Emme valitettavasti muistaneet tällaista tapausta. Etsin esimerkiksi Helsingin Sanomien arkistosta, mutta sieltä ei tuntunut löytyvän mitään tähän liittyvää.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tapauksen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisit ehkä pitää Sara Osmanin uutuusromaanista Kaikki mikä jäi sanomatta. Nuorten aikuisten kirjallisuudestakin löytyy varmasti paljon kriteerisi täyttäviä teoksia, esimerkiksi Emma Luoman Perhosten aika.
Jos jännärit ovat mielestäsi usein liian pelottavia, voit kokeilla lukea hiukan kevyempää jännitystä, ns. ”cosy crime” kirjallisuutta, esimerkiksi Alan Bradleyn Flavia de Luce-sarjaa, Louise Pennyn Gamache-sarjaa tai Elly Griffithsin Ruth Galloway-sarjaa.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut sarjaa tai sen nimeä. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista muistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ainakin ääninäyttelijä pyrkii antamaan vaikutelman cockneysta. Puheessa kuulee yleisiä cockney-ääntämykseen yhdistettyjä piirteitä kuten h-äänteiden häipyminen sanojen alusta ("...over 'ere") ja t-äänteen korvaaminen glotaaliklusiililla ("London Nau'ica", "unrelen'ing", "ge' off", näissä t ei kuulu). Lisäksi r-kirjain "nielaistaan" ö-mäiseksi äänteeksi sanan lopussa kuten monissa eteläenglantilaisissa ääntämyksissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cockney
Energian ja ruuan hinnat määräytyvät useissa maissa maailmanmarkkinahintojen mukaan. Valtiot ovat voineet yrittää hillitä hintojen nousua esim. veroja laskemalla tai muilla tukitoimilla. Joissain valtioissa voi olla perushyödykkeille hintakatto. Tietoja energian ja ruuan hintojen muutoksista vuoden 2022 aikana eri maissa löytyy esim. seuraavista avoimesti saatavana olevista tilastoista. Tarkempia tietoja yksittäisten maiden tilanteesta voi löytää kyseisen maan tilastoviranomaisen verkkosivuilta.
Elintarvikkeiden hinnat, kuukausikatsaus, kansainvälinen (Euroopan komissio)
Maatalousmarkkinat ja maataloustuotteiden hinnat (europa.eu)
Energian hinnat, Suomi (Tilastokeskus)
Energian hinnat - Tilastokeskus (stat.fi)
...
Kysymyksen Erno Paasilinna -sitaatti on loppulause hänen kirjoituksestaan Lausui alustaja, joka korosti. Ensimmäisen kerran se julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 8/1969, jossa se esiintyy muodossa "Lohduta arkaa miestä, että jokainen ihminen löytää lopulta oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 450). Paasilinnan vuonna 1970 ilmestyneessä satiirikokoelmassa Alamaisen kyyneleet se on jo muotoutunut lopulliseen asuunsa: "Lohduta salista poistuvaa arkaa miestä, että jokainen ihminen näyttää lopulta löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 171). Tällaisena se on...
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Kyseinen teksti on Platonin Valtio-teoksen seitsemännestä kirjasta (518a), jossa Sokrates esittelee Glaukonille niin sanotun luolavertauksen. Lainaamasi englanninkielinen käännös katkeaa ehkä hieman liian aikaisin alkuperäiseen kreikankieliseen tekstiin nähden. Marja Itkonen-Kaila (teoksessa Platon, Valtio, Otava 1999) on kääntänyt tekstikohdan seuraavalla tavalla:
"Järkevä ihminen muistaa, että silmien häiriötiloja on kahdenlaisia, kahdesta eri syystä johtuvia: joko siitä, että siirrytään valosta pimeyteen, tai päinvastoin. Hän ottaa huomioon, että sama koskee myös sielua, ja siksi hän ei rupea tyhmästi nauramaan nähdessään sielun, joka ei pysty hämmennyksissään näkemään jotakin asiaa."
Hei!
Löysin pajulinnusta runon "Lintuin keräjät" Kantelettaresta.
http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Voisiko se olla kyseessä?
Lisäksi pajulintu mainitaan Jukka Itkosen, Pertti Niemisen ja Aili Lipposen runoissa.
https://www.facebook.com/LappajarvenKunnankirjasto/posts/1824737444422846/
Sinä olet pajulintu,
minä paju,
lehahdat syliini joka yö,
nukut kainalooni, soperrat unesi tuuleen
vain minun kuulla,
minun, minunkin uneksia,
sinä lintu, minä paju.
- Pertti Nieminen
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-886-7
Olisiko joku näistä oikea?
Camarguenhevosen alkuperää ei tunneta, mutta sitä pidetään yhtenä vanhimmista hevosroduista. Hevosta on pidetty hyvin samannäköisenä kuin Lascaux'n luolamaalauksissa kuvatut muinaishevoset. Samoin vuonna 1875 muinaisten kivityökalujen läheisyydestä löydetty hevosen luuranko viittaa rodun olleen olemassa kivikaudella. Tämän perusteella sitä on pidetty villihevosten jälkeläisenä. Sen on katsottu polveutuvan przewalskinhevosesta, jota pidettiin pitkään ainoana kesyhevosista polveutumattomana villihevosena. Sittemmin przewalskinhevonenkin on osoittautunut muinaiseksi kesyhevoseksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camarguenhevonen
https://fr.wikipedia.org/wiki/Camargue_(cheval)
https://web.archive.org/web/...
Kolikoiden arvioinnissa kannattaa kääntyä asiantuntevien keräilijöiden puoleen. Esim. Suomen Numismaatikkoliitto Linkki
Monet kolikoita myyvät liikkeet antavat myös ilmaisen arvion rahoista esim. Kultakolikko.fi Linkki
Vihjeitä rahojen myytihinnoista saa myös erilaisista katalogeista esim. Eurokolikko.fi Linkki
Lause löytyy aivan kirjan viimeisiltä sivuilta. Kivivuoren Janne on tullut Helsingistä Koskelassa käymään. Janne lausahtaa näin Akselin pojalle Juhanille, kun he puhuvat maataloudesta. Janne kehuu Juhanin isännyyttä ja tilanhoitoa, ja Juhani puolestaan yrittää korostaa maatilan töiden vastuksia ja tukipalkkioiden menemistä sen hyväksi, että kaupunkilaisilla olisi halpaa ruokaa ja helppo elämä. Janne toteaa: "Niin. Poika istuu vankan talon pöydän päässä ja puhuu niin kuin mikäkin proletaari... Tämä elämä taitaa tehdä meille kaikille pelkkää vääryyttä... Aikoinaan tuommoista miestä tässä kylässä pidettiin sortajana... Ja taitaa joku pitää nytkin... Niin, niin. Päivä on tehnyt kierroksensa."
Henna Helmi Heinosen Ice Love -sarja voisi ainakin sopia. Sarja kertoo samannimisestä muodostelmaluistelujoukkueesta, jonka jäsenistä aina joku on kirjan päähenkilönä. Hahmoilla on erilaisia elämäntilanteita ja kirjailija käsittelee niitä todella hienosti. Uusin kirja on vuonna 2023 ilmestynyt Tsemppiä, kapteeni Ilona! Mielestäni sarja sopii hyvin myös sellaiselle, joka ei lajia harrasta. Rachel Renée Russellin Nolo elämäni -sarja on myös ollut suosittu viime vuosina, siinä riittää tilannekomiikkaa ja dramaattisia käänteitä. Näiden kahden sarjan kirjakauppasaatavuuden pitäisi ainakin olla hyvä, kun ovat niin uusia kumpikin. Sari Luhtasen uutuus Tuhkimo tennareissa vaikuttaa myös hauskalta. Monista klassikkokirjoista on myös tullut uusia...
Saimme vinkin lukijaltamme. Laulu on Kotikylän laulu, se on Georg de Godzinskyn säveltämä ja Kaarlo Nuorvalan sanoittama balladi elokuvasta Saariston tyttö. Sen on esittänyt Leif Wager.
Hei,
Kirjasto voi hankkia vain niitä elokuvia, joista on neuvoteltu lainausoikeudet.Tämä käytännössä tallenteita, joista on suomi-julkiaus, muttei välttmättä kaikkia niitäkään. Tästä elokuvasta on vain VHS-julkaisu 80-90-lukujen taitteesta eikä sitä ole saatavissa mistään kirjastosta, ehkei tätä ole ollut edes saatavilla kirjastoille. Jos haluat nähdä elokuvan, voit tietysti esittää toiveen vaikkapa YLElle.
Larin-Kyöstin runo "Kirkonhiirien joulu" löytyy teoksesta "Larin-Kyösti, k. (1916): Sydänpäivän lauluja. K. J. Gummerus."Tässä runon sanat: Kirkonsakastissa pöydän päässä huojui hiirivaari hajasäärin, pitkää nälkää nälvi hiirimuori, poijat rippisaarnaan vastas väärin. »Hohhoo», huokas vanha hiirimuori, »muinoin jouluks saikin kyrsää, kuhaa, nyt saa jyrsiä vain kirjankantta,tääll' ei muuta saa kuin yskää, nuhaa». »Jättihän se ennen ristirahvas kirkonpenkkiin jonkun leivän murun, huono aika...» virkkoi hiirivaari, »lapsistaankin saa vain vaivan, surun.» »Rusthollien laiskat rotat lihoo, niill' on herkut sekä herranpäivät, hengen hiiret saavat purra kynttään, ihme...
Valtionrautateiden eläkejärjestelmä tuli voimaan 1880-luvulla. Sitä ennen rautateiden henkilökunta oli jaettu kahteen osaan: ”vakinaista” ja ”väliaikaista” vuosipalkkaa nauttiviin. Vakinaisille suotiin virkamiehistön yleiset eläkeoikeudet, muut saattoivat saada ”eläkerahan muotoista avustusta”. Henkilöstöstä erityisasemassa olivat konduktöörit, ratamestarit, varikonesimiehet ja veturinkuljettajat, jotka pääsivät osallisiksi valtioneläkkeestä. VR:n oman eläkekassan jäsenyys tuli pakolliseksi koko palkkiohenkilökunnalle. Normaalisti eläkkeeseen oikeutti 55 vuoden ikä ja kolmenkymmenen vuoden osakkuus. Eläkkeen suuruus määräytyi palkan suuruuden nojalla siten, että osakkaat jaettiin vuosipalkkansa perusteella kymmeneen ”pensioniluokkaan...
