Hei,Kyseessä on Kantelettaresta löytyvä lastenloru Piilehtijä (myös Piilosilla tai alkusanojen mukaan Kitkat katkat).PiilehtijäKitkat, katkat, pitkät matkat!Sinä ja minä ja Hentun Liisa,Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.Ympäri tuvan minua etsivät.Eivät minua löytäneet.Minä vain pankolla makasin.
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
Ruotsin kansallisarkistossa on joitain kuvia Estonian sisätiloista: https://sok.riksarkivet.se/estonia/ms-estonia/bildgalleri.Franz Airiman -niminen käyttäjä on ladannut Flickr-kuvapalveluun kuvia risteilystä, joka tehtiin Viking Sallylla (myöhemmin Estonia) 31.7.1987, ks. https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72157654607399020/ ja https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72177720320621519/ . Kuvissa näkyy myös sisätiloja.Estonia-onnettomuuden tutkinnan loppuraportissa on kaksi kuvaa Estonian sisätiloista, ks. https://onse.fi/estonia/chapt06_2.html#1Tuomas Rimpiläisen kirjoittamassa kirjassa Viking Sallyn veriteko on joitain sisäkuvia laivan Sally-ajoilta.
Se! -lehden ensimmäinen numero on mainitsemasi 1/1989. Ensimmäisenä julkaisuvuonna ilmestyi neljä numeroa. Vuodesta 1990 alkaen on ilmestynyt 12 numeroa vuodessa. Viimeinen numero on 3/2004.Lähde: Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440314?sid=5112438087
Tein kuvasta Googlen kuvahaun. Huivi näyttäisi olevan venäläistä kansantaidetta mukaileva matkamuisto.Englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan Pavlovsky Posad huivi. Linkki Wikipediaan. Venäläisistä huiveista löytyy kirjoja sekä venäjäksi, että englanniksi. Osan kirjoista voisi saada kaukolainana lähikirjastoon, jos Finnan mainitsemat kirjastot eivät ole matkan varrella. Linkki Finna.fi hakutulokseen.Myös huivikaupan sivusto löytyy englanniksi. Linkki sivustolle.Huivin nimi tulee Moskovan lähellä sijaitsevasta kaupungista. Wikipedia kertoo näin: "Kaupungin paikalla sijainnut Pavlovon eli Vohnan kylä tunnetaan vuodesta 1328 lähtien. 1700-luvun puolivälissä kylän ympärille syntyi pienimuotoista kutomoteollisuutta. 1800-luvun...
Kielikellon mukaan gaslighting- sanalle ei ole vielä vakiintunut yhtä, termimäistä suomennosta. Gaslighting tarkoittaa manipuloinnin muotoa, jolla pyritään saamaan toisen ihmisen todellisuudentaju hämärtymään. Ilmiöstä on kirjoitettu suomeksi esimerkiksi sumuttamisena, mutta myös suoraa käännöstä kaasuvalottaminen on käytetty.Kielikellon mukaan suomenkieliseen tekstiin solahtaisivat gaslighting-sitaattilainaa paremmin esimerkiksi vastineet (psykologinen) manipulointi, sumutus tai harhautus. Nämä sanat ovat vakiintuneita ja löytyvät myös nykykieltä kuvaavasta Kielitoimiston sanakirjasta.Termi on peräisin vuonna 1944 ilmestyneestä Gaslight-elokuvasta, jossa aviomies yrittää manipuloida vaimoaan ja saa tämän mielenterveyden järkkymään....
Kirjaston kirjojen lainaaminen ei maksa. Kirjastoissa on toisinaan myytävänä poistokirjoja ja ne maksavat. Samoin kaupoissa olevat kirjat maksavat.
Toisin kuin aikuisten aineistosta, lasten aineistosta ei yleensä peritä varaus- tai myöhästymismaksua. Jos kadottaa lainaamansa kirjan, tai jos vaikka lemmikki sattuu tuhoamaan sen, on kirja korvattava kirjastolle.
Hei!
En löytänyt ko.kirjaa kirjastojen Monihaulla enkä mistään yhteisluettelosta Suomen kielellä enkä myöskään kirjakauppojen tietokannoista, joten on aika todennäköistä, että sitä ei ole suomennettu. Cooperin kirjoja on tähän saakka kustantanut suomeksi kirkkonummelainen Taivaankaari Oy, jonka listoilta en ko. kirjaa myöskään löytänyt. Taivaankaaresta löytyy tietoja websaitilta: www.taivaankaari.fi. Kannattaa ehkä vielä tiedustella suoraan kustantajalta asiaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastob
Mitään Stephen Fryn teoksia ei löydy suomen kielellä.
Tiedustelemasi "A bit of Fry and Laurie" löytyy ainoastaan Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta ko. puheäänite on tällä hetkellä korjattavana.
http://www.helmet.fi/search*fin/afry%2C+stephen/afry+stephen/1%2C3%2C40…
Runo löytyy Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapinen. Runon tekijäksi on mainittu Aune Laaksi. Kirja on Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, mutta sen voi tilata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon joko netin kautta osoitteesta http://www.helmet.fi tai käymällä lähimmässä kirjastossa.
Liisa Leväluoman satu "Viimeinen lohikäärme" löytyy teoksesta "Suomalainen satukirja 1". Kirjaa on saatavissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoista ja sen voi varata Helmet-järjestelmän kautta, jos sitä ei satu olemaan lähikirjastossa. Kirjan julkaisija on WSOY ja julkaisuvuosi on 1962.
Liisa Leväluoma on myös yhdessä Ilona Merikosken kanssa mukaillen kertonut satuja kahteen kirjaan, jotka ovat "Kansojen satuja (Valistus 1956)" ja "Satuja kaukaisista maista: kansojen satuja 2" (Valistus 1958). Ne ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston varastosta.
Rivien välistä päättelin, että "Putous" olisi ensimmäinen Joyce Carol Oatesin teos, johon olet tutustunut? Oatesin tuotanto on hyvin laaja ja hän on kokeillut monenlaisia lajityyppejä, Suomessa on käännetty lähinnä romaaneja. Jos siis innostuit tästä upeasta kirjailijasta, sinulla on halutessasi mahdollisuus tutustua hänen muuhunkin tuotantoonsa myös suomen kielellä.
En ole vielä itse ehtinyt lukea tätä "Putous"-romaania, joten joudun hieman arvailemaan, minkälaiset piirteet hänen kerronnassaan viehättävät sinua. Yksi lähestymistapa olisi miettiä, mitkä kirjailijat Oatesille itselleen ovat olleet tärkeitä. Hän om kirjoittanut esseitä mm. Sylvia Plathista ja muistaakseni maininnut hänen "Lasikellon alla"-romaaninsa lähes täydellisenä...
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Suomalaisen Suomen vuosikerrassa on jatkuva sivunumerointi. Lounela, Pekka (1953) Aleksis Kiven ”Margareta”. – Suomalainen Suomi, 339–348 on vuoden 1953 numerossa 6.
Sosiaaliturvasta, hyvinvointivaltiosta sekä niiden historiasta ja tulevaisuudesta voi etsiä tietoa esimerkiksi näistä kirjoista:
Kananen, Johannes (toim.). Kilpailuvaltion kyydissä : Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Gaudeamus, 2017.
Hänninen, Sakari & Saikkonen, Paula (toim.). Hyvinvointivaltio ylittää jälkensä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2017.
Remahl, Jarkko (käsikirjoitus). Suku, sisu, sotu : suomalaisen sosiaaliturvan historiaa (sarjakuva). Kela, 2017. Myös verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229393
Alhanen, Kai. Dialogi demokratiassa. Gaudeamus, 2016
Anneli Pohjola & Riitta Särkelä (toim.).Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2011....
