Jos nyt tarkoitetaan sitä, milloin kirjastoissa on poistolevyjä myytävänä, niin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet päättävät itsenäisesti miten ja milloin järjestävät poistomyyntejä. Asiaa kannattaa siten tiedustella toimipistekohtaisesti. Toki poistomyynneistä - niin cd-levyjen kuin muunkin aineiston kohdalla - pyritään tiedottamaan asiakkaita. Joissain toimipisteissä poistomyyntikärry on aina esillä.
Väinö Tannerin puheesta Tampereella heinäkuun lopulla 1941 ei löydy digitoitua julkista kopiota. Kansan Lehden selostus puheesta löytyy Finna-hakupalvelun kautta (ks. linkki alla) ja Työväen arkiston sähköisestä arkistosta. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Työväen arkistoon ja tiedustella puheen kopiosta sieltä.
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_140715317824700
https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/140715317824700/file/5716b961-8df9…
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_158512222450800/Hierarc…
https://www.tyark.fi/
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat
Toholammilla ei ole Toholampi-nimistä lampea. Ainakaan enää. Pitäjän maisemaa hallitsee Lestijoen järveltä näyttävä suvantokohta, jota kutsutaan Kirkkojärveksi. On arveltu, että Kirkkojärveä olisi aikaisemmin kutsuttu Toholammeksi.
Lähteet:
Suomelainen paikannimikirja. Kotimaisten kirjasten tutkimuskeskus, 2007 - Verkkoversio: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf
Toholammin kunnan kotisivu: https://www.toholampi.fi/vaakuna/
Mainittujen kappaleiden lisäksi Fono.fi-tietokanta löytää kappaleen "Möttönen ja pojat (Paljon on kärsitty viluva ja märkee)". Kaikki kolme kappaletta on julkaistu CD-kokoelmalla Molotohvin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940 - 1942 (2002).
Einari Ketola kirjoitti myös Möttösestä musiikkinäytelmän Sotamies Möttönen viihdytyskiertueella (1959).
Lähteet:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=m%c3%b6tt%c3%b6*
"Möttönen ja pojat" (YouTube)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotohvin_koktaili
http://www.naytelmat.fi/p/sotamies-mottonen-viihdytyskiertueella
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Sue Graftonin kirjoja julkaisi ensin Book Studio ja sitten Gummerus. Ilmeisesti jälkimmäinen koki, ettei kysyntää suomennoksille ollut tarpeeksi.
Ruotsinkielisen käännöksen nimelle en löytänyt muuta selitystä kuin tämän maininnan DAST Magazinen arvostelussa. Sen mukaan kirjaimien mukaista käännösleikkiä ei enää pystynyt jatkamaan, eikä sen katsottu olevan merkityksellinen romaanin sisällön kannalta.
Aikalaiskirjallisuudesta voisi nostaa esiin Boccaccion Decameronen, jonka viidennen päivän kymmenennessä kertomuksessa aviomies hakee sovitusta vaimonsa uskottomuudelle makaamalla sekä vaimonsa että tämän rakastajan kanssa. Lisäksi Chaucerin Canterburyn tarinoita -teoksen anekauppiaan hahmoa on pidetty yhtenä ensimmäisistä englantilaisen kirjallisuuden homohahmoista. Molemmat teokset ovat 1300-luvulta.
Historiallisista romaaneista ensimmäiseksi tulevat mieleen Milja Kauniston Synnintekijällä alkava ja 1400-luvulla tapahtuva Olavi Maununpoika -trilogia ja Kristiina Vuoren 1300-luvulle sijoitettu Siipirikko.
Seuraavista teoksista voisi olla apua lisää etsittäessä:
The Cambridge companion to gay and lesbian writing
The Cambridge history of...
Kyseessä on julkaisu nimeltään Päämajakaupungin tarina-ateriat. Julkaisussa tosiaankin käsitellään sitä, mitä Mannerheim ja hänen seurueensa söivät lounaiksi ja päivällisiksi jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa. Muistiinpanoja päivittäisistä lounaista ja päivällisistä keräsi Mannerheimin nuorempi adjutantti Oswald Bäckman. Kyseiset muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta. Tarina-ateriat -julkaisu käsittää 11 näistä aterioista. (Luettavissa verkossa: https://muisti.org/tarina-ateriat/).Tietoja aterioista on säilynyt yhteensä noin 130 lounaasta ja päivällisestä, mutta hakujeni perusteella muita julkaisuja aiheesta ei ole. Joitakin yksittäisiä tietoja syödyistä aterioista löytynee esimerkiksi Mannerheimin...
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä...
Kaikkia maita kattavaa varsinaista tietoa tai tutkimusta tällaisesta en valitettavasti löytänyt enkä pysty tyhjentävää vastausta antamaan, mutta ehkä käytettävissä olevat tilastot antavat jonkinlaisen käsityksen asiasta.
Yksinkertaistaen ylikuluttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen kuluttaa luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Suurimmat syyt kulutukselle ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto (WWF). Nettisivulla Open Data Platform on eri maiden luonnonvarojen kulutusta eli ekologista jalanjälkeä havainnollistava maailmankartta. Kartasta näkee kätevästi kunkin maan ekologisen ali- ja ylijäämän (eli ylikulutuksen tai reservin), ekologisen jalanjäljen per koko väestö...
Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähteet ja lisätietoja
DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Kirjastoihin, kuten muihinkin julkisiin tiloihin, joissa asioi paljon ihmisiä, on sijoitettu valvontakameroita asiakkaiden ja henkilökunnan henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä omaisuuden suojaamiseksi. Näin tehdään varkauksien, vahingontekojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.
Finna hausta löytyy valokuva, joka kuuluu Museoviraston Historian kuvakokoelmaan. Linkki hakutulokseen.
Hausta löytyy myös Kansallis Osake pankin historiaa käsitteleviä kirjoja. Linkki hakutulokseen.
Myös Voikkaasta yleensä löytyy tietoa esim. Heikkilä, Niina:Woikka - Voikkaa. Synty ja elinkeinoelämä. Linkki hakutulokseen
Google löytää Voikkaan perinnepiirin Blogin, jossa kerrotaan myös Osuus pankin vaiheista. Tosin vain sen aloituksesta 1922. Linkki Blogiin
Kenties Voikkaan perinnepiiriliäset tietäisivät enemmän myös pankin vaiheista 1940-luvulla. Linkki yhteystietoihin
Annettujen vihjeiden perusteella lukemasi kirja voisi olla Laura Lähteenmäen North End -trilogian ensimmäinen osa Niskaan putoava taivas.
Niskaan putoava taivas | Kirjasampo
