Ruotsalaiselta Adolf Paulilta (1863 – 1943) on suomennettu ainoastaan näytelmät Pirun kirkko (suom. Aarne Orjatsalo, 1908) ja Kuningas Kristian II (suom. Kasimir Leino, julkaisuaika tuntematon).
Pirun kirkko –näytelmä on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Kuningas Kristian II –näytelmä on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjaston suljetussa varastossa eikä sitä saa kotilainaan.
Jean Sibelius sävelsin Laulun ristilukista (op.27 Nr 4) Adolf Paulin runoon Sångeln om korsspindeln. Runon suomensi Aarni Kouta.
Adolf Paulin Pirun kirkko Helmet-kirjastoissa
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.99195924206249?sid=3628846964
Albumista Aina vain humppaa on nuottijulkaisu, josta löytyy myös "Vanhalla sillalla". Nuottia on vain lukusali- ja selailukäyttöön Kansalliskirjastossa, Musiikkiarkistossa ja tiedekirjasto Pegasuksessa. Metropolian kirjastosta löytyy yksi lainattava kappale. Muita nuottiversioita ei kappaleesta näytä olevan.
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä...
Löysin lainauksen netistä rajaamalla tulokset täsmä hakuun. Lauseet on julkaistu Tapiolan lähiseudun asiakaslehdessä 3/2005 ja liittyy Ellan ja Heli-Minttu Hyppäsen Näyttelyyn Tapiolan kirkon aulatiloissa 1.4.–31.4.2005. Linkki lehteen
Hei,suora lainaus Helmet-kirjaston käyttösäännöistä: "Jos kadotat tai vahingoitat kirjaston omaisuutta, sinun on korvattava se. ...Kirjasto käyttää saataviensa perimiseen perintätoimistoa. Kirjastojärjestelmästä saatavat siirretään kunkin kaupunginkirjaston käyttämän perintätoimiston perittäväksi noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Perintä koskee 18 vuotta täyttäneen asiakkaan lainaamaa aineistoa. Lisätietoa perinnästä löydät käyttösääntöjen liitteestä." Kirjastomaksut* sen sijaan eivät mene perintään eli jos kadotat aineistoa ja olet sopinut kirjaston kanssa aineiston tilanteen ja korvaamisesta, niin se summa lisätään tilisi maksuihin. Kirjastomaksut eivät ole laskuja, jotka lähtisivät perintätoimiston ratkaistavaksi.*...
Kun sarjaa tai elokuvaa ryhtyy katsomaan, voi DVD- tai BluRay-levyn asetuksista valita suomenkielisen tekstityksen. Kirjastosta lainattavista sarjoista ja elokuvista löytyy useimmiten suomenkielinen tekstitys, mikäli niissä puhuttu kieli on muu kuin suomi.
Seuraavassa kyseisistä maista lähtöisin olevien kirjailijoiden teoksia, joita löytyy suomalaisista kirjastoista:Ecuador, Jorge Icazan "Huasipungo" (2005): Huasipungo | Tampereen yliopisto | Finna.fiFidzi, Subramanin novellikokoelma The Fantasy Eaters: Stories from Fiji: The fantasy eaters : stories from Fiji | Turun yliopisto | Finna.fiGuyanalaisista kirjailijoista puolestaan löytyi E. R. Braithwaite, joka on kirjoittanut muun muassa teoksen “To Sir, with Love” (1959): To sir, with love | Varastokirjasto | Finna.fi
Iida Turpeista ei palkittu yhdestä novellista, vaan kokoelmasta tekstejä. Kilpailun tuomaristo (Siri Kolu, Anne Leinonen, Pirkko Heikkinen) luonnehti perusteluissaan Turpeisen tekstejä mm. seuraavasti: "Viimeiseen asti hiottu ja jäsennelty kokoelma, jonka tekstit hakevat rohkeasti rajaa tiiviin proosailmaisun ja runollisen monimerkityksisyyden välillä. Teksti on kuulasta, ilmavaa, ajatuksia herättävää ja jättää tilaa tulkinnalle. Kirjoittajalla on tunnistettava omaääninen lause. Kokoelma on teoksena punnittu ja täysin julkaisuvalmis."Tietokantoihin tekemieni hakujen perusteella Iida Turpeiselta ei löydy julkaistuja novelleja.JH Erkon kirjoituskilpailu (erkonkilpailu.net)
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa kirjaa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut teosta kuvailun perusteella. Tunnistaisiko joku palvelun lukijoista kirjan? Kommenteissa sana on vapaa!
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Googlen kuvahaun perusteella kyseessä näyttäisi olevan väline, jolla irrotetaan puolitetusta greipistä lohkoja. YouTubesta löytyy myös video sen käytöstä: https://www.youtube.com/watch?v=X3PqIJHXHDw
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Yhteiskoululla on alun perin tarkoitettu koulua, tarkemmin oppikoulua ja sittemmin yläkoulua ja lukiota, jossa opiskelee sekä tyttöjä että poikia. Ensimmäiset yhteiskoulut perustettiin 1880-luvulla, mutta tyttö- ja poikakouluja oli olemassa vielä pitkälle 1900-luvulle saakka. Monet entiset oppikoulut, kuten Helsingin suomalainen yhteiskoulu ja Tampereen yhteiskoulun lukio, ovat säilyttäneet nimessään sanan yhteiskoulu, mutta jotkut ovat myös luopuneet siitä, kuten Kallion lukio (ent. Kallion yhteiskoulun lukio). Yhteiskoulu – Wikipedia Kouluelämää Helsingissä 1800-luvulla | Helsingin kaupunki
Helmet-kirjavarastossa Pasilassa on Nastan vuosikerrat 1962 ja 1963. Ne ovat osa käsikirjastoa eli paikan päällä luettavissa.Hajanumeroita näkyisi löytyvän esimerkiksi myös antikvaari.fi-nettikaupasta. Varastolehtiluettelo.
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka.
Itse en ole kuullut, että vernissaa valmistettaisiin japaninpuusta, vaan yleensä sitä valmistetaan pellavaöljystä keittämällä. Japaninpuu-nimisestä kasvista en onnistunut löytämään tietoa. Wikipedian artikkelissa kerrotaan tarkemmin pellavaöljystä.Lähde:Pellavaöljy. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pellava%C3%B6ljy (Viitattu 3.5.2025)
