Laaksonen kuvailee "trappuharjaansa" kirjan Lähtisiks föli luvussa Mitä mää tiärän tervesist? (s. 166):
"Kynnysmattoihi ja ovikylteihi on kirjotet Tervetuloa. Ei: Maine kasvakoon taik Money talks. (Mun trappuharjas kyl luke: Älkkän tän tunkeka.)"
Saman aukeaman piirroskuvan kynnysmatossa lukee lyhyemmin "Älä tunke" (sydämen kuvan kera).
Laaksosen murretta on tavallisimmin luonnehdittu lounaismurteeksi, jossa on aineksia etenkin Uudenkaupungin ja Turun suunnalta.
Runoilija Heli Laaksosen äirinkiäl | Elävä arkisto | yle.fiRunoilija ja murre - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Aiheet kuulostavat johdatukselta yliopiston matematiikkaan. Kaikkia aiheita ei kenties löydy suoraan yhdestä kirjasta. Finna.fi haku löytää varmimmin kaikentasoista materiaalia aiheista.
Jyväskylän yliopistolla on verkossa luentomateriaalia aiheesta. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/opiskelu/yleista-opiskelusta/luentomonisteita/matp100_ak vuosilta 2003-2004
sekä Mikko Salon luento 3, 2017 Johdatus matematiikkaan https://koppa.jyu.fi/kurssit/214890/materiaalikansio/Luento3_handout.pdf
Perusteellinen suomenkielinen kirja matematiikasta on Juhani Pitkärannan Calculus Fennicus. Finna.fi
Sähköisesti saatavilla olevaa aineistoa voisivat olla lähinnä Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit, jotka on digitoitu ja jotka ovat luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Aineisto alkaa vasta toukokuun lopusta 1918, joten varsinaisissa sotatapahtumissa menehtyneistä näistä ei löydy tietoa. Varhemmin keväällä punaisella puolella menehtyneistä on todennäköisesti vähemmän tietoa.
Lisätietoja sisällissodan aineistoista Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa:
Teema: Sisällissota 1918
Laajemmin erilaisten kenttä- ja pikatuomioistuinten toimintaa kuvataan Marko Tikan väitöskirjassa:
Tikka, M. (2018). Kenttäoikeudet: välittömät...
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleen säveltäjä on Urpo Jokinen ja sanoittaja Outi Wekström.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FNLF%2F&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F&sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Pikkuinen+tytt%C3%B6&type0%5B%5D=TitleExact&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Anders-kirjastoista nuotti löytyy Lestijärven kirjastosta https://anders.finna.fi/Record/anders.41402. Voit varata sen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Kahden verkkolähteen mukaan kappaleen ensimmäisen säkeistön kirjoittaja on tuntematon ja säkeistöt 2-4 on kirjoittanut Outi Wekström...
Etsinnöistäni huolimatta en onnistunut löytämään mitään, mikä näyttäisi tältä. Kyseessä on siis metallibändin Kiira logo ja kaiken järjen mukaan siinä lukee bändin nimi. Kirjoitusjärjestelmä voi olla itse suunniteltu, mutta siinä vaikuttaisi olevan vaikutteita riimuista. Oletan näin, sillä esimerkiksi bändin kappaleensa Blēwaz Þurisaz nimi tulee kantagermaanista, ja heidän Taottu mustassa tulessa -albuminsa kansi sisältää riimukirjaimia.
Kirjainten viivojen määrä vastaa nuoremman futharkin aakkosjärjestystä siten, että ylemmät viivat kertovat, kuinka mones kuudennes on kyseessä ja alemmat lasketaan normaalisti. Esimerkiksi logon ensimmäisessä kirjaimessa oleva yläviiva osoittaa, että aloitetaan laskeminen nollasta. Alhaalla on kuusi...
Kyseinen teksti on Platonin Valtio-teoksen seitsemännestä kirjasta (518a), jossa Sokrates esittelee Glaukonille niin sanotun luolavertauksen. Lainaamasi englanninkielinen käännös katkeaa ehkä hieman liian aikaisin alkuperäiseen kreikankieliseen tekstiin nähden. Marja Itkonen-Kaila (teoksessa Platon, Valtio, Otava 1999) on kääntänyt tekstikohdan seuraavalla tavalla:
"Järkevä ihminen muistaa, että silmien häiriötiloja on kahdenlaisia, kahdesta eri syystä johtuvia: joko siitä, että siirrytään valosta pimeyteen, tai päinvastoin. Hän ottaa huomioon, että sama koskee myös sielua, ja siksi hän ei rupea tyhmästi nauramaan nähdessään sielun, joka ei pysty hämmennyksissään näkemään jotakin asiaa."
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin Helsingin...
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Vuonna 1967 on julkaistu E. L. Konigsburgin kirjoittama From the mixed up files of Mrs. Basil Frankweiler, jossa juurikin kaksi lasta karkaa kotoa ja päätyy Metropolitan Museum of Art -nimiseen museoon.
Kirja on vuonna 1970 suomennettu nimellä Vanhan rouvan salaiset paperit, suomentajana Marikki Makkonen.
Kirja on luokiteltu YA-kirjallisuudeksi eli nuorille tai nuorille aikuisille suunnatuksi, mutta se voisi mahdollisesti olla tässä etsitty kirja.
Lähde:
GoodReads: https://www.goodreads.com/book/show/3980.From_the_Mixed_Up_Files_of_Mrs_Basil_E_Frankweiler (Luettu 6.4.2023)
Rekisteröidyssä parisuhteessa oli Suomessa ajankohtana 31.12.2022 yhteensä 2 166 henkilöä, eli noin tuhat paria.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, tietokantataulukko Siviilisääty iän ja sukupuolen mukaan.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Liikenneturva on vastannut samanlaiseen kysymyksiin sivuillaan. Linkki Liikenneturvan vastaukseen
"Voimassa olevan tieliikennelain (729/2018) kyseistä väistämisvelvollisuutta käsittelevä 27 § on muotoiltu seuraavasti:
”Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.” " Linkki Finlexiin (pykälä näyttää olevan 26)
Eurooppalaiset liikennesäännöt on...
Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia.
Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi.
Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fiUlkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset niin...
Hei,
En valitettavasti onnistunut löytämään kuvauksesi mukaista runoa. Sitä ei ole tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Tuntisikohan joku lukijoista sen?
Toisten luomiin teoksiin liittyy aina tekijänoikeus.
Tekijänoikeuksiin liittyvä tieto on koottu musiikin kohdalla Gramex- ja Teosto-sivustolle. Linkki Gramex.fi, Linkki Teosto.fi
Yhdessä nämä toimijat ovat Musiikkiluvat.fi sivustolla. "Musiikin käyttölupa tarvitaan myös, kun musiikkia esitetään julkisesti esimerkiksi keikoilla, konserteissa, festivaaleilla, yritysten pikkujouluissa tai asiakastilaisuuksissa. Musiikinkäyttöluvat tapahtumiin saat edelleen Teostosta. Musiikinkäyttölupa tarvitaan, vaikka tapahtumaan ei ole pääsymaksua."
Miksi lupa pitää maksaa? "Kaikkien sivistysmaiden lakien mukaan luovan työn tekijälle ja yrittäjälle kuuluu korvaus siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Musiikkiluvan hankkiminen on tapa maksaa...
Lastenkirjaa jonka nimi - tai alanimi, vastaisi etsittävää en valitettavasti löytänyt . Aihepiiriltään ja ilmestymisvuodeltaan läheltä liippaava kirja voisi olla helppolukuisten Lukukoukku-sarjassa ilmestynyt Arska ja hurjat koirat -kirja https://keski.finna.fi/Record/keski.277577?sid=3073064703.
Kirjan tapahtumapaikkana ei ole koirapuisto vaan löytöeläintarha, mutta kirjan kannen pohja on vihreä.
Paremmin kirjan nimeä ja väriä vastaisi Markku Ropposen Koirapuistoromaani https://keski.finna.fi/Record/keski.2882558?sid=3073079280. Kirjan kansi on vihreäpohjainen mutta kirja on selkeäsi aikuisten kirja, ja ilmestynyt vasta vuonna 2018.
Ystävällisin terveisin!
Poliisikomisario Martin Beckin lähimpiä työtovereita ovat Lennart Kollberg, Gunvald Larsson, Einar Rönn ja Fredrik Melander. Kukin heistä on persoonaltaan erilainen tiimin täydentäen toinen toistaan. Rauhallisen Melanderin muisti on ilmiömäinen ja Rönn hiljainen työmyyrä, Kollbergin kanssa Beck käy usein hedelmällisiä keskusteluita.
Aivan ensimmäisessä romaanissa "Roseanna" rikospaikalla ensimmäisenä ovat Kollberg ja Melander.
Ehkäpä lukijamme voivat tarkemmin valaista, ketä henkilöitä tuo kysyjän kuvaus parhaiten vastaisi?
Sähkönsiirrosta vastaava yhtiö eli sähköverkkoyhtiö määräytyy asuinalueen ja siellä olevien verkonhaltijoiden mukaan. Sähköverkkoyhtiöitä ei voi kilpailuttaa. Katuosoitteen perusteella toimivaa hakupalvelua ei ole saatavilla.
Jyväskylän kaupungin verkkosivujen mukaan Jyväskylän alueella toimii kolme sähköverkkoyhtiötä: Alva Sähköverkko (kantakaupunkialue), Järvi-Suomen Energia (Vaajakoski osittain, Leppälahti, Oravasaari, Oittila, Putkilahti, Rutalahti) ja Elenia Verkko (muut entisten Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueet).
Lähde: Sähkökatko | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Löysin verkosta laulun sanat ruotsiksi, laulu on säveltäjä-sanoittaja on Lydia Lithellin Det enda jag vet tai myös nimellä Det enda som bär. Etsin kirjaston aineistotietokannoista, Fono.fi:sta, kansallisdiskografiasta ja Youtubesta, löysin vain tiedon siitä, että laulu on esitetty nimellä Sen tiedän mä vaan ja että siitä on tallenne Kansalliskirjastossa julkaisussa Laita laulusi soimaan. En kuitenkaan löydä sitä Youtubesta enkä tuota julkaisua Finna.fi:stä kirjastosta lainattavana versiona, ainoastaan Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavan. Sitä on laulanut baptistiseurakunnan kuoro, joten ehkä Baptistiseurakunta osaisi auttaa. Ruotsiksi se löytyy levytyksinä ja Youtubesta.
Lukijalta saimme kommentin, jossa ehdotetaan seuraavaa...
Kyllä, Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta. Tässä linkki Ylen asiakaspalvelun verkkosivuille: Asiakkaiden Service Portal - Customer Service (yle.fi)