Ota välittömästi yhteyttä lähimpään HelMet-kirjastoon ja pyydä kortin kuoletusta. Jos menet itse paikalle jonkin henkkarin kanssa, saat uuden kortin saman tien. Kuoletuksen kaltaisessa asiassa ei kannata odotella Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kaltaista hidasta toimijaa vaan aina soittaa omaan kirjastoon saman tien.
Heikki Poroila
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila
Mikrofilminlukulaite on pääkirjastossa työhuoneessa, joten aika tarvitsee varata, ajanvarauksen voit tehdä puhelimitse https://www.ylojarvi.fi/kirjasto/paakirjasto-leija/tilat-ja-laitteet/
Kirja on mitä ilmeisemmin Markku Karpion Myrskyvaroitus. Kirja on ilmestynyt vuonna 2008 Otavan Pultti-sarjassa. Karpion aikaisempi kirja, johon viittaat on Puh pah pelistä pois (Otava, 2004), joka kertoo jalkapalloa harrastavasta Iidasta. Molempia kirjoja on saatavilla kirjastoista.
Tässä kustantajan kuvaus kirjasta Myrskyvaroitus:
"Poikamaisen veikeä nuortenromaani kuvaa elävästi oman paikan etsintää ennakkoluulojen keskellä. Yksitoistavuotias Emil on muuttanut äitinsä kanssa Espoosta ulkosaaristoon. Skatholmenissa luonnosta kiinnostunut Emil bongaa lintuja, kasvattaa tunkiomatoja ja tarkkailee lähimetsien ja rantojen luonnonilmiöitä. Kaikki olisi hyvin, jos ei pitäisi mennä kouluun. Uteliaiden luokkakavereiden...
Kysyin asiasta Helsingin Yliopiston matemaattiselta laitokselta. Sieltä todettiin, että asia selviää helpoiten kirjoittamalla alan asiantuntijalle. Sopivan asiantuntijan löytämiseksi pitäisi tietää matematiikan osa-alue jolle asia kuuluu, eli onko kyse lukuteoriasta, geometriasta, algebrasta, topologiasta, analyysistä, jne.
Toinen vaihtoehto on katsoa kyseisen matematiikan osa-alueen oppikirjoja. Pääalueilla on myös käsikirjoja joissa on katsauksia siihen, mitä tiedetään ja mitä ei tiedetä.
International Sewing Machine Collectors' Society (ISMACS) -sivuston mukaan Singerin F-sarjan koneet, joiden sarjanumero on välillä 6646350-6746349 on valmistettu vuonna 1916.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Itse pidän yllä edes jonkinlaista ruotsin taitoa lukemalla lasten ja nuortenkirjoja. Tässä muutama esimerkki:
Kristina Ohlsson: Glasbarnen
Eva Frantz: Hallonbacken
Maria Turtschaninoff: Maresi helppolukuisena versiona
Usein kieltenopiskelijat lainaavat juonivetoisia jännityskirjoja, koska niissä pysyy mukana, vaikka ei kaikkea ymmärtäisikään. Maria Langin perinteiset dekkarit saattaisivat olla sopivia.
En löytänyt muuta jonkin verran nuotin vierestä -versiota kuin Kari Salmelaisen esityksen 1980-luvulta, voisiko olla kyse tästä, https://www.youtube.com/watch?v=cI8xz91sUYM?
Kirjastoväen keskustelulistalta sain vinkin tästä versiosta, muita ei muistettu.
Olisikohan kyseessä Aale Tynnin runo "Rohdinmekko-balladi" kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen"? Tämä runo löytyy "Tämän runon haluaisin kuulla" kirjasta , Tammi 1978.
Yle Areenassa löytyy tv-sarjassa "Mustat ja punaiset vuodet" osassa 6 "Riemujen rikkaus" esitettynä pätkä tätä runoa.
Helsingin kaupunginkirjaston hakuteoksista ei valitettavasti löydy viittauksia W. Böhtlingkiin; ei myöskään keskusvarastomme erikielisten geologian alaan kuuluvien teosten henkilöhakemistoista.
Internetistä osoitteesta http://worldroots.com/ged/max löytyy saksalaisia sukuja esittelevä sivusto ja sieltä Böhtlingk -suvun genealogiaa. Mikäli etsimänne W. Böhtlingk kuuluu samaan sukuun kuin kuuluisa sanskrit- tutkija Otto Böhtlingk, hänen lähisuvustaan näyttää löytyvän kaksikin Wilhelm -nimistä henkilöä, jotka ovat myös syntyneet Pietarissa. Genealogiassa ei mainita ammatteja tms., joten en pysty tällä perusteella identifioimaan henkilöä. Mikäli henkilöiden joukosta löytyy oikea Wilhelm, saatte tarvitsemanne tiedot sieltä.
Sinun tulisi käydä lähimmässä kirjastossa uuden henkilöllisyystodistuksen kanssa. Itse korttia ei tarvitse uusia, muutamme vain rekisteritiedot. Netin kautta ei voi nimeä vaihtaa.
Kristina Rotkirchin artikkeli "Professor Biörck och hans följe" on ilmestynyt vuonna 1966 Nya Argus -lehdessä. Lehden numero on 15 ja artikkeli alkaa sivulta 221.
Lauren Brooken suomennetut kirjat on julkaistu Pollux-hevoskerhossa. Hänestä, kuten ei muistakaan kirjakerhon kirjailijoista löydy tietoa kirjoista eikä Internetistäkään. Pollux-kerhon kirjoja julkaisee kansainvälinen Stabenfeldt-kustantamo, jonka kotisivulla www.stabenfeldt.se on myös palautesähköpostiosoite. Sieltä voi yrittää saada tietoa yhtiön kirjailijoista. Myös Pollux-kerhon sivulla www.polluxinfo.com olevasta sähköpostiosoitteesta kannattaa yrittää kysyä.
Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Salasanaa ei voi saada netin kautta, vaan ainoastaan käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Pyydä salasana käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa. Kirjastokortti täytyy luonnollisesti olla mukana.
