Nykyaikaisen nollan edeltäjä on tosiaan Intiasta, missä käytettiin varhaista nollan symbolia jo 200- tai 300-luvulla tehdyissä kaiverruksissa. Nolla ei tuolloin kuitenkaan ollut itsenäinen numero, vaan se tarkoitti "ei mitään" ja merkittiin pisteellä. Intialainen matemaatikko Brahmagupta loi käsitteen nollasta itsenäisenä lukuna vuonna 628. Brahmaguptan kirjoitukset levisivät ja Bagdadissa toiminut matemaatikko Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi alkoi kääntää niitä arabiaksi, jolloin nolla sai nimen ja siitä tuli osa yhä käyttämäämme arabialaista numerojärjestystä. Nollan ja koko arabialaisen numerojärjestyksen leviäminen Eurooppaan ei ollut aivan yksinkertaista, sillä niitä pidettiin pakanallisina. Voit lukea lisää lähteenä...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee räsymaton "substantiivi vars. vanhoista suikaleiksi leikatuista vaatteista kangaspuissa kudottu matto, riepumatto." Linkki sanakirjaan
Perinteisesti räsymattoon on luonnonmateriaaleja, mutta nykyään mattoihin varmaan mahtuvat myös tekokuitumateriaalit. Muistelen, että täysin muovistakin parvekemattoa on myyty räsymaton nimellä.
Kati Jauhiaisen opinnäyte 2023:"Räsymatto on kangaspuissa kudottu räsy- eli riepukudonnainen, jonka kuteena on perinteisesti käytetty leikattua tai revittyä kangaskaitaletta. Entisajan riepumatoissa loimena oli kerrattu kotikehrätty pellavainen rohdinlanka. Sen korvasi myöhemmin pellavainen purjeompelulanka ja lopulta puuvillainen kalalanka. (Kaukonen 1998, 19–56.)...
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Valitettavasti emme löytäneet tällaista Nalle Puh -satua. Kukaan vastaajistamme ei muistanut sitä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voit lukea Uusi Aura -lehden vanhoja numeroita Kansalliskirjaston digitoimina vuosilta 1897 -1939.Tässä linkki vuoden 1939 vuosikertaan:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1458-0543?display=THUMB&year=1939Pudotusvalikosta voit etsiä haluamasi vuoden.https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Hei! Ruotsissa ainakin tällainen kuin Institut för språk och folkminnen kerää tietoja myös vähemmistökielten käytöstä https://www.isof.se/nationella-minoritetssprak/finska/lar-dig-mer-om-finska-spraket-och-kulturen Norjasta saa tilastotietoa osoitteesta https://www.ssb.no/en/sok?sok=spoken%20languages Tanskasta tietoa löytyy osoitteesta https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/befolkning/indvandrere-og-efterkommereja Islannista osoitteesta https://hagstofas3bucket.hagstofa.is/hagstofan/media/public/2024/fadec11c-1b6e-4a66-92e8-73ec22e1f0c6.pdf
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut noilla sanoilla alkavaa runoa tai rukousta. Voin ehdottaa ainoastaan Siionin kanteleessa olevaa laulua Oi katsohan lintua oksalla puun, jossa on sama tematiikka.LinkkiSiionin kannel 311: https://www.sley.fi/sk311/
Tarkoititkohan kappaletta Heila Heinolasta, jota on esittänyt mm. Tapio Rautavaara? Heinolan heili -nimellä ei löytynyt kappaleita.Heila Heinolasta löytyy esim. Reissumiehen lauluja 3 -nuottikirjasta: ratamo.finna.fi/Record/ratamo.64663
Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ
Tarkoitat varmaan DVD-vuokrauspalvelua?Sellaisia löytyy useampikin maksullisina. Palveluissa DVD-levyt kulkevat postin matkassa vuokraajalle. Suurin osa palveluista toimii USAssa. Lähimmät Englannissa esim. https://www.cinemaparadiso.co.uk/Suomessa toimivat verkkokaupat keskittyvät DVD-levyjen myyntiin esim. https://www.levykauppax.fi/leffat/dvdk/ ja https://www.vlmedia.fi/Monet kirjastot lainaavat yhä DVD-levyjä. Linkki Helmet hakuun.
Kyseessä on kaiketikin Oy Suomalainen mallihuone (1933 – 1983)Teoksesta Tujunen – Rosma – Moisio: Suomalainen mallihuone 1933-1983 (1983) löytyisi lisätietoa, mutta julkaisu on luettavissa vain Kansallikirjastossa.https://finna.fi/Record/fikka.3264599?sid=4906442988https://www.kansalliskirjasto.fi/fiMyös alla olevista linkeistä löytynee kiinnostavaa tietoa aiheesta.https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/suomalmallihuone.shtmlhttps://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/tamppukutehdas.shtmlhttps://finna.fi/Record/hkm.A2725720-A2BE-4E1F-97EA-ABC4887CBD97?sid=4906440330https://finna.fi/Record/elka.143409868787500_148490341894300?sid=4906440330
Eino Pietolasta on niukasti saatavana tietoa painettuna.
Tässä muutamia lehtiartikkeleita::
AHVENAINEN, Ritva: Sinimustat 30-luvun Suomessa. Kaltio (1984) nro 1, s. 37-38
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Kytösavun aukeilla mailla)
TAIPALE, ilkka: Salatut sotavangit. Ydin (1987) nro 7-8 s. 45
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Sotavangit Suomessa 1941-1944)
HONKANEN, Anne: Eino Pietolan työhuoneessa sota on edelleen läsnä: 79-vuotiaan kirjailijan
tahtoa ei sairauskaan murra
Etelä-Suomen sanomat 25.7.1999
(kirjailijan haastattelu)
TALLIMÄKI, Jouko: Ei...
Kinnulan, Tukiaisen ja Laitisen toimittamaa kirjaa Keuhkosairaudet on ilmestynyt kaksi painosta: 1997 ja 2000. Ilmeisesti saman kirjan kolmas painos on ilmestymässä vuonna 2005. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta kirjaa on hankittu kirjastoihin eri puolille Suomea. Pääkaupunkiseudun kirjastojen tilanteen näet Helmet-aineistohaun kautta:
http://www.helmet.fi/
Hei!
Osastoilla ei meillä valitettavasti vielä ole asiakkaiden käytössä skanneria. Keskiviikkoiltaisin kokoontuvassa avoimessa netin käytön opetus -ryhmässä on joskus skannailtu asiakkaiden kuvia. Ryhmä kokoontunee seuraavan kerran viikolla kolme. Sitten kun aika on vahvistunut, ajat ja päivämäärät ilmoitetaan lib.vaasa.fi -sivulla.
Kevään aikana on tarkoitus hankkia asiakkaiden käyttöön parikin skanneria osastoille. Luulisin, että Tritoniassa tällainen on, joten kannattaisi ehkä kysellä sieltä näin ensi hätään voiko palvelua käyttää muutkin kuin omat opiskelijat.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Vaasan kaupunginkiraston kokoelmista löytyviä Alaveteliä, Kruunupyytä, Teerijärveä ja Pedersöreä käsitteleviä paikallishistorian kirjoja ovat:
Storå, Nils: Kronoby kommuns historia 1865-1968
Petander, C-B.J: Striden vid Kronoby under kriget 1808-1809
Cajanus, Eric: Historisk och oeconomisk besrifning öfwer Cronoby sokn uti Österbotn
Tegengren, Helmer: Kronoby sockens historia
Tegengren, Helmer: Bebyggelse och näringsliv i Kronoby älvdal 1608-1865
Vår hembygd Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Öja
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia
Pedersöre storsockens historia intill 1865
Birck, E: Pedersöre härad 1750-1940
Åkerblom, Bror: Första bekantskapen med Pedersöre
Pedersöre historia 1865-1965
Pedersöreboken
Kyseisten paikkakuntien paikallishistoriaa...
Musiikkikirjastoilla ei ole varsinaista keskuspaikkaa, josta levyjä voidaan jakaa ympäri Suomea. Turkuun voimme ottaa lahjoituksina vastaan muutamia CD-levyjä, mutta kunnan ulkopuolista jakelutoimintoa meillä ei ole. Toisin sanoen Turun ulkopuolelle levyt täytyy lähettää itse.
Kirja on tilattu Helsingin kirjastoihin jo kustantajan antamien ennakkotietojen perusteella 6.6.11. Yhtään kappaletta ei vielä näköjään ole tullut kirjastoihin, mutta tulossa on, joten tilannetta kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastosta. Kirjat saattavat tulla jo aivan lähiaikoina.
Hei!
Kannattaa tarkistaa aineiston saatavuustiedot suoraan Siuntion kunnankirjastosta. Kirjaston aineistotietokanta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.siuntio.fi/default.asp?id_sivu=184&alasivu=184&kieli=246.
