Hei,
uusi kirjastojärjestelmämme vaatii "uusimaan" kirjastokortin joka kolmas vuosi. Käytännössä se tarkoittaa, että kortilla olevat yhteystiedot ym. tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa. Kortin voi uusia seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä palvelutiskillä tai neuvonnassa.
Ystävällisin terveisin,
Ikävä kyllä ei löytynyt tietoa, että novelli olisi suomennettu.
Kirjasammosta www.kirjasampo.fi löytyi tietoa, että Stig Dagermanilta on suomennettu romaanit Käärme ja Äidin varjossa. Lisäksi novellikokoelma 27 pohjoismaista kertojaa sisältää Dagermanin novellin Bon soir.
Oman kokemukseni mukaan kansainvälistyminen näkyy enemmän ulkomaalaisten vierailijoiden määrässä kuin varsinaisessa työntekijävaihdossa. Suomessa muista maista tulevien työskentelyä etenkin yleisissä kirjastoissa rajoittaa se, että työssä täytyy osata käyttää suomen kieltä. Toisaalta Internetin kautta voidaan helposti hakea tietoa toisten maiden kirjastoista, ja esimerkiksi tämän Kysy kirjastonhoitaja -palvelun kautta tulee aina välillä ulkomaalaisten kirjastolaisten tiedusteluja, jotka koskevat Suomen kirjastoja.
Kirjastossa, jossa työskentelen, ulkomailta on tullut oikeastaan vain nordjobbareita pohjoismaisen kesätyöohjelman kautta, ja osa heistäkään ei ole pysty työskentelemään asiakaspalvelussa hyvin niukan suomen kielen taidon vuoksi...
Kotkan pääkirjastossa näkyy olevan yksi kappale ja se on tällä hetkellä hyllyssä eli suoraan lainattavissa. Voit joko noutaa sen tai tehdä maksuttoman varauksen netissä tai puhelimitse. Kirja toimitetaan haluamaasi Kyyti-kirjastojen toimipisteeseen.
Voisiko kyseessä olla Jane and the Lost City. Elonetin mukaan ei kuitenkaan ole esitetty televisiossa, vaan videolevityksessä. Ajankohta, paikka ja juoni täsmäisivät:
https://www.imdb.com/title/tt0093296/
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää....
Kyseessä on todennäköisesti Ray Lorigan romaani Tokio ei välitä meistä enää. Lisätietoa suomalaisen kustantajan sivuilla: https://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa/.
Suomalaisia klassikkoja ovat ainakin Mika Waltarin teokset, joissa päähenkilö kirjoittaa muistiin kokemuksiaan, vaikkapa Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim. Nobelkirjailijamme Frans Emil Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus on myös tällainen.
Kansallisbibliografian sivuilta löytyy UDK-hakemistot ja luokituskaavio. https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…;
Mitä aihepiiriä tai UDK-luokkaa olet etsimässä?
"Osa tieltä ei väistyä saata : / yhä etsien untensa maata / he samoavat, kukin yksikseen, / yön autiuteen." Näin kuuluu yksi säe alun perin kokoelmassa Risti lumessa (Otava, 1937)
Eläinaiheisia pelikortteja on ollut monia, joten on vaikea sanoa, minkänimiset sinun korttisi olivat. Tällä hetkellä myynnissä on esim. pelikorttiklassikoiksi nimetty sarja lasten pelikortteja, joissa on useita eläinaiheisia. Tietoa näiden korttipelien iästä ei löytynyt. Alla linkki yhdellä näitä pelejä myyvälle sivuille, josta näkyvät korttipakkojen kuvat:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/lasten-pelikortit-hullunkuriset-perheet-elain
Kaikki lainat ovat automaattisesti uusittu ja eräpäivä on joko 4.5. tai 6.5. siis aineistolajista tai siitä huolimatta vaikka aineistosta olisi varauksia. Jos sulku jatkuu järjestelmä uusii lainat automaattisesti.
Olisiko kirjasi ollut joku allamainituista?
- M. A Jakobsson, Lyhyt saksan kielioppi, 1. painos 1945, 7. p. 1960
- Karl Östberg, Saksan kielioppi oppikouluja varten, 1943
- Liisa Bergius, Kertailijan ja ominpäinopiskelijan saksankielen apuvihkonen, 1. p. 1943, 2. p. 1947
- Karl Östberg, Suppea saksan kielioppi, 1945
Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta, kun kirjastot taas avataan. Omaksi kirjan voisi hankkia antikvariaatista.
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa Helmetin omissa tiedoissa kirjojen eräpäivät. Niitä siirrettiin kesäkuulle ja osa jopa heinäkuulle, joten mitään kiirettä palauttamiselle ei ole.
Mikäli palauttaminen ei eräpäivien lähetessäkään vielä onnistu, kannattaa yrittää uusia lainat. Jos se ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoosi niin katsotaan tilanne.
Ystävyydestä on kirjoitettu paljon niin opinnäytteitä kuin erilaisia artikkeleitakin. Elinikäistä ystävyyttä mahdollisesti käsitteleviä niistä ei kuitenkaan pystynyt saamaan esiin. Alla on linkki hakupalvelu Finnan hakuun hakusanalla ystävyys rajattuna opinnäytteisiin ja artikkeleihin. Osa on verkossa luettavia.
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=yst%C3%A4vyys&type0%5B%5D=Subject
Neuvola ja kouluterveys -lehden Seija Sihvolan blogin sivulla käsitellään elinikäistä ystävyyttä:
https://www.neuvolajakouluterveys.fi/blogi/ystavyys/
Niin, tässäpä vasta kysymys!
Usein virkanimitykset liittyvät enemmän tai vähemmän tiiviisti edustukselliseen päätöksentekoon, jota tehdään ministeriöissä. Tällöin poliittiset sidonnaisuudet ja muodollisen pätevyyden rajat voivat hämärtyä.
Poliittisin perustein tehtyjä virkanimityksiä on kritisoitu aina 70-luvulta asti, ja jopa Yle on tuominnut ne korruptioksi. Ongelma lienee siinä, että poliittisen kokemuksen voi nähdä "korvaavan" muodollista pätevyyttä ainakin osaltaan. Vaikka poliittiset virkanimitykset ovat paitsi moraalisesti kyseenalaisia myös nykyään laittomia, kuten tässä HS:n maksumuurin takana olevassa jutussa todetaan, tulkinnanvaraa lakiin tuo se, että sen mukaan ketään virkamiestä ei saa "ilman...
"Miehen kanssa" -nettisarjakuvaa Jippii/Saunalahden portaaliin teki aikaan Janne Matilainen. En löytänyt hänen nimellään virallisesti julkaistuja sarjakuvakirjoja tai -lehtiä. Kyseistä sarjakuvaa on siis todennäköisesti julkaistu ainoastaan verkossa.
Lähteet:
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=18688.0
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=13487.95;wap2
Porin kaupunginkirjastossa voit käyttää ePress-palvelua, jossa on Satakunnan Kansat vuodesta 2018 lähtien. Vanhempia vuosikertoja voit lukea mikrofilmeiltä, jotka löytyvät lehti- ja musiikkiosastolta (puh. 044- 701 5823) kirjaston toisesta kerroksesta. Sekä ePress-palvelusta että mikrofilmeiltä voi tulostaa artikkeleita.
