Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlanäyttely oli Kuopiossa 1.12.2017 - 29.1.2018. Lisää tietoa juhlanäyttelystä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/06/pikku-kakkosen-juhlanayttely-kutsuu-leikkimaan
Muista näyttelyistä Kuopiossa ei löytynyt tietoa.
Herman Rechberger on kirjoittanut kattavan Balkanin niemimaan rytmejä käsittelevän kirjan Balkania : rhythms in songs and dances from Albania, Bulgaria, Greece, The Republic of Macedonia, Romania and Serbia (Fennica Gehrman, 2015).
Muuten Suomen kirjastoista ei juurikaan löydy kirjallisuutta aiheesta. Balkanin alueen perinnemusiikkia käsitteleviä teoksia on joitakin, niissä saattaa olla hieman analyysia musiikinteoreettisesta näkökulmastakin:
Bohlman, Philip Vilas ; Petković-Djordjević, Nada: Balkan epic : song, history, modernity (Scarecrow Press 2012)
Despić, Dejan ; Jovanović, Jelena ; Lajić-Mihajlović, Danka: Musical practices in the Balkans : ethnomusicological perspectives (Institute of musicology of SASA...
Käännösrunojen tietokannan "Linkki maailman runouteen" mukaan runoa ei ole ilmestynyt suomeksi. Tarkastin asian myös Fono.fi - äänitetietokannasta, jos se olisi suomennettu laulumuodossa. Suomen tiede- ja kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna ei myöskään tunnistanut Kaalundsin runoa.
Asian selvittämisessä käytetyt hakupalvelut:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.fono.fi/
https://www.finna.fi/
Kyseessä on varmaankin Judy Leigh'n teos Suurenmoinen irtiotto (A grand old time, suom. Marja Helanen, HarperCollins, 2020). Kirjan alanimeke on Tarina naisesta, joka osti auton ja ajoi vapauteen.
Lisää teoksesta voit lukea täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4072516
Linkistä voit myös tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella.
Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007...
Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa.
Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät.
Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla....
Robert Louis Stevenson on keksinyt mustat pilkut "Aarresaarta" varten. Mutta hän sai idean siihen entisaikojen merirosvoilta. Karibianmeren merirosvoilla oli tapana näyttää pataässää epäilyttävältä vaikuttavalle kollegalle. Pataässää onkin pidetty ns. kuoleman korttina.
https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Spot_(Treasure_Island)
http://www.psywarrior.com/DeathCardsAce.html
Robert Louis Stevenson Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930209969
Kysyin asiaa Ge Fein suomalaiselta kustantajalta Aulalta ja sain vastauksen kirjojen suomentajalta Rauno Sainiolta:
Monista muista kiinalaiskirjailijoista poiketen Ge Fei käyttää taiteilijanimeä, joka ei suoranaisesti tarkoita mitään.
Kirjailija päätti 80-luvulla keksiä itselleen taiteilijanimen, koska hänen oma nimensä Liu Yong oli liian yleinen ja tavanomainen. Pelkästään yhdessä shanghailaisen yliopiston asuntolassa oli hänen lisäkseen kaksi muutakin samannimistä miestä. Oli sanomattakin selvää, että koko Kiinassa Liu Yongeja täytyi olla tolkuton määrä.
Kirjoitusmerkit taiteilijanimeä varten löytyivät sanakirjasta: hän avasi kirjan kahdelta satunnaiselta aukeamalta ja etsi näiltä sivuilta mieleisensä. Merkit 格 (gé) ja 非...
Tutkin Ritva-tietokantaa, https://rtva.kavi.fi/, mutta ohjelmaa ei löytynyt sieltä. Löysin sen vain vanhasta urheilulehdestä, siellä kerrotaan, että se oli SLU:n tuottama ohjemalmsarja ja sitä esitettiin Urheilukanavalla, http://petanque.fi/psanomat/ps2005-6.pdf. SLU:ta ei enää ole eikä senkään seuraajaa VALO:a, joka ymmärtääkseni yhdistyi Olympiakomiteaan, https://www.olympiakomitea.fi/. Sieltä voisi tiedustella, olisiko tätä ohjelmaa arkistoista, yhteystiedot, https://www.olympiakomitea.fi/yhteystiedot/. Ohjelmaa on kuvattu Pasilan tv-studiolla, joten ehkä myös Ylen arkistoista voisi löytyä jotain, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa…
Useilla juomavalmistajilla on matalahiilihappoisia vesiä, joista osa on myös maustettu. Esimerkiksi Hartwallin Novelle ja Olvin Kevyt Olo -tuotesarjoissa on useita vaihtoehtoja hapotetuista ja maustetuista vesistä.
https://www.hartwall.fi/juomat/vedet/novelle/
https://www.olvi.fi/tuotteet/vedet/kevytolo
Kyseessä voisi olla australialaisen kirjailija Graeme Simsionin kirja Vaimotesti (2013, engl. The Rosie Project).
Lähde: https://otava.fi/kirjat/vaimotesti-3/
Tässä teoksessa genetiikkaa tutkiva professori kamppailee sosiaalisten tilanteiden ja etenkin kumppanin löytämisen kanssa.
Hän päättää ruveta etsimään puolisoa kyselytutkimuksen avulla, ja vastoin odotuksia hänen eteensä tulee Rosie, joka puolestaan ei anna periksi ihmissuhteiden suhteen.
Kirjalle on ilmestynyt myös jatko-osa Vauvatesti (2014, engl. The Rosie Effect), jossa Rosie odottaakin lasta.
Kirjat on englannista kääntänyt Inka Parpola.
"Hei sinä" on hieman epäkohtelias tapa puhutella, mutta usein se johtuu vain siitä, ettei puhuttelija muista puhuttelun kohteen nimeä. (sekin tietysti aika epäkohteliasta, jos ollaan esittäydytty) Kannattaa esittäytyä tultuaan epämääräisesti puhutelluksi. Silloin korjaa sekä muistikatkoja että muistuttaa kohteliaammasta puhuttelutavasta.
Kielikellosta löytyy ohjeita kohteliaaseen kielenkäyttöön. https://www.kielikello.fi/-/kieli-kohteliaisuus-ja-puhuttelu
Helsingin keskustassa on ainakin taidekauppa Tempera (Uudenmaankatu 16), josta kuvaamasi kaltaisia kyniä voi ostaa. On varmaan makukysymys mitä kyniä pitää parhaana piirustustarkoitukseen, mutta itse olen kokenut Pigma Micronin kuitukärkikynät sopivimmiksi. Pienin paksuus, jossa kyseisiä kyniä valmistetaan on 0.2mm. Tässä linkki Temperan sivuille: https://www.tempera.com/shop/contents/fi/p1095_Pigma_Micron-vaerilliset… Kyniä on saatavalla ihan Akateemisessa kirjakaupassakin, joskin värivalikoima saattaa siellä olla suppeampi. Nettikaupoista en ole tilannut, mutta Pigma Micronin kyniä näyttäisi olevan ainakin Taidetarvikkeet.org-kaupassa: https://www.taidetarvikkeet.org/tuoteryhma/sakura. Rever-verkkokaupassa on...
Suomen talouselämän hakemisto Sininen kirja sijoittaa vuonna 1966 julkaistussa yhdeksännessä laitoksessaan K. Hellmanin lihakaupan osoitteeseen Rikhardinkatu 2, Helsinki. Edellisessä, vuonna 1962 julkaistussa Sinisessä kirjassa Hellmanin puotia ei vielä mainita. Rikhardinkatu 2:sta löytyy I. Aution lihakauppa.
Sir Walter Scottin Marmionia (1808) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helmet-kirjastoja. Mahdollisuus antaa tähtiä ja arviointeja ovat Helmetin yhteisöllisiä ominaisuuksia. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat suositella kirjoja toisilleen. Tähtiä ja arviointeja ei voi siirtää Helmetistä muihin tietokantoihin. Turun kaupunginkirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin ja eri tietokantaan, joten arviot annetaan siellä.
Helmet: ohjeita https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#arviointitahdet
Teemaan osuvia lastenkotikuvauksia ei tullut suositeltavaksi asti mieleen, mutta Kirjasampo-palvelusta voi hakea lisää luettavaa esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: ongelmanuoret, alkoholismi, koulukodit, nuorisokodit, kasvatuslaitokset, lastenkodit, sijaiskodit, yksinhuoltajat, vanhempi-lapsisuhde, mielenterveysongelmat, psyykkisesti sairaat, vanhempi-lapsisuhde.
Ainakin oheisissa teoksissa kuvataan alkoholismin, mielenterveysongelmien tai muiden vaikeiden kotiolojen vaikutusta lapseen:
Pirkko Saisio: Betoniyö
Alex Schulman: Unohda minut, Eloonjääneet
Kreetta Onkeli: Ilonen talo
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus
Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä
Taija Tuominen: Tiikerihai,...
Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla.
Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Nanna Susi on viime aikoina itse listannut Facebook-sivulleen säännöllisesti hänestä kirjoitettuja artikkeleita ja haastatteluja: https://fi-fi.facebook.com/nanna.susi/. Sivua pääsee selaamaan ilman omaa Facebook-tiliäkin. Voit kysellä siellä mainittuja lehtiä omasta kirjastostasi. Viimeisimpiä ovat ainakin olleet Koti ja keittiö -lehden numero 1/22, Eeva -lehden lokakuun numero 2021 ja Voi hyvin -lehden numero 8/21. Tämän lisäksi netistä löytyy Nanna Suden nimellä hakemalla joitakin hänen eri lehdissä julkaistuja haastattelujaan kokonaisuudessaan. Tässä ainakin Oma aika -lehden haastattelu huhtikuulta 2021: https://omaaikalehti.fi/nanna-susi-olen-opetellut-ymmartamaan-suomalais…, Kirkko ja kaupunki -lehden...
