"active recovery" tarkoittaa sananmukaisesti aktiivista palautumista.
Emmi Kangas määrittelee blogissaan aktiivisen palautumisen:"Aktiivinen palautuminen on matala sykkeistä, rentoa tekemistä joka palauttaa kehoa, hermostoa ja mieltä raskaista päivistä/treeneistä. Aktiivinen palautuminen voi olla esim kävelylenkki, uiminen/vesijuoksu, pyöräily, kevyttä joogaa tai pilatesta. Sykkeet tulisi pysyä matalana tekemisen ajan ja palautumista auttaa jos myös nautit tekemisestä. Koita siis löytää itsellesi mieluinen palautumis aktiviteetti. Keskity suorituksen sijaan hengitykseen ja hetkessä olemiseen." https://movement-matters-ft.com/enemman-irti-palautumisesta/
Kuntopyöräohjelmassa aktiivinen palautuminen lienee kevyempää polkemisjaksoa....
Rotyhygieniasta löytyy Helmet-haulla kaksi teosta:
Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti / Markku Mattila sekä
Mongoleja vai germaaneja? : rotuteorioiden suomalaiset / [toim.] Aira Kemiläinen, Marjatta Hietala, Pekka Suvanto Helmet
Kehitysvammahuollon historiasta löytyy teos Selviytymistarinoita : sata vuotta kehitysvammahuollon arkea / Päivi Ylikoski ; [kuvat: Rinnekodin ja Vaalijalan arkisto..et al.]
Finna-haku löytää rotuhygieniasta Suomessa mm. Markku Mattilan väitöskirjan Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin astiNäytä tarkat tiedot Finna
Käsikirjoitusvaiheessa otteita teoksesta voi lähettää arvioitavaksi useammallekin taholle. Arviointipalvelu on maksullista ja kullakin palvelulla on oma hinnoittelunsa. Joitakin esimerkkejä käsikirjoituksia arvioivista tahoista ovat Suomen Maakuntakirjailijat ry sekä Nuoren Voiman Liitto.
Myös osa alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä tarjoaa arvostelupalvelua. Lahden alueella voit olla yhteydessä Salpausselän Kirjailijat ry:n.
Jo julkaistun teoksen arvosteluja tekevät lehdet sekä bloggaajat. Suosittelen yhteydenottoa paikallislehteen, jolta voisi tiedustella olisiko heillä kiinnostusta kirja-arvostelun tekemiseen. Toinen vaihtoehto on lähestyä kirja-aiheisia blogikirjoittajia ja kysyä heiltä, olisivatko he...
Kaaderilla tarkoitetaan sotalaitoksen kantahenkilöstöä, vakinaista väkeä tai palkattua henkilökuntaa. Kaaderiperusteinen tarkoittaa, että vähintään joukon runkomiehistö on vakinaista väkeä, ei reserviläisiä tai asevelvollisia. Nykypäivän esimerkki kaaderiperusteisista joukoista Suomessa voisivat olla kantahenkilökunnalla runkomiehitetyt valmiusyksiköt. Suomalaisen kaaderijärjestelmän historiaa on käsitellyt väitöskirjassaan Juha Ratinen. Pertti Kilkin talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajia käsittelevässä artikkelissa vertaillaan lyhyesti tuolloisia joukkoja perustamistavan mukaan.
Lähteitä:
https://intti.fi/valmiusyksikot
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaaderi
Kilkki, P. (1972). Talvisodan pataljoonan-...
Vegaanituote.net sivustolta löytyvät suomessa myynnissä olevat kasvismaidot. https://www.vegaanituotteet.net/category/214/maidot-ja-kermat
Suomalainentyö.fi on listannut Suomessa tuotetut ja suunnitellut tuotteet, sekä yhteiskunnallisten yritysten tuotteet. Avainlippu
Kasvismaidoista avainlipun on saanut vain Elovenan kaurajuoma. Fazerin kauramaito käyttää suomalaista kauraa.
Kynttilät ja lautasliinat olisivat voineet olla esimerkiksi Tiimari-ketjun valikoimaa, mutta Lasipalatsissa ei tainnut olla Tiimari-myymälää.
Olisiko kyseinen puoti sitten ollut yksi Ibero-ketjun kaupoista? Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyy Lasipalatsissa sijainneen Iberon ilmoittelua. Ainakin vuoden 1982 lehdessä Ibero mainosti marraskuussa: "Jouluaiheinen kynttilätarjous". Vuonna 1982 Ibero-ketju ilmoitteli "Koristeellista joulua" -mainoksessaan uuden lahjavalikoimansa tuotteina esim. thai-posliinia, lyijylasikristallia, taideteollisia pronssituotteita ja tunnelmakynttilöitä Ranskasta. Iberon pääasiallinen myyntiartikkeli taisi kyllä alkujaan olla erilaiset korut. Iberolla oli 1980-luvun alussa useampia myymälöitä...
Kyseessä on todennnäköisesti lapsille ja nuorille koululaisille suunnattu Tieto & taito & temppu -lautapeli. Pelissä on tietokilpailukysymyksiä, matemaattisia tehtäviä sekä liikunnallisia tehtäviä. Tieto & taito & temppu on oppimispeli, joka kehittää myös sanavarastoa ja siinä opitaan mm. juuri kuukausien ja vuodenaikojen käsitteitä. Pelissä liikutaan noppaa heittämällä pelilaudan ympäri.
Sanan alkuperää emme löytäneet.
Pienen Tietosanakirjan mukaan anjovis (Engraulis encrasicholus) on sillikala, joka elää Välimeressä, Atlantissa, Pohjanmeressä, ja Mustassameressä, harvoin saatu Itämerestä. Meillä anjovikseksi sanottu säilykekala on kilohailia, ransk. sardelli taas on oiketa anjovista. http://runeberg.org/pieni/1/0099.html
Finna-tietokannan mukaan Henry Haapalaisen säveltämästä kappaleesta "Tietää saat viimeinkin" löytyy nuottijulkaisu ainoastaan SIbelius-museon arkistossa.
https://finna.fi/Record/sibelius.A67169C238024758BF3D1F4267B88BB4
Muita nuotinnoksia kappaleesta ei näytä julkaistun. Sävellyksen soinnut voi löytää täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-sen-tiet%C3%A4%C3%A4-saat-viimeinkin-id_…
Näillä näkymin mahdollinen liikennealan lakko maaliskuun alussa ei vaikuta Espoon kaupunginkirjaston aukioloaikoihin; kirjastot pyritään pitämään normaalisti auki. Myös muina aikoina mahdolliset poikkeusaukioloajat selviävät luotettavimmin Helmet.fi -verkkosivuilta kunkin kirjaston kohdalta.
Olisikohan kyse Curly Putmanin laulusta On ihmeen hyvä tulla kotiin (Green green grass of home)? Sen viimeisessä säkeistössä tosin lauletaan, että "En kulje kujaa luokse armaan, liityn jatkoks jonon harmaan."
Suomen kieliset sanat lauluun on sommitellut Jussi Raittinen.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 14 sekä teokseen Käymme yhdessä ain' ja muita 60-luvun hittejä (1986).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Nimeä Hermione pidetään johdettuna kreikkalaiseen tarupiiriin kuuluvan Hermes-jumalan nimestä. Sillä ei ehdottoman varmasti voi sanoa olevan varsinaista merkitystä. Jotkut lähteet antavat nimelle merkityksiä, jotka liittyvät Hermekseen tai tämän rooliin jumalten sanansaattajana, mutta luotettavaa kielitieteellistä perustaa näillä tulkinnoilla ei ole – paljolti siksi, että myös Hermes-nimen alkuperä ja merkitys ovat yhtä lailla epäselviä.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi...
Lähettämäsi säkeet ovat Eino Leinon runosta Pyhät on pihlajat pihalla kokoelmasta Maaliskuun lauluja (1896).
Voit lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi Maaliskuun laulujen digitoidusta versiosta sivulta 70.
Maaliskuun lauluja / kirj. Eino Leino. - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
https://www.doria.fi/handle/10024/100817
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.
Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla...
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla Lieksan (Pielisjärven) Piiroislouhea on sivuttu aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/s24-lieksan-palstalla-kirjoitetaan-mm?language_content_entity=fi
Suomi24-palstan keskustelusta löytyy mm. tällaista: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15086990/kyselen-luolista
"Jyrkkäseinäisen Piiroislouhen luolan ihmisenmentävä suuaukko tukkeutui vuonna 1958, kun Lieksankosken vesivoimalaitoksen kanavaa ja tunnelia louhittiin ja louhoksesta tehtiin huoltotie alakanavalta Heinävaaran yli yläkanavalle. "
Näiden tietojen valossa voisin siis sanoa, että ainakaan kovin kauas tuo koordinaattiarvauksesi ei mennyt.
Kysyin tietoja myös Facebookin Pielisjärvi - Lieksa -ryhmästä. Kyselyyni vastasi paikallishistorian...
Käännöstyössä sanakirjojen ja sanastojen käyttö riippuu paljon kielestä, tarpeesta ja kontekstista sekä käännettävän tekstin laadusta ja lajista. Eräs monikansallisessa käännösfirmassa työskentelevä kokenut ammattikääntäjä kertoo, että ns. perustarepeisiin kääntäjät käyttävät yleensä (maksullisia) verkkosanakirjoja, joko yksikielisiä (esim. Oxford Endlish Dictionary, Duden, Kielitoimiston sanakirja) tai monikielisiä. Suosittu on esimerkiksi MOT-sanakirja, joka sisältää useita erityisalojen sanakirjoja, sekä ilmainen, monien eri alojen termejä yhteen kokoava TEPA-termipankki. Verkkotiedonhaku ja hakukoneiden käyttö korpuksena on myös yleistä nykykääntäjän työssä. Sanakirjojen, verkon hakukoneiden ja aineistopankkien lisäksi käytetään...
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Kappale on Lännen farmari, alkuperäiseltä nimeltään I'm an Old Cowhand (From the Rio Grande). Ainoa levytys, jonka löysin on Jorma Ikävalkon ja Kulkurit-yhtyeen versio vuodelta 1950. Se on julkaistu kahdella äänitteellä (linkit vievät Kansalliskirjaston Finna-tietokantaan):Mule Train/Lännen farmariLännen farmari/Pelimanni Olli Fonosta löytyy tiedot vain ensimmäisestä ja siellä esittäjäksi on virheellisesti merkitty Eero Väre ja Ramblers, jotka ovat levyn A-puolen Mule Train (Muulikaravaani) -kappaleen esittäjät. Toinen julkaisu on USA:ssa painettu vinyyliversio, jonka B-puolena on Kipparikvartetin Pelimanni Olli.
