Pirkanmaan kirjastojen Piki-verkkokirjaston kautta voi tehdä hakuja aiheesta. Hakusanana voi käyttää maan nimeä tai laajemmin sanaa Aasia ja rajata haluamallaan tavalla haun jälkeen sivun oikeasta reunasta esim. tietokirjallisuuteen ja kirjoihin. Voi myös hakea kahdella hakusanalla ja rajata tulosta näin etukäteen, esim. Japani matkaoppaat. Näitä maita käsitteleviä kirjoja on paljon, esim. hakusanalla Kiina rajattuna kirjohin löytyy Piki-kirjastoista 1786 kirjaa.
Piki-verkkokirjasto löytyy alta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kirjaa on kyllä saatavilla yliopistojen kirjastoissa. Kaukolaina maksaa 3€ + lähettäjäkirjaston kulut. Täytä Kyyti-Finnassa kaukolainalomake tai tule käymään kirjastoon niin tehdään kaukolainapyyntö. Jos täytät kaukolainapyyntölomakkeen verkossa merkitse minkä yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelet, koska monet yliopistojen kirjastot lainaavat kurssikirjoja vain omille opiskelijoilleen.
Yksinomaan valaistusta ja suunnittelua käsitteleviä kirjoja on verrattain vähän. Tässä pieni valikoima:
Ilkka Pekanheimo, Opas valaistussuunnitteluun [vanhemmat painokset nimellä Kodin valaistusopas]
Seppo Rihlama, Valaistuksesta sisätiloissa
Lamput ja valaisimet
Omakotitalon sähköopas
Mahdollisesti hyödyllisiä voisivat olla myös:
Uusi valaistuskirja [ulkovalaistus]
Seppo Rihlama, Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa
Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta oli mahdollista lukea korona-aikana Emagz-palvelun kautta. Tämä oli 30.6.2020 päättynyt määräaikainen palvelu. Aikakausilehtiä voi jatkossakin lukea Emagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti näitä kolmea sanomalehteä ei voi enää lukea palvelun kautta. Epress-palvelun kautta voi edelleen lukea kotimaisia sanomalehtiä kirjaston tiloissa.
Hei!
Olisikohan ensimmäisen kappaleen esittäjä pälkäneläinen Aimo Kokkola? Hänen tuotannostaan löytyy levy Nyt huudan eläköön ja sieltä kappale Jatsia ja Emmaa. Levy on omakustanne, eikä sitä löydy Ylöjärven kirjaston kokoelmista. Tämän vuoksi en pysty varmistamaan, olisiko se mahdollisesti tiedustelemasi kappale. Toisen kappaleen nimestä ja esittäjästä ei meillä ole tietoa. Jos haluat, voimme laittaa kysymyksen laajempaan jakoon, jolloin muutkin kirjastot kuin Ylöjärven kirjasto voivat vastata siihen.
Kyllä niitä on. Seuraavassa muutama esimerkki:
Etelä- ja Keski-Amerikassa elää harpyija-lintu, jolla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian siivekkäillä hengettärillä.
Karvaton Sfinkx-kissa on saman niminen kuin egyptiläisen ja kreikkalaisen mytologian sfinksit.
Lampipolyyppi Hydralla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian Hydra-hirviökäärmeellä.
Lisää esimerkkejä löydät seuraavalta sivustolta: https://www.atlasobscura.com/articles/9-creatures-so-unfathomable-they-re-named-after-monsters
Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista löytyy etsimäsi tieto. Vuosikirjoja löytyy digitoituna pdf-muodossa verkossa osoitteessa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupung…
Vuonna 1965 ruotsinkielisiä on asunut Helsingissä 60 065 henkilöä. Tämä selvisi vuosien 1966, 1967 ja 1968 vuosikirjoista. Todennäköisesti vuonna 1966 lukumäärä on ollut hiukan pienempi.
Vuosikirjat sisältävät valtavan määrän mielenkiintoista tilastodataa Helsingistä. Kannattaa käydä katsomassa.
Discogs-äänilevytietokannasta selviää, että kappale (ja koko levy Chronologic) olisi bändin itsensä tuottama:
https://www.discogs.com/Caravan-Palace-Chronologic/master/1598010
Kyseessä.on EU:n eläintarhadirektiivi (neuvoston direktiivi 1999/ 22/ETY).
Ohessa hallituksen esitys, joka on valaisevampi:
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020209u
Kirjassa Oman pihan ötökät (Leena ja Heikki Luoto) löytyi hyvä kuva tästä ukkonuijapistiäisestä, latinaksi cimbex fermoratus. Verkossa voi lukea lisää ja käydä katsomassa kuvia.
Édith Piaf rakasti pehmoleluja. Hänet jopa haudattiin rakkaan pehmojäniksen kanssa:
https://www.newyorker.com/magazine/2007/06/25/french-blues
https://www.conexaoparis.com.br/wp-content/uploads/2015/05/parcours_pia…
Hei
"Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen." Teksti on suora lainaus Natura-lehden artikkelista, johon linkki alla. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät ehdotuksia nimistä ja niistä avataan julkinen keskustelu. Suomenkielen lautakunta antaa ehdotuksista oman mielipiteensä. Alla linkki myös aihetta koskevaan Kielikellon artikkeliin.
https://www.kielikello.fi/-/maailman-nisakkaiden-suomenkieliset-nimet
https://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/
Molemmat kirjat löytyvät Kirkes-kirjastoista. Voit varata kirjat verkkokirjastossa https://kirkes.finna.fi/ kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja laittaa noutopaikaksi haluamasi Tuusulan kirjaston.
2 markan hopearaha vuodelta 1874 arvo kunnosta riippuen =
25-1300 euroa
1 markan hopearaha vuodelta 1866 arvo kunnosta riippuen=
20-800 euroa
Lähde:Hintatietoja Suomen metalli- ja paperirahoista sekä puhelukorteista. Helsinki. Merkki Borg, 1994.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Satutunneille voi olla erilaisia ikäsuosituksia, mutta Joensuussa niille ovat tervetulleita kaikenikäiset - eikä tarvitse olla hiljaa paikallaan, vaan tunnilla voidaan esimerkiksi laulaa yhdessä. Tulkaa vain kokeilemaan, josko satutunnit olisivat teidän juttunne!
Ensimmäinen osa on saatavissa lainaksi ainakin Oulun kaupunginkirjaston ja Kuopion Varastokirjaston kokoelmista. Voit kysyä teosta kaukolainaksi omassa lähikirjastossasi.
Jos olet kiinnostunut hankkimaan teoksen omaksesi, voit tiedustella sitä antikvariaateista, joiden yhteystietoja löytyy internetistä, http://tie.to/kirjat/index.html . Samassa osoitteessa on myös tietoja kirjatapahtumista ja alan yhdistyksistä.
Monet asiat kuten varausten noutokirjaston, osoitteen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen voi nykyään muuttaa suoraan verkossa, mutta nimenmuutos täytyy edelleen hoitaa jossain HelMet-kirjastojen toimipisteessä (kaikki käyvät). Tämä muutos täytyy hoitaa henkilökohtaisesti ja mukana täytyy olla henkilöllisyystodistus, jotta henkilökunta voi varmistua, että muutosta on tekemässä siihen oikeutettu henkilö. Samasta syystä asiaa ei myöskään voi hoitaa tilausmenettelyllä, kirjasto haluaa estää väärinkäytön yrityksetkin.
Sinänsä sukunimen muutos ei pakota tietojen vaihtamiseen, kortti toimii samalla lailla kuin ennenkin. Mutta ehkä on hyvä idea se kuitenkin saattaa vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Uuden kortin saa tällaisissa tapauksissa...
