Kansallsikirjaston kokoelmissa Helsingissä on periaatteessa kaikki Suomessa julkaistut aikakauslehdet.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-aikakauslehdet
Hymy-lehden numeroita vuosilta 1972-1977 voi lukea mikrofilmeiltä Kansalliskirjaston tiloissa.
Tarkemmat ohjeet kokoelman käytöstä kannattaa kysyä suoraan Kansalliskirjaston neuvonnasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta.
Mikäli haluat etsiä vanhoja Hymy-lehtiä omaksesi, vaihtoehtona ovat lähinnä kirpputorit ja antikvariaatit.
Hymy-lehteä kustansi Yhtyneet kuvalehdet, myöhemmin Otavamedia. Jälkimmäisen asiakaspalvelusta voinee tiedustella, onko heillä lehtiarkistoa, josta löytyisi hakemasi numero.
Otavamedian yhteystiedot: https://...
Sinun kannattaa tutustua kahteen kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyvään myyttien hakuteokseen:
-Myytit ja legendat : ensyklopedia / Philip Wilkinson
-Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell
Myytit ja legendat lupaa takakannessaan:
"Opi tulkitsemaan myyttien sisältö ja konteksti, ymmärtämään niiden kulttuurinen vaikutus sekä tunnistamaan hahmot ja teemat."
Maailman myytit ja tarut lupaa:
"Elintärkeä teos jokaiselle, joka on kiinnostunut inhimillisen mielikuvituksen yli vuosituhansien ulottuvasta kulttuuriperinteestä. Yli 1 250 erilaista myyttiä ja tarua 18 eri kulttuurista."
https://tinyurl.com/Myytit-ja
https://tinyurl.com/Maailman-myytit-ja-tarut
Suomenkielisessä versiossa tarvitsee vain vaihtaa kuningatar kuninkaaksi.
Jumala, suojahas,
sulkeos kuningatar/kuningas!
Varjele hän!
Menestys, onni luo,
kunnia, voitto tuo,
hallita kauan suo!
Varjele hän!
Lähde: Suuri toivelaulukirja 2 (F-kustannus, 2005)
Jos ymmärrän oikein sijainnin, paikalla on ollut parikin pitkämäistä rakennusta, jotka olivat pystyssä vielä 2000-luvun alussa. Rakennukset on purettu niin hiljattain, että niiden kuvat löytyvät vielä Google Street View -palvelusta, kun valitsee kaikkein vanhimman päivänmäärän (toukokuu 2009). Valitettavasti rakennusten käyttötarkoitus ei selvinnyt käytettävissä olevilla keinoilla. Kuvan perusteella ne näyttävät asuin- tai toimistorakennuksilta.
Ehkä joku lukijamme muistaa rakennukset ja voi kertoa, mihin niitä käytettiin?
Kuulostaa siltä, että ohjelmassa on päällä automaattinen sanojen täydennys. "Sanojen täydennyksen kytkeminen poisValitse Työkalut - Automaattisen korjauksen asetukset - Sanan täydennys -välilehti.Uncheck Enable word completion." Linkki ohjesivustoon.
Tyypillisten hääetikettiä koskevien näkemysten mukaan juhlavieraat pukeutuvat häihin tummaan pukuun valkoisella paidalla. Juhlavieraiden pukeutumisesta sekä muista heihin liittyvistä asioista voi lukea muun muassa asiaa käsittelevästä "Häät" -lehden artikkelista "Häävieras, muista nämä säännöt" heidän nettisivuillaan. Jos hääetikettiin ja siihen liittyviin käsityksiin haluaa tutustua syvemmin, löytyy muun muassa kirjastoista runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, kuten käy ilmi tästä hakukone Finnassa tehdystä hausta, joka on rajattu koskemaan häitä käsittelevää tietokirjallisuutta.
Voit katsoa vuoden 1967 Kalevaa Turun yliopiston kirjaston Sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa Raision toimipisteessä. Käyttö vain kirjaston tiloissa.Volter https://utuvolter.fi/discovery/fulldisplay?vid=358FIN_UTUR:VU1&tab=Everything&docid=alma992957045405971&context=LSanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisio https://utuguides.fi/c.php?g=668103&p=4739274
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla...
Kysymyksen kuvaus voisi viitata – tapahtumapaikkaa lukuunottamatta – Laura Ingalls Wilderin kirjaan Luumujen poukama (Gummerus, 1964). Siinä on 337 sivua.
E-kirjaston selainversio on parhaillaan kehitteillä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet. Tarkemmasta aikataulusta saadaan tietoa myöhemmin.
Sir Walter Scottin Marmionia (1808) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta...
Hei
Kustantajan antama luokittelu on ehdotus. Kirjastojen luokittelijat katsovat kirjan sisältöä ja päättävät sitten mihin luokkaan kyseinen kirja loppujen lopuksi menee. Kustantajan luokittelu on harkinnassa, mutta ei ole epätavallista, että kirjasto valitsee toisen luokan. Varsinkin tällaisissa tapauksissa.
Tässä kirjassa kustantajan ehdotus on, että kirja on romaani, eli fiktiota. Kirjaston luokitteilja on huomannut, että kirja sisältää faktaa ja sen takia se on tietokirja. Kyseinen kirja on tenniksenpelaajan muistelma. Tämä takia kirja on monessa Suomen kirjastossa laitettu tenniksen tietokirjoihin.
Kustantaja on ehkä luokitellut kirjan romaaniksi sen takia, että se myy paremmin kuin tietokirjallisuus. He ovat...
Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helmet-kirjastoja. Mahdollisuus antaa tähtiä ja arviointeja ovat Helmetin yhteisöllisiä ominaisuuksia. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat suositella kirjoja toisilleen. Tähtiä ja arviointeja ei voi siirtää Helmetistä muihin tietokantoihin. Turun kaupunginkirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin ja eri tietokantaan, joten arviot annetaan siellä.
Helmet: ohjeita https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#arviointitahdet
Lahden kaupunginkirjaston Runotietokanta ei ainakaan löydä Munkille muuta käännettyä runoa kuin "Ei sovintoa", joka löytyy teoksesta Kutsut minua nimeltä (Kirjapaja, 1981). Runotietokantaan kootaan tietoja myös useiden lehtien käännöksistä, mutta täydellinen sekään ei tietysti ole. Koska kyseinen runo on tanskaksi tunnettu myös lauluna, tarkistin myös musiikkitietokannat Violan ja Fonon, mutta näistäkään ei löytynyt tietoja kuin alkukielisistä esityksistä.
Filosofiaa voi Suomessa opiskella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sivuaineena filosofiaa voi opiskella tämän lisäksi useissa muissa yliopistoissa. Opintopolusta löydät kootusti tietoa opinnoista.
Toisen maailmansodan sodanjulistuksia päivineen on listattu tässä Wikipedia-artikkelissa.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta: 6.12.1941
Australia: 7.12.1941
Kanada: 7.12.1941
Tsekkoslovakia: 16.12.1941
Uusi-Seelanti: 7.12.1941
Etelä-Afrikan Unioni: 8.12.1941
Intia, Ukraina ja Valko-Venäjä eivät olleet tuolloin itsenäisiä valtioita (vaikka olivatkin YK:n perustajajäseniä 1945), eivätkä julistaneet sotaa Suomelle. Valtioiden rooli allekirjoittajamaina lienee ollut lähinnä diplomaattinen kompromissi ja muodollisuus.
Nuotti Martti Similän säveltämään ja Olli Nuorron sanoittamaan Kirvun valssiin sisältyy Alli Hosiaisluoma-Karppisen toimittamaan teokseen Kirvun Luonnonparantola - Karjalan helmi (2011).
Mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastonne kokoelmiin, voitte tilata sen lainaan kaukopalvelun kautta.
Kappaletta ei ole kuultavissa miltään äänitteeltä.
https://finna.fi/
https://finna.fi/Record/heili.243280
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5142245
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5142242
