Kyseessä lienee Anne Tylerin romaani Elämän tikapuilla (Ladder of Years, 1995).
Kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4166
Sarjaa esitettiin Suomen televisiossa myöhään maanantai-iltaisin TV1-kanavalla. Ensimmäinen jakso nähtiin 19.5.1997 klo 23.10 nimellä Kauhun historia. Seuraava osa nähtiin 26.5.1997 klo 23.10. Kolmas osa jälleen viikon kuluttua 2.6.1997 klo 23.05. Viimeinen neljäs osa 9.6.1997 klo 23.15.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone, lehtien näköisversiot.
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia...
Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
Suomessa julkaistavia blogeja voi hakea osoitteessa blogit.fi. Hakukenttään "etsi blogeja ja postauksia" voi laittaa hakusanoja tai voit myös selailla blogeja aiheittain. Haku tuo tuloksiksi yksittäisiä postauksia tai koko blogin, jos se käsittelee yksistään haettua aihetta.
Tässä tapauksessa paras hakusana on mielenterveys. Se tuottaa laajan tuloksen erilaisia kirjoituksia, mutta ei yhtäkään täsmävastausta kysymykseesi liittyen. Sinun täytyy selailla ja silmäillä saatuja hakutuloksia ja arvioida, mitkä niistä ovat itsellesi osuvimpia sisällöiltään.
Mielenterveyspuolen toimijoilla, yhdistyksillä, järjestöillä ja tukiyhdistyksillä, on myös jokaisella omat sivunsa ja fooruminsa. Heidän sivuiltaan löytyy blogeja ja kirjoituksia...
Kuorsatessaan ihminen on unessa, emmekä löytäneet tietoa, että siihen voisi vaikuttaa unen aikana. Valveilla ollessaan voi tietysti selvittää syitä kuorsaamiseen ja näin ehkä vaikuttaa asiaan etukäteen. Alla linkki Terveyskirjaston artikkeliin kuorsauksesta, mm. sen syihin ja itsehoitoon:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Juuri näin. Kun tulin alalle, kirjaston vahtimestarit kiersivät kaikki Espoon kirjastot kahdesti viikossa. Nykyään kuljetus on ulkoistettu Postille ja tapahtuu joka arkipäivä. Espoolla, Helsingillä ja Vantaalla on omat lajittelukeskuksensa, josta kirjat jatkavat eteenpäin vastaanottajakirjastoon.
Kirjastojen tapa kelluttaa kirjojaan, mitä on tehty parin vuoden ajan, on pienentänyt kuljetusten volyymeja. Espoo ja Vantaa kelluttavat keskenään ja Helsinki omien rajojensa sisällä.
Siis jos asiakas tilaa kirjan, joka on vapaana Tikkurilassa, noutaa sen Tapiolasta ja paluttaa sen Tapiolaan, sitä ei enää tarvitse lähettää takaisin Tikkurilaan vaan Tapiolassa se voidaan laittaa hyllyyn.
Espoo hoitaa samalla myös Kauniaisten logistiikan.
Yksi- ja monisoluiset levät kuuluvat alkueliöihin. Leviä tutkiva tieteenala on nimeltään fykologia. Erinomaisia artikkeleita levistä on kirjassa Kasvit 1 (toim. M. Piirainen).
Hieno verkkosivu levistä on taas itämeri.fi -sivustolla:
Levät elävöittävät vedenalaista maisemaa - itämeri.fi (itameri.fi)
Taustakartonki-nimellä myytävät kartongit ovat tosiaan melko hintavia. Jos A3-kokoinen tai vähän isompi käy, halvempia vaihtoehtoja näyttäisi löytyvän esim. värikartonki- tai askartelukartonki-nimellä mm. askarteluliikkeistä.
Keskustakirjasto Oodissa on varattavia elektroniikkatyöpisteitä. Nämä tilat on vapautumassa asiakkaiden käyttöön 15.6. alkaen asteittain. Nämä tilat sekä muutkin Helsingin kaupungin työtilat löytyvät sivulta varaamo.hel.fi
https://varaamo.hel.fi/search?purpose=manufacturing
Mikäli Oodin tilat eivät sovellu tarpeisiin, on mahdollista vuokrata työtilaa esimerkiksi seuraavilta tahoilta:
https://www.vuokraverstas.com/
https://kotteria.com/vuokratilat-paakaupunkiseutu/tyotilat/
Maritta Hiltusen teos Pirtin poika (2004) on lainattavissa OUTI-kirjastoista: https://outi.finna.fi/Record/outi.688110. Kirjan voi myös ostaa divarista, esim. Ilkan Kirjasta https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=814934
Virtuaalikierroksia löytyy museoista, Makupalat.fi-listauksessa on joitakin yksittäisiä museokierroksia sekä sivusto, josta löytyy maailman virtuaalimuseoita ja museoiden sivustoja, joista voi tutkia virtuaalikierroksia, https://joyofmuseums.com/
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592
Emme tunnistaneet kirjaa, mutta kollega ehdotti tällaista: Anne Nuutisen Niilo Siilin näytelmä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1434237?lang=fin. Vaikuttaisiko tämä tutulta?
Vuonna 1967 ilmestyi Kirja-liton kustantamana Robert Dalletin kirjoittama kirja Outi Orava. Alkuteoksen nimi on Pirouette l'ecureuil. Voit katsoa Dalletin kotisivuilta https://www.robert-dallet.com/en/books/childrens-books/ hänen tekemiään lastenkirjoja. Suomenkielisen kirjan kantta en ikävä kyllä löytänyt, mutta Dalletin kotisivuilta näet hänen piirustustyylinsä, josko se näyttäisi tutulta.
Lainattavissa tätä kirjaa ei ikävä kyllä enää ole. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa kirja on, joten sitä voi pyytää siellä lukusalissa luettavaksi.
Tutkimusta Suomen varakkaimpien hyväntekeväisyyteen suhtautumisesta ei liene tehty. Suomessa ylipäätään ei ole juuri ollut tapana puhua henkilökohtaisesti palkoista tai varallisuudestaan. Toki joidenkin ihmisten kohdalla varallisuus käy elintavoista helpostikin ilmi. Raha-asioita pidetään täällä edelleen hyvin yksityisasioina.
Tämä ei tietenkään kerro mitään varakkaiden todellisesta mahdollisesta hyväntekeväisyydestä. Jotain osviittaa saattaa kuitenkin antaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan teos Huipputuloiset: Suomen rikkain promille. Kirjassa haastatellut esiintyvät nimettöminä, mutta tästä huolimatta he eivät puhu mitään hyväntekeväisyydestä. Tästä voinee melko helposti päätellä, ettei hyväntekeväisyys juuri koske heidän rahan...
HelMet-kirjastot antavat yhteistyössä kustantajien kanssa kaikille koulunsa aloittaville pääkaupunkiseudun 1.-luokkalaisille kirjalahjan lukuvuonna 2021–2022.
Helsingissä kirjalahjat annetaan oppilaille luokan kanssa kirjastoon tehtävien tutustumiskäyntien yhteydessä.
Venäjänkielinen kirja on V. Dragunskijin Skolnye-prikolnye istorii. Kustantaja on Ast.
Lisää kirjalahjasta voit lukea täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
ihan suoraan ei tuon aiheisia kirjoja ole. Korona -aiheisia kirjoja voi hakea tietokannasta vaikkapa asiasanalla korona tai covid. Korona ja disinformaatio yhdistelmällä ei löydy kuin yksi Lilly Korpiolan alle listattu teos. Yhdistelmällä covid ja salaliittoteoriat tulee samoin yksi teos Mercola: The truth about covid 19...
hakusanalla covid tulee enemmänkin osumia, mutta niiden relevanssia aiheeseenne on vaikea todeta ilman, että selailisi kirjoja. Kirjat ovat hyvin lainattuja tällä hetkellä.
Tässä hakutulos covid sanalla haettaessa tietokannassamme:
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat%3…
Lilly Korpiola: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta ( 2021)
