Vaasan yliopistossa ei voi opiskella kavatustiedettä. Vaasan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus sen sijaan tarjoaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen perusopintoja verkossa.
Opintopolku https://opintopolku.fi/konfo/fi/ on hyvä lähde, jos haluat tietoa korkeakoulujen tutkintoon johtavista koulutuksista, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun koulutuksista sekä jatkuvan haun ammatillisista koulutuksista.
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:...
Kirjastoihin tiedot tulevat yleensä kirjavälittäjien kautta. Suurimmat kirjavälittäjät ovat Kirjavälitys (https://www.kirjavalitys.fi) ja Kirjastopalvelu (https://www.kirjastopalvelu.fi), joten niille kannattaa ilmoittaa muuttuneet tiedot. Kirjaston tekemästä sopimuksesta riippuu, kummalta tiedot tulevat.
Voi olla, etteivät tiedot aina siirry takautuvasti, jos kirjaa on tilattu jo ennakkoon ennen sen ilmestymistä. Kun kirja tulee fyysisesti kirjastoon, kirjaston pitäisi joka tapauksessa tarkistaa tiedot vastaamaan kirjassa lukevia tekstejä. Kansikuvat sen sijaan usein tulevat kirjavälittäjän kautta, joten ne eivät automaattisesti korjaannu, jollei asiasta ilmoita kirjavälittäjälle tai jollei kirjastossa satuta huomaamaan, että teoksessa...
Iltalehti on listannut 23.3.2022 suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka toimivat yhä venäjällä.
Suomalaisista mukana olivat vielä viikko sitten Fortum, Nokian renkaat, Tikkurila, Kiilto ja Huhtamäki. https://www.iltalehti.fi/talous/a/df05f975-4496-485f-befb-3a339e2dc15f
Yle on uutisoinut 10.3.2022, miten Venäjä vaikeuttaa yritysten lähtöä. https://yle.fi/uutiset/3-12351443
Rovaniemi on alkuaan luontonimi. Mutta se mihin niemeen Rovaniemellä viitataan, on oletettavasti muuttunut ajan myötä.
1. asiakirjamaininta Rovaniemestä on vuodelta 1453 maakauppaan liittyen. Luultavimmin alunperin Rovaniemi oli Ounasjokivarren länsipuolella, vahvin ja vanhin talokeskittymä oli nykyisen Ylikylän kohdalla, n. 4 kilometriä Ounasjokea pohjoiseen nykyisen Rovaniemen keskustasta.
1600-luvulla Rovaniemen kylä oli Kuussaaren ja Lainaan välillä.
Vanhoja karttoja ei ole niemen tarkkuudella, mutta tässä Olof Träskin kartassa v. 1642 näkyy Rovaniemi Korkalon kappelin yläpuolella Ounasjoen rannalla.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html
Nimitoimistosta on tieto, että Rovaniemi on...
Mainitun kaltaisesta sairaudesta ei valitettavasti löytynyt tietoa. Yläraajoihin liittyvät oireet ja sairaudet ovat moninaisia. Lisätiedon löytämiseksi kannattaa tutkia esim. Duodecimin Terveyskirjaston artikkeleita otsikon "Käsi, käsivarsi ja olkapää" alta.
Lääkärikirja Duodecim - Terveyskirjasto
G voidaan lausua lopussa tai sitten se voi monesti jäädä kokonaan poiskin ääntäessä, jolloin se voi kuulostaa että siellä lopussa olisi h. Saksan kielessä on sama sana ja siellä lopussa on h-äänne: https://svenska.se/tre/?sok=pl%C3%B6tslig&pz=2
(jfr d. pludselig; av mlt. plutzlik, pluslik, t. plötzlich, till (ä.) t. plotz, plutz, knall, plask o. d., av ljudmålande urspr. (jfr PLÖTSA)])
Bachin kirkkokantaattien määrä on 200 kappaleen paikkeilla. On vaikea sanoa suoraan, mitä kantaattia kirjailija olisi voinut tarkoittaa, sillä "Kun täältä lähden, Herrani" voisi sopia monen teoksen nimeen ja teemaan. Täsmälleen tuon nimistä teosta en kuitenkaan löytänyt.
Kenties kyseessä voisi olla kantaatti BWV161 (Komm, du süsse Todesstunde), BWV125 (Mit Fried und Freud ich fahr dahin) tai BWV12 (Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen)? Kantaatissa BWV49 (Ich geh und suche mit Verlangen) on myös samankaltaisia teemoja.
Teoksia voi olla myös käännetty suomeksi eri tavalla vuosien varrella.
Vaikka kirjailija on maininnut kyseessä olevan kantaatti, mieleen tulee myös Matteus-passio (BWV244). Osa II, loppupuoli, harjoitusnumero 62 kohta "wenn ich...
Pleiki tarkoittaa kalpeaa tai vaaleaa. Sana on johdettu ruotsin kielen sanasta blek. Suomen murteiden sanakirjassa (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kalapleiki&sms_id=SMS_a6f40d…) on myös seuraava selitys: kalliopleiki, väreilevässä vedessä oleva tyyni kohta, jonka alla uskotaan olevan paljon kaloja (Himanka)
Lähteet: Porilaisuus o joittenki miälest ko stämppeli ottas : Porin murteen keskeinen sanasto sekä Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin
Turun pääkirjaston hyllystä löytyy vuoden 2020 painos, jossa on vaaleanpunainen, kankainen selkä. ISBN 978-951-0-45055-0. Voisikohan se kuitenkin olla tämä?
Emme onnistuneet selvittämään kyseisen kivi/keramiikkatyön tekijää tai valmistusaikaa. Sen vähän heikosti erottuvasta pohjamerkinnästä tai signeerauksestakaan ei ollut apua.
Design-tunnistusapua voisi saada aihepiirin facebook-ryhmään liittymällä https://fi-fi.facebook.com/groups/574559599753462/ tai esimerkiksi antiikkia ja keräilyesineitä ostavista liikkeistä.
Hitaan valssin voi löytää ainakin kahdesta runoantologiasta:
Maan ilmeet : Keski-Suomen Kirjailijain runoantologia (Keski-Suomen Kirjailijat, 1976)
Runon ääni : lausujain juhla-antologia (WSOY, 1988)
Vuonna 1916 SDP sai 103 paikkaa, yli 47 % äänistä. Katso Suomen eduskunta 100 vuotta. [Osa] 5, Kansanedustajan työ ja arki s. 207 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993726514006250?sid=2920315147. Lisäksi Tilastokeskuksen Doria-palvelussa https://www.doria.fi/handle/10024/67154 voi katsoa pidettyjen eduskuntavaalien tilastotiedot.
Viittasit EuroMOMO:n sivuilla oleviin tietoihin. Sivuilla on tosiaan aina välillä maininta, että Suomi (tai jokin muu maa) ei ole tietyllä viikolla toimittanut tietoja.
Koronavirusepidemian aikana Euroopassa nousi tarve seurata kuolleiden määrän kehitystä lähes reaaliaikaisesti. Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat lähestyi jäsenmaita ja pyysi niitä mahdollisuuksien mukaan osallistumaan vapaaehtoiseen viikoittaisten kuolleiden määrän tilaston tuottamiseen pandemian seurannan tueksi. Tilastokeskus on mukana tässä hankkeessa ja julkaisi keväästä 2020 lähtien kuolleiden viikoittaisen määrän kahden viikon viiveellä. Kahden viikon viive tilastossa johtui siitä, että tieto kuolemasta tallentuu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään...
Anita Odé on suomentanut kyseisen katkelman marraskuun 8. päivän 1943 osiosta näin:
"Näen meidät kahdeksan yhdessä Salaisessa siivessä aivan kuin olisimme kappale sinistä taivasta, jota mustat, mustat sadepilvet ympäröivät. Se pyöreä kohta, jolla me seisomme, on vielä turvassa, mutta pilvet työntyvät yhä tiheämmin yllemme ja rengas, joka erottaa meidät lähestyvästä vaarasta, muuttuu yhä ahtaammaksi. Nyt olemme jo niin pahasti vaaran ja pimeyden ympäröimiä, että törm äämme toisiimme epätoivosta, kun emme löydä ulospääsyä. Katsomme kaikki alaspäin, sinne missä ihmiset taistelevat keskenään, katsomme kaikki ylöspäin, sinne missä on rauhallista ja kaunista, ja sillä välin suuri pimeä massa eristää meidät eikä päästä meitä alas eikä ylös...
Intia on mantereen kokoinen maa. Sillä on pitkä historia, se sisältää lukemattomia kieliä ja kulttuureita. Kysymyksestä ei käynyt ilmi, haluaako kysyjä uutta intialaista / nyky Intiaa kuvaavaa kirjallisuutta vai kiinnostaako myös vanhempi. Oletan, että kysyjä kaipaa suomennettua/suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Kerään kysymykseen joitain mahdollisuuksia. Aluksi kerään listan vanhoista kysymyksistä, joissa on kysytty Intiaan liittyvää kirjallisuutta:
Haluaisin tutustua intialaiseen kirjallisuuteen
Romaaneja ajalta, jolloin Intia oli Englannin siirtomaa
Muita vinkkejä:
Aravind Adiga
Valkoinen tiikeri (2008) . Vuoden 2008 Booker-voittaja. Kirja sijoittuu Delhiin ja päähenkilönä on rikkaan miehen autonkuljettajana toimiva mies....
Hän kävi Suomessa kaksi kertaa, vuosina 1976 ja 1994.
Lähteet ja lisätietoa
Yle 21.4.2016: Kuningatar Elisabet ll rämpi metsässä Suomessa vuonna 1976 – katso ainutlaatuinen video https://yle.fi/a/3-8821580
Yle 21.4.2016: Video: Kuningatar Elisabetin toinen vierailu Suomessa https://yle.fi/a/3-8821914
Ilta-Sanomat 1.5.2019: Kuningatar Elisabet rämpi happamana suomalaismetsässä 43 vuotta sitten – hakkuutyömaakin tarkastettiin miinaharavalla https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000006089161.html
Finna haku löysi vain yhden suomennoksen. Näytelmä Puutarhurin koira on julkaistu Tyyne Tuulion suomennoksena. Linkki Finna-hakuun.
Adlibriksen valikoimista de Vegan teoksia löytyy espanjan lisäksi myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Linkki Kirjakauppaan.
Marja-Liisa -nimisiä lauluja on useita, mutta koska nimi kertautuu laulussa, kysessä lienee Väinö Hannikaisen sävellys L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla Marja-Liisa, Marja-Liisa, isän, äidin nukki. Nuotit, sanat ja soinnut tähän lauluun löytyvät mm. teoksesta Suuri toivelaulukirja 3 (ISBN 9156436420).
Saatavuustieto Outi-kirjastosta.
Kannattaa tarkistaa Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston kurssitarjonta, sieltä voisi mahdollisesti löytyä:
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto
Helsingin Työväenopistossa on kursseja lähinnä tietotekniikkaan ja digitaitoihin liittyen, mutta niistä löytyykin sitten kursseja hyvin kattavasti, täältä löytyvät kaikki kurssit: https://ilmonet.fi/
