PIKI-kirjastojen asiakkaat voivat kuunnella musiikkia Naxos-kuuntelupalveluista, joissa on klassista, jazzia, maailmanmusiikkia ja videokirjasto. Palveluiden kuvaukset löydät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-musiikki
iPadilla voit käyttää näitä palveluja laitteen Internet-selaimella (linkit palveluihin löytyvät ylläolevasta osoitteesta). Sisäänkirjautumiseen tarvitset jonkun PIKI-kirjaston kirjastokortin.
Toinen vaihtoehto on ladata laitteelle ilmainen NML-sovellus. Sovelluksen saat toimimaan kirjautumalla ensin kirjastokortin numerolla palvelun nettisivulle ja luomalla siellä student/member-playlist -tilin. Tilin tunnuksilla pääset kirjautumaan sovellukseen.
Perinteisesti näitä tallennemuotoja on yleisellä tasolla kuvattu termillä audiovisuaalinen. Kuvat ja videot ovat visuaalisia, videot (lähes aina) ja äänitteet audiota. Termi ei ole oikein suomea, mutta kyllä se varsin vakiintunut on.
Heikki Poroila
Tässä tilanteessa on tarpeen vierailu lähimpään HelMet-kirjastoon. Henkilökuntaan kuuluva näkee nopeasti, onko kortti ns. vanhentunut (käyttämättömiä kortteja kuoletetaan aika ajoin, vaikkakaan ei kovin nopeasti) ja onko siihen liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, joka tarvitaan kaikessa verkkoasioinnissa. Siinä kirjaston tiskillä saa myös heti uuden kortin - ja PIN-koodin -, jos kortti on mennyt vanhaksi. Mukaan vain kuvallinen henkilöllisyystodistus niin asia hoituu pikaisesti.
Heikki Poroila
Rautatiemuseosta kerrottiin, että heiltä löytyy radanrakennuskertomuksia joissa on yleensä kerrottu työntekijöiden henkilömäärät. Joissakin on jopa ylempien henkilöiden nimilistoja mutta ei kaikissa. Oulun radan ja Tampere-Seinäjoki radan kertomuksissa ei ole henkilöiden nimilistoja. Henkilömäärät löytyvät taulukoiden muodossa työtehtävien mukaan.
Kansallisarkistossa saattaa olla satunnaisia henkilökortistoja, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa ei taida olla näiltä ajoilta missään.
Rautatiemuseon verkkosivu ja museon kokoelma- ja tietopalvelun yhteystiedot löytyvät alta:
https://rautatiemuseo.fi/
https://rautatiemuseo.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelu
Äitisi voi hakea varauksen kortillasi, jos luotat hänelle kirjastokorttisi pin-koodin. Hänen täytyy lainata silloin varaus automaatilla.
Tiskillä asiointi onnistuu äidin omalla kortilla. Lainaamme varauksen sille.
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila
Saat pin-koodin kirjastokorttiisi kirjaston henklökunnalta käydessäsi kirjastossa. Sinun pitää todistaa henkilöllisyytesi, joten varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjastossa_asiointi--/sivu.tmpl?sivu_id=475
Rolf Engelsingin artikkeli Die Perioden der Lesergeschichte in der Neuzeit : das statistische Ausmass und die soziokulturelle Bedeutung der Lektüre sisältyy sarjajulkaisun Archiv für Geschichte des Buchwesens osaan 10 (ss. 945-1002). Julkaisu on tilattavissa lainaan Kuopion Varastokirjastosta:
https://finna.fi/Record/vaari.1414204
https://www.worldcat.org/
Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Täsmälleen kuvaustasi vastaavaa sarjaa ei valitettavasti löytynyt, vaikka useamman kollegan kanssa pohdittiin. Etsimme eri hakukoneilla ja eri kielillä, katsoimme ohjelma-arkistoista sekä selasimme IMDb:tä ja Wikipediaa.
Kaniteemaa kuitenkin on ainakin vanhoissa piirrosanimaatioissa Ruohometsän kansa (Watership Down) sekä Kaukametsän pakolaiset (Animals of the Farthing Wood). Molemmat sarjat kertovat eläimistä, jotka pakenevat ihmisen aiheuttamaa kaaosta. Yksittäistä valkoista kanihahmoa näissä ei varsinaisesti ole. Lisäksi vanhemmasta tuotannosta tulee mieleen vielä Petteri Kaniini ja hänen ystävänsä (Peter Rabbit), josta on myös uudempi animaatioelokuva vuodelta 2018.
Uudempia lastenohjelmia, joissa valkoisia kaneja...
Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.
Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja...
Laulu löytyy cd-levyltä Stenhammar, Wilhelm: Sånger (Musica Sveciae MSCD623, 1989). Sen esittävät Håkan Hagegård (baritoni) ja Thomas Schuback (piano). Tämä cd-levy on lainattavissa Tikkurilan musiikkivarastosta.
Hei,
Musiikkiosastomme selvitti asiaa.
Claydermannin Nostalgy -kappaletta ei löydy kuin pianoversiona, mutta Moon river löytyy piano & sello -versiona nuotista:
Short cello pieces : easy cello repertoire with simple piano accompaniment / arranged by Hywel Davies
Nuotti on tällä hetkellä lainassa Vaara-kirjastoista, mutta sen voi varata.
Japanissa henkilönimet kirjoitetaan niin, että sukunimi on ensin ja etunimi toisena. Länsimaisissa käyttöyhteyksissä nimien järjestys saatetaan kuitenkin kääntää. Tässä tapauksessa siis suomenkielinen Wikipedia noudattaa japanilaista ja englanninkielinen länsimaista tapaa. Taiteilijan etunimi on Yuki ja sukunimi Ogura.
Kotimaisten kielten keskuksen ohje japaninkielisten nimien kirjoittamiseen: https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/japaninki….
Kirjastot ovat kirjastoja. Ne tarjoavat asiakkaille aineistoja - kirjoja ja tutkimuksia - esimerkiksi tieliikennelain tulkitsemisesta, mutta eivät anna oikeudellista neuvontaa yksittäisistä tulkintakysymyksistä. Tässä tapauksessa tulkinnan antaminen kuuluu tieliikennelakiin erikoistuneelle juristille.
Jos asiasta tahtoo keskustella juristin kanssa, silloin voi käyttää hyväkseen esimerkiksi Suomen asianajajaliiton maksutonta asianajajapäivystystä:
https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/mista-loydan-asianajajan/m…
Hei!
Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta.
Hän/se-sanalla on kolme vastinetta (er/sie/es). Pronomini valitaan sen perusteella, minkä sukuiseen sanaan viitataan:
-der-sukuiseen sanaan tai miespuoliseen henkilöön, valitse er,
-die-sukuiseen sanaan tai naispuoliseen henkilöön, valitse sie.
-das-sukuiseen sanaan, valitse es (joskus ”es” voi viitata ihmiseenkin, koska esim. Mädchen (tyttö) on das-sukuinen).
Jyri Paasosen oppikirjassa Palvelu yksityisellä turvallisuusalalla (2008) käsitellään turva-alan ammatteja, myös yksityisetsiviä.
Pauliina Sudelta ilmestyy maaliskuussa 2021 teos Yksityisetsivä: varjo kannoillasi, jossa suomalaiset yksityisetsivät kertovat työstään 1950-luvulta nykypäivään.
Lady Colin Campellin teosta Daughter of Narcissus: A Family's Struggle to Survive Their Mother's Narcissistic Personality Disorder (Dynasty Press Ltd, 2009) ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa alkukielelläkään.
Näyttää siltä, että teosta ei ole myöskään muiden Pohjoismaiden kirjastoissa.
http://libris.kb.se/
https://bibliotek.dk/eng
https://www.nb.no/
https://www.worldcat.org/
Sukututkimusseuran Genos-lehdessä vuodelta1968 (s. 79-85) on Yrjo Blomstedtin artikkeli Carl August Weurlanderista.
Lehteä ei näköjään ole lainattavana missään ja lehti on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa.
Teidän kannattaa kääntyä jonkin näistä kirjastoista puoleen. Myös sukututkimusseuran kirjastolla on lehti kokoelmissaan.
https://finna.fi/Record/arto.000605625
https://finna.fi/Record/arto.013029199
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
https://www.genealogia.fi/kirjasto
