Brita Polttila on suomentanut Bertolt Brechtin runon Erinnerung and die Marie A. (1920). Vuonna 1966 lauluyhtye Muksut levytti runon, joka oli saanut nimen Marie A:n muistolle.https://finna.fi/Record/fikka.4575896?sid=4872761595Runo julkaistiin vuonna 1969 Bertolt Brechtin runojen kokoelmassa Runoja 1914 -1956. Kirjassa runon nimi Marie A:n muisto ja tämä suomennos eroaa hiukan laulussa käytetyn runon suomennoksesta.https://finna.fi/Record/piki.4662?sid=4872763329https://www.deutschelyrik.de/erinnerung-an-die-marie-a-1920.html
Hei,Kyseessä lienee tämä:4. Nykyajan nainenSäv. Georg Malmsten, san. Hertta StüfenEs. "sotilaat", laulu (playback, mieslaulajat), 0' 30". Levytys: Georg Malmsten ja orkesteri; Parlophon B.36004, 1929.Kotimaisten elokujvien tietoja voi hakea Elonet-palvelsuta (Autuaan everstin tietoihin: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117320 ), jonne on tallennettu kansallisfilmografia. Kuuntelin kyseisen laulun, mutta tuota sanoistusta en laulussa kuullut. Kyseessä lienee sotilaan marssimisen huvitukseksi väännetty sanoitus.
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms....
Hei, Pohjoismaista yhteistyötä kartoittavalla sivustolla on mainittu Suomesta seuraavia asioita:Suomi tunnetaan järvien peittämänä pitkänomaisena maana.Suomi on kuuluisa muumeistaan, koulutusjärjestelmästään ja Angry Birdsistä.Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsien peitossa ja sisävesistöjä n. 10%.Maailman suomalaisimpia asioita voisi siis olla esimerkiksi luontosuhteemme, tuhannet järvet ja metsät, mytologiamme kuten Kalevala ja uudemmat tuotteemme, kuten Muumit ja Angry Birds. Lähteet: Tietoa Suomesta | Pohjoismainen yhteistyö
Eettisen kaupan ry tiivistää verkkosivuillaan varsin hyvin vastuullisiin ostopäätöksiin pyrkivän kuluttajan perustavanlaatuisimman ongelman: "Kuluttamisella vaikuttaminen voi kuitenkin olla melko työlästä, sillä monien arkipäiväistenkin tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, eivätkä yritykset kerro avoimesti eri tuotantovaiheista." Eetti ja sen kaltaiset muissa maissa toimivat järjestöt vaativat tuotantoketjujen julkistamista ja hinnan määräytymisen avaamista kuluttajille, mutta ainakin toistaiseksi tällainen läpinäkyvyys on suurelta osin toiveajattelua. (Vastuullinen kuluttaminen - Eettisen kaupan puolesta ry)Eetin sivustolta voi vastuullinen kuluttaja kuitenkin löytää käyttökelpoista tietoa ja monia hyviä vinkkejä oikeudenmukaisen...
Puolison sisaruksen miestä kutsutaan tyypillisesti langoksi. Ehkä voit itse päättää tarvitseeko lankouteen myös avioliittostatuksen, vai olisiko vaimon siskon avomies vaikkapa "lankoehdokas"? Lähde: lanko - Kielitoimiston sanakirja
Heli Laaksonen olisi hyvinkin voinut esittää tällaisen ajatuksen, ehkä muodossa "mailma o kauhia kauhistelemattaki". Tutkin kirjastomme hyllyssä olevat Heli Laaksosen teokset: Aapine, Aurinko. Porkkana. Vesi., Luonnos ja Maapuupäiv, mutta ainakaan niissä ei kysymääsi lausetta ollut. Kyseisiä teoksia ja muita Heli Laaksosen runokirjoja voit varata Helmet-kirjastoista, tässä on linkki teoslistaan heli laaksonen runot | Hakutulokset | helmet.fiJospa joku palstamme lukija tunnistaa, mistä runosta on kyse?
Emme valitettavasti löytäneet runoa, joka alkaisi juuri noilla sanoilla. Oiva Paloheimolla on runo "Ukko, joka rakasti kiviä" ja Helvi Juvosen runossa on säkeet "Kun rakastan kiviä, kun rakastan graniittia".Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Useat kovakuoriaislajit pystyvät aikaansaamaan hankausääniä, jotka syntyvät liikutettaessa eri ruumiinosia vastakkain – esimerkiksi peitinsiiven tyviosaa etuselkää vasten. Näin syntyvät äänet on tulkittu kuuleville vihollisille tarkoitetuiksi pelotusääniksi. Kuuloaistin olemassaoloa kovakuoriaisilta ei ole ehdottoman varmasti todettu, olkoonkin, että joillain yksittäisillä lajeilla – kuten esimerkiksi kuolemankellolla – on havaittu jonkinlaista alkeellista äänentajuamista.Lähde: Åke Sandhall & Carl H. Lindroth, Kovakuoriaiset
"Radical acceptance" on käännetty suomeksi "ehdoton hyväksyminen". Se tarkoittaa itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin itse on [1].Aiheesta löytyy suomeksi ainakin kaksi eri kirjaa[2].https://www.kirjatkertovat.fi/2024/09/tara-brach-ehdoton-hyvaksyminen-elaman.htmlhttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=radical+acceptance&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu Skotlannissa Clydebankissa vuonna 1920. Asia selviää tästä Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Kortin numeron muistaminen ei riitä. Lainatessa on mukana oltava fyysinen kirjastokortti tai kortin tietojen tulee löytyä puhelimen Taskukirjasto-sovelluksesta.
Tätä tietoa ei löytynyt julkisesti käytössä olevista lähteistä. Kuntaliiton väestön ikärakennetaulukossakin on niputettu yli 75-vuotiaat yhdeksi ryhmäksi, joten siitäkään ei ole apua, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Tilastokeskuksen Suomi lukuina -taulukotkaan eivät auta, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#. Yksityishenkilöiden tiedot ovat Digi- ja väestötietovirastossa, mutta niiden antamisessa sieltä on rajoitteita, https://dvv.fi/todistukset-ja-henkilotiedot-vaestotietojarjestelmassa. Lisätietoja voit kysyä virastosta, asiakapalvelu, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu
Voit itse vaihtaa kotikirjaston kirjautumalla omiin tietoihin HelMetissä. Sivun ylälaidassa on painike "Muuta yhteystietojasi". Sitä klikkaamalla aukeaa sivu, jolla pääset muuttamaan myös esimerkiksin kotikirjaston.
Mikäli kirjautuminen ei syystä tai toisesta onnistu, voit pyytää seuraavalla kerralla kirjastossa käydessäsi virkailijaa vaihtamaan kotikirjastosi.
Täältä voi katsoa, mitä Hubble kuvaa tällä hetkellä:
https://spacetelescopelive.org/latest
Teleskoopin historiasta ja menneistä kuvausprojekteista saa yleiskuvan täältä:
https://hubblesite.org/mission-and-telescope/mission-timeline
Hubblen päivittäiset tilanneraportit ja käyttöohjelmat: https://www.stsci.edu/hst/observing/observing-status
Listauksia Hubblen ottamista kuvista: https://archive.stsci.edu/hst/paec.html
Hei!
Toki hankitaan! Jos haluat tarkentaa toivomusta tai tehdä hankintaehdotuksen tietyistä levyistä voit tehdä sen myös tällä lomakkeella: https://formbox.fi/e-form/fi/LPR/a90dd0372c
tai sähköpostiin niko.kolehmainen@lappeenranta.fi tai musiikki.kirjasto@lappeenranta.fi
Ystävällisin terveisin
Niko Kolehmainen / Lappeenrannan kaupunginkirjasto
Hei,
Sinulla on tiedossa matka=s, aika=t, haet vastausta nopeutta=v minuuteissa. Kappaleen nopeus voidaan laskea, kun tiedetään sen kulkema matka ja tuohon matkaan käytetty aika. Tällöin peruskaava nopeudelle on seuraava: v=s/t. Tästä kaavasta voit myös johtaa kaavat sekä matkalle (s=v*t) ja ajalle (t=s/v). Jos tarvitset nopeuden esimerkiksi kilometreinä tunneissa, niin sinun pitää muuntaa tiedossasi olevat suureet oikeaan muotoon.
Tarkempaa tietoa saat joko peruskoulun tai lukion oppikirjoista.
Ainakin seuraavissa nettisivustoilla on asiasta tietoa:
Nopeuden, ajan ja matkan laskukaava muistikolmion avulla (blogi)
Youtube linkki
matematiikkalehtisolmu (ensimmäinen kappale)
