Olethan huomannut, että lainaushistorian tallennus täytyy käydä napsauttamassa päälle Helmet selainsivun omissa tiedoissa. Kirjaudu sisään Helmet sivulla ja valitse "Tallenna lainaushistoriani". Historiassa näkyvät vain sen aktivoimisen jälkeiset lainat.
Vaalien yleisjärjestelyistä kunnissa vastaa keskusvaalilautakunnat. Voit siis kysyä asiaa sen kunnan keskusvaalilautakunnasta, jonka äänestyskoppien säilytyspaikasta olet kiinnostunut.
Keskusvaalilautakuntien yhteystiedot: https://vaalit.fi/kuntien-keskusvaalilautakunnat
Valitettavasti ammattitaitomme ei tällä palstalla riitä taiteen tai antiikin arviointiin. Apua kannattaa kysyä esim. taidehuutokauppoja pitäviltä yrityksiltä esim. Bukowski ja Helander. https://www.bukowskis.com/fi https://helander.com/#/home
Kansallisgalleriasta löytyy Holmqvistin töiden kuvia. Linkki Kansallisgalleriaan
Julius ja Ethel Rosenbergista on saatavilla varsin vähän tietoa suomeksi.
Vuonna 1955 ilmestyi Antti Öhmanin teos Atomivakoilun varjossa (Kivi-kustantamo), jossa pitäisi olla jonkin verran tietoa Rosenbergeista, samoin vuonna 1992 ilmestyneessä Mary Elizabeth Allisonin teoksessa Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin (toim. Pertti Kosonen, Pirkko Biström ja Sirkka Salonen, suom. Tuulikki Valta, kust. Valitut Palat).
Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen sisällissodasta on julkaistu runsaasti kaikenlaista kirjallisuutta. Hyvänä lähtökohtana tutkimukselle toimivat kattavat kokonaiskuvaukset, kuten esimerkiksi Haapalan toimittama "Sisällissodan pikkujättiläinen". Tämän lisäksi tutkisin asiaa kahdenlaisten kohdennetumpien kirjojen kautta. Ensinnäkin tutkisin kenttäoikeutta ja terroria koskevia teoksia, jotka voivat pitää sisällään tietoa siitä, miten rajanylittäjiä on kohdeltu, ja millaisin perustein rajanylittämistä on mahdollisesti pidetty hyväksyttävänä. Yksi tällainen teos voisi olla esimerkiksi Marko Tikan "Kenttäoikeudet : välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918". Toiseksi tutkisin sisällissodan rintamalinjoihin ja rajakyliin keskittyviä teoksia, jotka voivat pitää...
Tämä on Eino Grönin esittämä kappale Yhä untani seuraan (1968).https://www.youtube.com/watch?v=K_5Hl4qeBpELähde:Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (blogi): Eino Grönin äänitteille taltioimien kappaleiden alkusanoja https://finnishsongwriters.wordpress.com/2016/11/12/Artistinfo https://music.metason.net/artistinfo?name=Eino%20Gr%C3%B6n&title=Povas%20Mulle%20Mustalainen%20%2F%20Yh%C3%A4%20Untani%20Seuraan
Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e).
Hei,Ainakin näillä pääsee alkuun. Suomenkieleiset löytyvät yleisisitä kirjastoista, englanninkieliset täytynee kaukolainata.Mäkinen, Virpi, Heikki Pesonen, Risto Uro, ja Alexandra Bergholm. Pyhä, Paha Ruoka: Uskonnon Ja Etiikan Näkökulmia. [Helsinki]: Gaudeamus, 2023.Lehmijoki-Gardner, Maiju. Askeettien Pidot: Uskonnot Ja Syömisen Etiikka. Helsinki: Kirjapaja, 2009.Albala, Ken. Food in Early Modern Europe. Westport (Conn.): Greenwood Press, 2003.Avieli, Nir& Fran Markowitz. Eating Religiously: Food and Faith in the 21st Century. Abingdon, Oxon: Routledge, 2024.McWilliams, Margaret. Food Around the World: A Cultural Perspective. 3rd ed. Upper Saddle River: Prentice Hall, 2011.
Suomessa maantieliikenteen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja kunnossapidosta vastaavat alueelliset ELY-keskukset Väyläviraston ohjaamina. Katujen ja kaupunkialueiden osalta kunnossapidosta vastaa ko. kunta tai kaupunki. Liikenteen asiakaspalvelu (https://www.ely-keskus.fi/liikenteen-asiakaspalvelu1) on Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteinen neuvontapalvelu, jonka kautta voi jättää kysymyksiä, palautetta ja ilmoituksia tien kunnosta ympäri vuorokauden osoitteessa palautevayla.fi tai puhelimitse numeroon 029 502 0600. Palvelu koskee valtion väyliä. Kadun kunnossapitoon liittyvissä palautteissa ota yhteyttä kuntaan tai kaupunkiin. https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-tiet/teiden-kunnossapito/...
Kyseessä voisi olla Hannele Huovin Topelius-palkittu lastenromaani Höyhenketju (Tammi, 2002). Kirjasampo-tietokanta kertoo siitä näin: "Eleisa rakastaa lintuja ja pakenee usein vanhempiensa luota niitylle niitä tarkkailemaan. Kerran hän tarttuu kiinni haukan jalkaan ja Haukka, Lintujen haltian poika, nokkaisee tytön silmät sokeiksi. Oikeus tuomitsee Eleisan ja Haukan vaeltamaan ja etsimään vapauttavaa taikaa höyhenketjulla yhteen kiinnitettyinä. Vaelluksella on mukana narri Kaksinokka, ja myös Huki ja Lotte ovat mukana kun käydään taistelua varjojen ja varjottomien välillä. Kertojana vuoroin Eleisa, vuoroin Kaksinokka, kertoja merkitty vinjeitein luvun alkuun."
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin lastenromaani Pikku prinsessa (A little princess). Siitä on ilmestynyt suomeksi useita painoksia, vanhimmat 1900-luvun alkupuolella ja uusin vuonna 2022.
Tynkiluutaa eli tynkäluutaa käytettiin samankaltaiseen siivoukseen kuin juuriharjaa, siis töihin, missä tarvittiin kovaa harjaa. Ks. sanan esiintyminen vanhoissa lehdissä.Tynkäluuta lienee ollut tyngäksi eli kovaksi kulunut tavallinen luuta, ks. Emäntälehti 1.10.1932.
Kaija Unholan kirjassa Elämää koiran kanssa : suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt (Art House, 2014) mainitaan, että Suomen Kennellitto alkoi järjestää koiranäyttelyitä Pasilan Messukeskuksessa vuonna 1975 ja että ainakin vuonna 1985 Kennelliitolla oli siellä kaksi omaa näyttelyä, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Tietoa siitä, mistä alkaen Kennelliitto on järjestänyt vain yhden vuotuisen kaikkien rotujen näyttelyn Messukeskuksessa en löytänyt.Lisätietoja voisi kysyä Kennelliitosta: neuvonta@kennelliitto.fi
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan...
Tämä kollegan tunnistama elokuva on todennäköisesti saksalais-amerikkalainen, Jerzy Skolimowskin ohjaama King, Queen, Knave vuodelta 1972. Elokuva perustuu Vladimir Nabokovin samannimiseen romaaniin.https://rarefilmm.com/2020/04/king-queen-knave-1972/
Kun John Harrisonin 1735 kehittämä tarkka kello eli kronometri mahdollisti ensimmäisen kerran Greenwichin ajan (GMT) mittaamisen luotettavasti laivan kulkiessa merellä, sen lisäksi pituusasteongelman ratkaisemiseen tarvittiin koje, jolla voitiin määritellä tarkasti merellinen paikallisaika. Tällainen saatiin, kun John Hadley keksi 1731 peilioktantin, jolla voitiin mitata paikallinen aika taivaankappaleiden korkeuden perusteella. Nyt pituusaste saatiin mitattua meriolosuhteissa, kun laskettiin GMT:n ja paikallisen ajan erotus ja muutettiin tämä erotus asteiksi.Esimerkki pituusasteen laskemisesta, kun tiedetään GMT ja paikallinen aika:Lasketaan ero paikallisen ajan ja GMT:n välillä. Esimerkiksi, jos paikallinen aika on 3 tuntia edellä...
Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin...
Käyttäisin sanaa lanko. Yleensä ajatellaan, että lanko on joko puolison veli tai siskon mies, mutta sana voi tarkoittaa muutakin (avioliiton kautta saatua) sukulaista. Ks. Etymologinen sanakirja. Mielestäni siis myös veljen aviomiestä voi hyvin kutsua langoksi.
