Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä Vantaalla kaikissa kirjastoissa ja Helsingissä useimmissa kirjastoissa. Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut hakusanalla Celia. Linkki Helmet-sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Seuraavissa teoksissa on saamelaisten asutushistoriaa, perinnöllisyystiedettä ja suomalaisten geenitutkimusta.
Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 1999 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa)
Etelä-Pohjanmaan historia 1-2 sisältää luvun Lappalaisten jälkiä Etelä-Pohjanmaalla
Karl Nickul: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. 1970
Lappi. 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa, 1989
Ennen, muinoin : miten menneisyyttämme tutkitaan, 2002 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten juuret)
Kalevi Wiik: Suomalaisten juuret, 2004
Kalevi Wiik: Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009
Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset...
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa."
Hei! Käpylän yhtenäiskoulun lukio liitettiin Alppilan lukioon 1.8. 2015 alkaen eli erityistä Käpylän yhtenäiskoulun lukiota ei Alppilan lukioon yhdistämisen jälkeen enää ole ollut. Tässä linkki Opetusviraston tietoihin: https://opetusvirasto1.rssing.com/chan-11860105/all_p12.html
Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä...
This Little Bird/ Pieni lintu -kappaleen on alun perin esittänyt Marianne Faithfull vuonna 1965. Kappaleen ovat esittäneet suomeksi mainitsemasi artistit Anki, Kai Hyttinen ja Marion. Laulamista ajatellen suosittelen Youtubesta löytämääni instrumentaalimuotoista videota pelkällä musiikilla. Siinä näkyvät kappaleen englanninkieliset sanat ja nuotit: https://www.youtube.com/watch?v=C66vhmopi_I. Suomenkieliset sanat voit katsoa netistä muualta, esimerkiksi täältä: https://lyrics.fi/anki/pieni-lintu.Muisto kesästä -kappaleeseen Anki on tehnyt omat sanat vuonna 1967. Sen pohjalla on käytetty englantilaista kansanlaulua Greensleeve, ja se tunnetaan ehkä paremmin Reino Helismaan suomentamana nimellä Sait multa kukkaset toukokuun. Sait multa...
Hevosaiheisia lauluja sisältävät esimerkiksi seuraavat cd-levyt:Suomenhevonen : kunnon hevonen (Grigori Star, 2007)Old faithful : songs from the saddle (Jasmine Records, 2007)Pinsiön mieskuoro: Hummani hei! : Suomenhevonen-kantaatti sekä muita hevosaiheisia lauluja (Pinsiön Mieskuoro, [2001])Hevosaiheisia lauluja on myös C-kasetilla Holma, Teuvo: Rahalla saa... ja hevosella pääsee (kustantaja tuntematon, [1980]).Suomalaisen rap-yhtye Horse Attack Sqwadin tuotanto on hevosaiheista, esimerkiksi cd-levy Suuren Yli-Hevosen armosta (Överdog, 2018). Aiheen perusteella lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspxhttp://www.fono.fi/Aihehaku.aspx?
Kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtiarkistosta löytyvät ennen 31.12.1939 Suomessa ilmestyneet lehdet kokonaisuudessaan. Hakua voi rajata muun muassa julkaisupaikan mukaan.Mainitsemanasi ajankohtana Porissa näyttäisivät ilmestyneen sanomalehdet Lounas, Satakunta ja Björneborgs Tidning. Numeroita voi selata täältä .Vaasassa puolestaan ilmestyivät tuona aikana Wasa Tidning, Vasabladet, Vaasan Lehti sekä Kansan Lehti. Numeroita voi selata täältä .Jos etsit tiettyä juttua tuolta ajanjaksolta, suosittelen hyödyntämään sanomalehtiarkiston sisältöähakua ja hakemaan esimerkiksi henkilön nimellä.
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kuvataiteilijaa tai taiteilijaa ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Kuvaus muistuttaa kovasti Fjodor Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ja_rangaistushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9570
Me täällä kirjastossa emme oikein koe, että kilpailisimme kirjakauppojen kanssa. Toimintatapa on niin erilainen. Kirjakaupoista saa uutuuden samantien, mutta niistä joutuu maksamaan. Meiltä saa lainata ilmaiseksi, mutta suosittua kirjaa saattaa joutua odottamaan pitkäänkin. Meillä ei ole mahdollisuutta saada kysyttyä kirjaa heti kaikille sitä haluaville asiakkaille ja kirjakauppa taas ei pysty antamaan sitä ilmaiseksi. Kirjastosta lainattua kirjaa ei ole tarkoituskaan ottaa omaksi, kun taas kirjakaupassa se juuri on ideana. Luulisin, että palvelemme sillä tavalla erilaisia yleisöjä ja tarpeita.Kirjaston näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset lukevat. Sillä ei ole väliä mistä kirja tulee. Kirjastolaisena en osaa ottaa kantaa siihen,...
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Elefanttiprinsessa (The Elephant Princess) vuodelta 2008.Valitettavasti etsimääsi sarjaa ei tunnistettu. Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sen?
Valitettavasti kirjan Kaijärven suomentamat kappaleet ovat lainassa. Kirjan voi kuitenkin varata lähikirjastoon suomennoksen tutkimista varten. Linkki Helmet hakutulokseen.
Kirjastohaulla löytyi tällainen teos: Yo-reaalikoe vuosina 1975-1989 ja edelleen. Offset YM, 1989.Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä ole julkaissut vanhoja ylioppilaskokeita julkisesti - sen vanhat ylioppilaskokeet sisältävä Examina-verkkopalvelu on tarkoitettu vain opettajille. Eri tekijät (esim. aineyhdistykset) ovat voineet julkaista yo-koekysymyksiä omissa julkaisuissaan, mutta tämä ei ole ollut mitenkään säännönmukaista. Ilmeisesti Ylioppilastutkintolautakunta antaa koekysymyksiä ja vastauksia vain tutkimuskäyttöön, mutta toki sieltäkin voi vielä kysymyksiä tiedustella.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika-ajoin kysytty yo-kokeista, kysymykset ja vastaukset löytyvät täältä.
Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/...
Jos olette Jyväskylässa, voitte kääntyä suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen. Kaupunginkirjastossa ei lisensiaattitutkimuksia ole. Jos ette asu Jyväskylässä, voitte kääntyä kotipaikkakunnallanne lähimmän kaukopalveluja välittävän kirjaston puoleen ja tehdä siellä kaukopalvelutilauksen. Sitä varten tarvitaan tarkat henkilötiedot.
Olavi Paukkosen Päämajan tiedustelija -teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Vielä se ei kuitenkaan ole lainattavissa tai varattavissa.
Remeksen uusin eli "Pyörre" ilmestyy syyskuun lopussa.
Reino Lehväslaihon "Isku itään" ilmestyy lokakuussa.
Esa Sirenin "Verinen tie" ilmestyy elokuussa.
Kaikkia näitä kirjoja on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Ne eivät ole vielä lainattavissa. Kirjan ilmestyttyä yritämme saada sen mahdollisimman nopeasti asiakkaiden luettavaksi.
