Ylen verkkoartikkeli antaa hyviä vinkkejä etsintätyöhön: https://yle.fi/uutiset/3-10207580
Jutussa mainitusta Suomen sotasurmat-tietokannasta ei ole apua, koska iso-isoisäsi kaikesta päätellen selvisi ajan melskeissä hengissä.
Tuomittujen punaisten oikeudenkäyntipöytäkirjoja on digitoitu. Kansallisarkistossa voi vierailla tutkimassa arkistoja. Maksullisia kopioita asiakirjoista voi tilata itselleen Kansallisarkistosta.
Aineistoa voi tilata etukäteen tutkijasaliin https://astia.narc.fi/uusiastia/ tai tehdä tietopyynnön verkkolomakkeella https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Tietoa näistä aiheista voi hakea kirjastojen tietokannoista asiasanoilla metsänkasvatus, metsänhoito ja puulajit.
Kirjoja suomalaisista puulajeista ja niiden kasvatuksesta sekä metsänhoidosta ja uudistuksesta:
Valkonen, Sauli (2020): Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus.
Luoranen, Jaana (2020) Metsänuudistaminen, Metsäkustannus.
Pihlström, Kåre (2020) Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa, Metsäkustannus.
Jatkuvaa kasvatusta jokametsään (2018), Itä-Suomen yliopisto.
Haavan kasvatus ja käyttö (2000), Metsälehti-kustannus.
Verkosta Metsänhoidon suositukset-sivustolta löytyy tietoa metsän uudistamisesta eri puulajeille:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/...
Vaasan yliopistossa ei voi opiskella kavatustiedettä. Vaasan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus sen sijaan tarjoaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen perusopintoja verkossa.
Opintopolku https://opintopolku.fi/konfo/fi/ on hyvä lähde, jos haluat tietoa korkeakoulujen tutkintoon johtavista koulutuksista, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun koulutuksista sekä jatkuvan haun ammatillisista koulutuksista.
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:...
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli käynyt ahtaaksi jo ennen sotia, ja uudelle koululle oli jo tuolloin katsottu uusi tontti kauppalan keskustassa sijaitsevasta puistosta, urheilukentän vierestä.
Lähde: Marianne Junila: Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008. s. 71.
Emme tunnistaneet taulua ja niiden tunnistaminen vaatiikin useimmiten alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Mainitun kaltaisesta sairaudesta ei valitettavasti löytynyt tietoa. Yläraajoihin liittyvät oireet ja sairaudet ovat moninaisia. Lisätiedon löytämiseksi kannattaa tutkia esim. Duodecimin Terveyskirjaston artikkeleita otsikon "Käsi, käsivarsi ja olkapää" alta.
Lääkärikirja Duodecim - Terveyskirjasto
Lauri Pohjanpäästä löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977. Sitä pääsee lukemaan esim. kirjastoissa. Muilla kielillä, ruotsiksi ja englanniksi löytyy tietoa avoimesti verkossa, biografiskt lexicon, https://www.blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=4977 ja Authors Calendar, http://authorscalendar.info/lpohjanp.htm. Niistä käy ilmi, että Pohjanpää on syntynyt Helsingissä 1889, josta perhe on muuttanut Tampereelle 1898. Hänet vihittiin 1920 opettaja Arla Augusta Rossanderin kanssa. He asuivat Helsingissä. Lapsia oli kolme.
Kirjasammossa on Lauri Pohjanpäästä perustietoja ja teostieoa, https://www.kirjasampo....
Bachin kirkkokantaattien määrä on 200 kappaleen paikkeilla. On vaikea sanoa suoraan, mitä kantaattia kirjailija olisi voinut tarkoittaa, sillä "Kun täältä lähden, Herrani" voisi sopia monen teoksen nimeen ja teemaan. Täsmälleen tuon nimistä teosta en kuitenkaan löytänyt.
Kenties kyseessä voisi olla kantaatti BWV161 (Komm, du süsse Todesstunde), BWV125 (Mit Fried und Freud ich fahr dahin) tai BWV12 (Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen)? Kantaatissa BWV49 (Ich geh und suche mit Verlangen) on myös samankaltaisia teemoja.
Teoksia voi olla myös käännetty suomeksi eri tavalla vuosien varrella.
Vaikka kirjailija on maininnut kyseessä olevan kantaatti, mieleen tulee myös Matteus-passio (BWV244). Osa II, loppupuoli, harjoitusnumero 62 kohta "wenn ich...
Espoon kirjastojen puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät Helmet-palvelusivustolta, www.helmet.fi kunkin kirjaston omalta sivulta. Kivenlahden kirjastoa ei enää ole, aluetta palvelee Lippulaivan kirjasto ja Entressen kirjasto sijaitsee Espoon keskuksessa.
Järvenpään kirjaston yhteystiedot
Vihdin kirjaston yhteystiedot
Kirjastojen yhteystietoja on koottu myös Kirjastot.fi-sivuston Kirjastohakemistoon.
Kyseinen romaani voisi hyvinkin olla Magnus Millsin Taivaanrannan kulkijat (WSOY, 2001). Kirjasammossa julkaistun sisältökuvailun voit lukea täältä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1545
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Olisiko kyseessä tämä kirja?
TEKIJÄ Helakisa, Kaarina, kirjoittaja
TEOS Ainakin miljoona sinistä kissaa : saturomaani / Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
PAINOS 2. painos 1984
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1978
ULKOASU 188, [1] sivua : kuvitettu ; 25 cm
Ainakin digitoinnin yhteydessä VHS-nauhoja korjataan esim. Tunninkuvassa. Kannattaa tiedustella suoraan liikkeestä, korjaavatko nauhoja myös ilman digitointia. Tunninkuva-liikkeiden yhteystiedot löytyvät tämän linkin kautta https://www.tunninkuva.fi/liikkeet.html.
Emme onnistuneet selvittämään kyseisen kivi/keramiikkatyön tekijää tai valmistusaikaa. Sen vähän heikosti erottuvasta pohjamerkinnästä tai signeerauksestakaan ei ollut apua.
Design-tunnistusapua voisi saada aihepiirin facebook-ryhmään liittymällä https://fi-fi.facebook.com/groups/574559599753462/ tai esimerkiksi antiikkia ja keräilyesineitä ostavista liikkeistä.
Hän kävi Suomessa kaksi kertaa, vuosina 1976 ja 1994.
Lähteet ja lisätietoa
Yle 21.4.2016: Kuningatar Elisabet ll rämpi metsässä Suomessa vuonna 1976 – katso ainutlaatuinen video https://yle.fi/a/3-8821580
Yle 21.4.2016: Video: Kuningatar Elisabetin toinen vierailu Suomessa https://yle.fi/a/3-8821914
Ilta-Sanomat 1.5.2019: Kuningatar Elisabet rämpi happamana suomalaismetsässä 43 vuotta sitten – hakkuutyömaakin tarkastettiin miinaharavalla https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000006089161.html
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, joka ei ole mitenkään sidoksissa Helmetiin. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat työskentelevät kirjastoissa eri puolilla Suomea. Luonnollisestikin tiettyä kirjastoa koskeviin kysymyksiin vastaa sen oma henkilökunta, mutta yleisiin tietopalvelukysymyksiin vastaukset voivat tulla mistä kirjastosta tahansa. Näin jatkossakin.
