Internetistä löytyvät hakukoneilla kaikki ne sanat, joita joku on käyttänyt jossain internetissä olevassa kirjallisessa dokumentissa. Kieliä ja niiden sanoja on maailmassa niin paljon, että hyvin todennäköisesti on paljonkin sanoja, joita kukaan ei ole verkkodokumenteissa käyttänyt. Internet ei ole mikään "sanojen varasto", siellä on juuri se sisältö mitä sinne on joku sattunut syöttämään. Esimerkiksi minkään yleisesti tunnetun kielen kaikkia mahdolillisia sanoja käsittäviä sanastoja ei tietääkseni ole verkkoon naputellut, eikä missään tapauksessa sinne ole naputeltu kaikkien kielten ja murteiden kaikkia sanoja. Maailmassa on edelleen paljon kulttuureja, jotka eivät sen kummemmin ole verkkomaailmassa mukana.
Heikki Poroila
Quentin Tarantinon elokuva Kill Bill, Vol. 2 on HelMetin kautta saatavana seuraavissa muodoissa: DVD (http://luettelo.helmet.fi/record=b1706929~S9*fin - hyllyssä), BD (http://luettelo.helmet.fi/record=b2041037~S9*fin, ei hyllyssä) ja CD-levynä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1671833~S9*fin - original soundtrack, hyllyssä).
Heikki Poroila
Pääkaupunkiseudulla asuva voi saada kaukolainaksi kirjan, jota ei ole hankittu Helmet-kirjastoihin tai alueen tieteellisiin kirjastoihin. Alla on linkki Helmet-sivustolle, josta löytyy tarkempia tietoja ja linkki kaukopalvelulomakkeeseen. Laita lomakkeeseen myös tieto kirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden läheisten on mahdollista saada apua ja neuvontaa tilanteeseensa useilta tahoilta.
Puhelinpalvelu Nollalinja on tarkoitettu paitsi lähisuhdeväkivallan osapuolille, myös heidän läheisilleen. Soittaminen on maksutonta ja soittaa voi mihin aikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Lisätietoa palvelusta saat osoitteesta www.nollalinja.fi
Neuvoja ja linkkejä auttaviin tahoihin löytyy myös Nettiturvakodin sivustolta:
https://nettiturvakoti.fi/tunnista-vakivalta/tietoa-laheisille/
Väestöliiton sivuilta löytyy listaus tahoista, jotka auttavat lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/apua-uhreille-ja-tekijoille/
Myös Naisten...
Kirjaston monitoimilaite (eli kopiokone/tulostin/skanneri) ei skannaa suoraan sähköpostiin. Välissä tarvitaan USB-muistitikku.
Voit lainata kirjastosta sekä muistitikkua että tietokonetta. Saat valita lainaatko kannettavan tietokoneen kirjastokortillasi vai käytätkö kirjaston pöytäkoneita ilman korttia.
Skannaus onnistuu myös tietokoneen kautta sähköpostiin.
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila
Kyseessä on joko Jacques Zwartin säveltämä laulu Take me high, jonka suomennoksen Moi, moi vaan on tehnyt nimimerkki A. Aleksi, oikealta nimeltään Arto Johansson tai Jussi Lammelan säveltämä ja sanoittama Moi, moi vaan. Jälkimmäinen on kuitenkin 1990-luvun tuotantoa, joten kysyjä tarkoittanee tuota Zwartin laulua. Sen ovat levyttäneet ainakin Taiska, Marita Taavitsainen, Eija Sinikka ja Leni eli Leena Hiltunen. Taiskan versio löytyy kysyjän mainitsemalta kokoelmalevyltä Finnhits 5. Mitään mieslaulajan versiota en tästä laulusta löytänyt, joten jos kysyjän muistikuva on oikea, ehkä kyseessä on kuitenkin jokin toinen laulu. Tuota Lammelan laulua on esittänyt Finlanders-yhtye. Jokke Seppälä on säveltänyt laulun Moi vaan, jonka levytti The...
Helmet-kirjastoissa aikuisten aikakauslehden yksittäisen niteen korvaushinta on viisi euroa ja lasten lehden kolme euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Kyseessä on Martti Helan säveltämä ja Matilda Sirkkolan sanoittama "Joulupukki, kelpo ukki", jonka 7. säkeistö menee juuri noin. Laulu löytyy muutamasta nuottikirjasta, esim. kirjasta Koska meillä on joulu: kauneimmat joululaulut (Fazer 1978 ja 1986).
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
"Muamoni minuo tšakkai" -niminen laulu löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista yhteensä neljästä eri nuottikirjasta: Savo-karjalaisten lauluja, Rajakarjalaisia kuorolauluja Salmin ja Suojärven murteella, Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta sekä Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Laulun ensimmäinen säkeistö on kaikissa sama, mutta eri nuottikirjoissa on eri määrä säkeistöjä: kaksi säkeistöä on pienin määrä ja kahdeksan suurin määrä, yhdessä nuottikirjasssa säkeistöjä on viisi. Yksi nuoteista on kuorosovitus, muista nuoteista löytyy laulun melodia ja sanat.
Linkit nuottikirjojen tietoihin verkkokirjastossa: https://bit.ly/2IklbcN
Voice-overiksi kutsuttua audiovisuaalisten ohjelmien kääntämisen menetelmää, jossa alkuperäinen puhe on jätetty dubbauksen alle, käytetään yleisesti Puolassa, Baltian maissa ja joissain muissa Itä-Euroopan maissa.
Lähde:
Maija Heikkilä, Tekstitysten laatu av-kääntäjien keskusteluissa ja blogeissa
Kaikki lainat ovat automaattisesti uusittu ja eräpäivä on joko 4.5. tai 6.5. siis aineistolajista tai siitä huolimatta vaikka aineistosta olisi varauksia. Jos sulku jatkuu järjestelmä uusii lainat automaattisesti.
Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Alkutiedot ovat melko hatarat, mutta uskallan veikata, että Martha Vainwrightin rinnalla lauloi hänen veljensä Rufus Vainwright, itsekin muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rufus_Wainwright
TV-shown ajankohtaa en sen sijaan uskalla lähteä arvaamaan.
Toivottavasti tiedosta oli sinulle edes pientä hyötyä!
