösoppaat" ja rajaamalla aineiston kieleksi suomen. Molemmista tuli runsaasti viitteitä (Mandasta 212 ja Lindasta 135). Hain myös 1900-1910-luvulta aineistoa Fennica-tietokannasta, koska näin vanhaa en löytänyt Lindasta enkä Mandasta. Sieltä löysin vain yhden oppaan. Jos haluatte tarkemmin selata listoja, haut voi tehdä omassa kirjastossa tai pyytää virkailijaa ne tekemään.
Tässä kuitenkin muutamia poimintoja eri vuosikymmeniltä:
1900-luku: Savolainen: Hieno käytös: seurusteluohjeita (1909) HUOM! Vain filmikorttina Helsingin yliopiston kirjastossa kansalliskokoelmassa lukusalissa.
1910-luku: Seurustelusta ja sen tavoista (1919)
1920-luku: von Hertzen: Opi käyttäytymään (1923)...
Espoon tanssiopisto järjestää eri puolilla Espoota lasten tanssi- nimistä liikuntaa myös alle kouluikäisile lapsille. Espoon tanssiopiston toimisto p. 09-4552495 klo 9-15, http://www.espoontanssiopisto.fi/
Espoon kaupungin verkkosivuilta http://www.espoo.fi voi napsauttaa vasemmasta yläpalkista Espoon palvelut- valikkoa, jossa on vaihtoehto Liikunta. Sieltä pääsee urheiluseurarekisteriin. 5- vuotiaille ei näyttänyt siellä olevan paljonkaan tarjolla. Kirjastosta saa liikuntatoimen esitteitä, mm. Liikkuva Espoo- nimistä julkaisua, josta voi saada lisätietoja. Liikuntatoimen keskus on lähettänyt kirjastoihin myös Anna palautetta- lomaketta, jonka avulla voi kysyä, kiittää ja moittia sekä antaa ehdotuksia. Kysyä voi myös joko sähköpostilla...
