Kysymyksestä ei selviä, mihin aikaan olit nuori, joten ehdotukset saattavat ajallisesti olla vääriä, mutta kirja voisi olla joku näistä:
Herbjørg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos! (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4370
J. M. Ilves: Sorjonen : Nukkekoti (2016) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au71b85a8b-568a-46bd-a14c-f…
Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt (2013) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54665
Englanninkielinen lause "On Monday he ate through one apple" on suomennettu "Maanantaina se söi reiän läpi omenan" (suom. Kaija Pakkanen). Kirja luetaan kokonaisuudessaan suomeksi esimerkiksi alla olevalla YouTube videolla.LinkitSiinan TaikaStudio/Siinan SatuSohva: Pikku toukka paksulainen https://www.youtube.com/watch?v=fMjS1C70nJYAnimaatiosatu englanniksi (The very hungry caterpillar): https://www.youtube.com/watch?v=Jr-SJj29Oxg
Tarkkaa ilmakuvaa kannattaa kysyä Suomen Ilmakuva Oy:lta: https://suomenilmakuva.fi/Korvenojan nuorisoseuratalo näkyy pienenä ja epäselvänä alueella vuosina 1950 ja 1954 otetuissa ilmakuvissa. Pääset katsomaan niitä Paikkatietoikkuna-palvelussa osoitteessa kartta.paikkatietoikkuna.fi. Etsi Karttatasot-kohdasta "Historialliset ilmakuvat" ja lähennä karttaa oikeaan paikkaan Vermasjärven itäpuolelle.
Kaikkien tarkistamieni sanakirjojen (Suomen etymologinen sanakirja, Suomen murteiden sanakirja, Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen sanakirja) perusteella esikoinen tarkoittaa lähinnä perheen vanhinta lasta. Muita merkityksiä ovat mm. kevään ensimmäiset eläimet tai kasvit, kirjailijan ensimmäinen teos tms.Tarkkaa tietoa sanan ensiesiintymisestä kirjallisuudessa ei löytynyt, mutta sana on esiintynyt ainakin jo 1500-luvulla.Raamatussa sana "esikoinen" tosiaan viittaa esikoispoikiin, mutta Raamatun ajan patriarkaalisessa kulttuurissa ei muutenkaan kirjattu ylös tyttärien nimiä, joten sanan merkitystä ei mielestäni voi päätellä pelkästään Raamatun tekstin perusteella.Vanhojen sanomalehtien perusteella sanaa "esikoinen" on käytetty tytöistäkin...
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa 1993;109(16):1415-kerrotaan, että Suomessa ensimmäiset TSS-tapaukset on kuvattu tamponia käyttäneillä nuorilla naisilla (Pitkänen 1981, Rutanen ja Rehnström 1981). TSS:ää on tarkasteltu myös Nikoskelaisen ja Mertsolan yleiskatsauksessa 1986. Matala verenpaine, sokki ja tajuttomuus nuorella naisellaToksinen sokkioireyhtymä (Orphanet) - Terveyskirjasto
Etsimäsi järjestö on varmaankin Luonnonperintösäätiö https://luonnonperintosaatio.fi/Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitetuilla varoilla luonnonalueita eri puolilta Suomea ja rauhoittaa ne pysyvästi. Osallistua voi ihan pienilläkin summilla.
Kyseessä lienee kilpailu, jota koskeva juttu on julkaistu Kaiku-lehdessä 31.3.1939. Radion tietokilpailussa Eteläsuomalainen osakunta oli haastanut Hämäläis-Osakunnan. Voittajaksi selviytyi jälkimmäinen parin pisteen erolla. Tarkemmin kilpailun kulusta voi lukea Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. 31.03.1939 Kaiku no 74 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoTässä vielä Uuden Suomen artikkeli, jonka aiheena on Yleisradion tietokilpailuohjelma: 07.05.1939 Uusi Suomi no 121 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Taas kerran täytyy kääntyä valppaan lukijakuntamme puoleen vastauksen toivossa. Minulla on tarjota vain Juha Mannerkorpea, jonka Memento-runo sisältää hieman samansuuntaisen ajatuksen "lähimmäisesi ymmärtäjäksi älä rupea".
Vanhat Tuulilasin vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaton lehtiosastolla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1113017?sid=4965477670https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan...
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta saada käsiini suomennettua kirjaa, siitä on varausjono. Kirjan nimi on suomeksi Tätä on kristinusko. Jos mahdollista, voit varata kirjan itse Helmet-kirjastosta ja tutkia suomennosta, jonka on tehnyt Marja Liljeqvist.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Allergeeneiksi kutsutaan aineita, jotka voivat aiheuttaa allergia- tai yliherkkyysreaktioita. Ne ovat siis ruoan luonnollisia osia, jotka aiheuttavat ongelmia osalle ihmisistä, ja siksi elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä säätelevässä laissa määrätään niiden ilmoittaminen pakolliseksi.Tuoteselosteessa mainittavia allergeenejä ovat seuraavat:gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ruis, ohra, kaura ja niistä valmistetut tuotteetäyriäiset ja äyriäistuotteetmunat ja munatuotteetkalat ja kalatuotteetmaapähkinät ja maapähkinätuotteetsoijapavut ja soijapaputuotteetmaito ja maitotuotteet (laktoosi mukaan lukien)pähkinät ja pähkinätuotteetselleri ja sellerituotteetsinappi ja sinappituotteetseesaminsiemenet ja seesaminsiementuotteetrikkidioksidi ja...
Hei!Pystyt hakea Helsingin kirjastojen saksankielistä aineistoa https://helmet.finna.fi/Klikkaa "tarkennettu haku" ja kieleksi "saksa" tämän jälkeen aineistotyyppiin "lehti".Jos haluat katsoa esimerkiksi mitä kirjoja löytyy valitse "kirja" mukaan hakuun.Helsingissä näyttäisi löytyvän sanomalehdistä ainakin Die Zeit.Frankfurter Allgemeine ja Welt am sonntag ei ollut tällä hetkellä reaaliaikaista tietoja saatavilla.Muita lehtiä on esimerkiksi Burda moden (ger) ja Automobil-Revue.
Ilmeisesti kyseessä on Joel Haahtelan ja Iida Rauman Parnasso-lehdessä käymä debatti. Joel Haahtela aloitti keskustelun kirjoituksellaan Kirjailijat traumanpalvonnan vankeina Parnasson numerossa 3/2025. Iida Rauma vastasi tähän numerossa 6-7/2025. Haahtela tarkensi kirjoitustaan numerossa 1/2026 ja tähän Iida Rauma vastasi numerossa 2/2026.Parnasso-lehden saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarkistaa Helmet-haulla.Parnasson numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa valtakunnallisessa E-kirjastossa.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoSuomen Kuvalehdessä Joel Haahtela ja Iida Rauma eivät ole keskustelleet.