Jean-Pierre ja Luc Dardennen elokuvasta Rosetta (1999) on kyllä tehty DVD-tallenne, mutta sitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Elokuvaa kannattaa etsiä kansainvälisistä nettikaupoista.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0200071/
Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Tässä joitakin kollegan kokoamia suosittuja kirjasarjoja. Osaa lukevat joukon pienimmät, ja osaa kouluikäiset. Kirjoja saa lainaan kirjastoista.
- Ryhmä Hau
- Frozen
- Neropatin päiväkirja / Jeff Kinney
- Lasse-Maijan etsivätoimisto / Martin Widmark
- Tatu ja Patu / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Lukupalat
- Ystäväni Maisa / Lucy Cousins
- Puppe / Eric Hill
Suomen kirjastojen Potter-tapahtumista ei ole ymmärtääkseni mitään yhtenäistä listaa, kuten ei ole myöskään kirjastojen tapahtumista yleensä. Kukin kirjasto ilmoittaa tapahtumistaan omilla nettisivuillaan, Facebookissa tai muissa tiedostuskanavissa, mutta tosiaan yhtenäistä sivustoa tai muuta kanavaa niistä ei ole olemassa. Kannattaa siis seurata kirjastojen tapahtumailmoituksia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot ovat perinteisesti nostaneet koko alueella tapahtuvat Potter-illat esiin yhtenäisellä mainoksella.
Potter-kirjojen kustantajan Bloomsbury sivuilla osoitteessa https://harrypotter.bloomsbury.com/uk/event-map/ on kuitenkin Harry Potter Book Night -tapahtuman tapahtumakartta, jolta voi löytää eri puolilla maailmaa pidettäviä...
Anneli Saariston esittämä Kaakon lasisiipi -kappale löytyy artistin vuonna 1984 julkaisemalta levyltä Elän hetkessä. Eero Tiikasalon säveltämän laulun sanoittajaksi on merkitty E. Lindholm. Cd-levyltä sen voi kuunnella Saariston kahden albumin kokoelmasta Elän hetkessä ; Näin jäätiin henkiin. Se sisätyy myös Saariston lauluista kootulle Sinulle, sydämellä : 15 toivotuinta -cd-levylle.
Nuotinnosta ei näyttäisi olevan saatavissa, joten sanat joutuu kirjoittamaan kuulemansa perusteella. Onneksi Saaristo laulaa lyriikat erittäin selkeästi. Voit kuunnella kappaleen myös YouTubelta.
Kyseessä on Ensio Rislakin eli Valentinin pakina, joka sisältyy mm. kokoelmiin Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944) Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1950-luvulle (1955).
Teokset kuuluvat verkkokirjastoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/outi.62565
https://finna.fi/Record/outi.62564
https://outi.finna.fi/
Raision kaupunginkirjastoon tulee Ilkka, jonka nimi on nykyään Ilkka-Pohjalainen lehtien yhdistyttyä. Sanomalehtiä säilytetään kirjastossa kuluva ja edellinen kuukausi. Mikäli haluaa lukea myös vanhempia artikkeleita, voi kirjastossa käyttää ePress -digitaalista lehtipalvelua, jonka kautta voi lukea jopa kaksi vuotta vanhaa lehteä https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Ainakin näistä löytyy:
Tuuve Aro: Lihanleikkaaja
Michael Cunningham: Lumikuningatar
Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys
Antti Holma: Järjestäjä
Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Katja Kaukonen: Kohina
Iida Rauma : Seksistä ja matematiikasta.
Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä
Graeme Simsion: Vaimotesti
Anna Tommola: Seitsemäs käsiala ja muita kertomuksia
Eeva Turunen: Neiti U. muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa
Saara Turunen: Rakkauden hirviö
Uuno Kailaksen Uni ja kuolema (1931) on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa. Klassikkokirjasto on1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden digitaalinen kokoelma. Lukemiseen ei vaadita tunnistautumista.
https://www.doria.fi/handle/10024/100649
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Klassikkokirjasto-kokoelma löytyy laajennettuna myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=21
Ei kerrota tarkemmin mistä on tämä fraasi peräisin, mutta sillä halutaan ilmaista, että kyseinen asia on toinen tarina erikseen ja siitä ei jostain syystä haluta enempää sillä hetkellä kertoa. Lisätietoa: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/but-thats-another-…
Vimeo voisi olla eräs sopiva alusta tällaiselle. Videoiden katsominen ja käyttäjäksi rekisteröityminen on ilmaista. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä sivustolle omia videoitaan. Vimeon käyttäjät saavat lisätä sivustolle vain sellaista materiaalia, johon heillä itsellään on tekijänoikeus.
Vimeon on demand -kanavilla näyttäisi olevan mahdollista jakaa videoitaan maksullisena. Tosin palvelu ottaa näin kertyvistä maksuista osansa ja elokuvan julkaisija maksaa Vimeolle tietyn kuukausimaksun https://vimeo.com/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vimeo
https://vimeo.com/ondemand
http://imovie.skydocu.com/fi/videoprojektin-jakaminen/videoprojektin-ju…
Matkustajaluetteloita voi kysyä arkistoista. Kirjastolla ei ole kyseisen kaltaisia dokumentteja sellaisenaan hallussa.
Tampereen historiaa käsittelevällä Koskesta voimaa -sivustolla on melko tarkka kuvaus Kurun uppoamisesta ja miehistön sekä matkustajien demografiasta. Myös lähteet on merkitty tarkasti, joten niitä on helppo lähteä jäljittämään: https://www15.uta.fi//koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru4.html
Mahdollisesti myös Tampereen museokeskus Vapriikilla on hallussaan Kuruun liittyviä dokumentteja.
Lisäys 30.6.2020:
Orvo Kärkösen teoksessa Näsijärven murhenäytelmä (1929) on lopussa lista onnettomuuden uhreista kunnittain.
Runosta ei löytynyt selailemalla suomennosta Mawlana Rumin kirjoista Rakkaus on musta leijona tai Ruokopillin tarinoita. Molemmat on suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila, samoin kuin lastenkirjan Kauppias ja papukaija. Lisäksi Anni Sumari on suomentanut englanninkielisestä käännöksestä runokertomusteoksen Kalebassin veistämisen taito, jota en tällä erää päässyt lukemaan.
Oltuani yhteydessä Hämeen-Anttilaan hän sanoi, että runo on todennäköisesti Rumin ja ettei hän ainakaan muista itse kääntäneensä sitä suomeksi. Näin ollen siitä ei hyvin todennäköisesti ole olemassa suomennosta, ellei sitten Sumarin kääntämässä teoksessa. Abu'l-Khayria ei tiettävästi ole suomennettu lainkaan.
Viikinmäkeä lähellä olevia kirjastoja ovat esimerkiksi Arabianranta, Malmi, Oulunkylä ja Pukinmäki. Lahjoituksia ei automaattisesti siirretä kirjastojen kokoelmiin, vaan tätä pohditaan kirjakohtaisesti. Helsingin kaupunginkirjastoilla ei enää ole kunkin kirjaston omaa kokoelmaa, vaan yksi kaikille kirjastoille yhteinen kokoelma. Lisää tästä kellutusjärjestelmästä näistä linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-10909639
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Kirjastojen kierrätyshyllyihin voi myös jättää hyväkuntoista aineistoa.
Tällaisen äänikirjan löysin ekirjaston kautta, mutta sitä ei näytä olevan Vaara-kirjastossa, Railakas rahakirja – Näin hoidat taloutesi viisaasti / Saara Henriksson, Aino-Maija Leinonen http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat/railakas-rahakirja-nain-hoidat…. Sijainti kirjastoissa löytyy alareunasta.
Verkkomateriaalia löytyy muutama lisää Makupalat.fi:stä hakusanalla rahankäyttö, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=rahank…. Osa materiaalista on kylläkin erityisesti nuorille suunnattu.
Tässä joitakin lukuvinkkejä realistisista kirjoista.
Hautala, Turkka: Salo
Pikkukaupungin ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa, kun tarinaa vievät vuorollaan eteenpäin sen eri asukkaat: miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, yhtä hyvin ison tehtaan johtaja kuin polkupyörävaraskin. Lopputuloksena on kokonainen kuva suomalaisesta elämästä.
Joenpelto, Eeva: Vetää kaikista ovista
1920-luvun Lohjalle sijoittuva romaani kuvaa levotonta ja vaikeaa aikaa sisällissodan jälkeen. Pienessä, sisäänpäinlämpiävässä teollisuuskaupungissa on yritettävä palata normaaliin elämään, vaikka vankileirit ja sodan raakuudet ovat vielä lähellä.
Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät
Auto-onnettomuuteen joutunut nuori mies makaa sairaalassa....
Lähetin kuvan ja kysymyksen Suomen Heraldiselle Seuralle, mutta sieltä ei ole vielä ehtinyt tulla vastausta.
Vaakuna tosiaan muistuttaa hieman Turun vaakunaa (liljat, A-muoto), mutta en lähde tässä arvuuttelemaan.
Kyseessä lienee kuitenkin valmistajan leima. Iltalehden artikkelissa (20.7.2020) huutokauppatalo Hagelstamin intendentti Thomas Luoma kertoo, että valmistajat ovat merkinneet valaisimia eri aikoina eri tavalla, ja joskus valmistajan leima puuttuu kokonaan. Luoman mukaan valmistajan leima on monelle ikään kuin taulun signeeraus, joka antaa varmuuden siitä, että kyseessä on aito, tietyltä aikakaudelta oleva valaisin. Leiman voi löytää tavallisesti rungon metalliosasta, pöytävalaisimissa jalkalaatan pohjasta. Lisäksi Luoma...
