Voisiko se olla Code Lyoko, joka on ranskalainen animaatiosarja. Tässä alla linkki Wikipedian artikkeliin sarjasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Code_Lyoko
https://www.youtube.com/watch?v=ZkNlK71wPcQ
Etsitty kirja saattaisi olla Owen Matthewsin Stalinin lapset : sodan ja rakkauden arvet (Otava, 2009)
Owen Matthews on tehnyt matkaa omille juurilleen tienviittoina asiakirjat Stalinin salaisen poliisin käsiin kuolleen isoisän vaiheista sekä vanhempien riipaisevat rakkauskirjeet kylmän sodan ajalta.
Matthews kertoo isänsä ja äitinsä traagisen rakkaustarinan ja valottaa läheistensä kautta Stalinin hirmuvallan aikaa. Älykkään tarkastelun alle joutuvat myös Neuvostoliiton romahtaminen ja nyky-Venäjä uusrikkaineen sekä hänen omat kokemuksensa nuorena reportterina 1990-luvun Moskovassa, anarkian, huumeiden ja väkivallan maailmassa.
Armenialaiselta Ananjan Vahtangilta on suomennettu yksi teos, Sevanin rannalla : kertomus nuorista luonnontutkijoista (Na beregu Sevana, suom. Matti Vesvalo, 1956). Teos kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas avataan asiakkaille.
https://finna.fi/Record/vaari.1436369?checkRoute=1
SARS-CoV-2 –viruksen aiheuttaman pandemian uhriluvut vaihtelevat suuresti maittain ja alueittain. On vaikea antaa selkeää syytä, miksi tauti on runnellut toisia alueita pahemmin kuin toisia: https://www.bbc.com/future/article/20200401-coronavirus-why-death-and-mortality-rates-differ. Esimerkiksi Pohjois-Italian korkeisiin lukemiin saattavat olla syynä muun muassa Italian korkea ikärakenne, antibioottiresistenssi ja tupakointi:
https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424
Ruotsin surulliset luvut taas selittyvät osittain sillä, että Ruotsissa virus on päässyt leviämään vanhainkodeissa. Suomessa epidemia on viikon pari jäljessä muita Pohjoismaita,...
Tulkitsin eri tietokantojen kirjauksia ja musiikkisivustojen vastaavia niin, että Romeo ja Julia -kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Kingsize Enetrtainment -yhtiö. Biitit on tuottanut Lofipros-niminen ryhmä (mahdollisesti Kingsize Ent.:n alla). Kokonaistuotannosta vastasi Warner Music Finland.
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että Ratamolainan eli Ratamo-kirjastoista tehdyn varauksen hinta on 2 euroa eli se ei ole varsinainen kaukolaina. Pahoittelut tästä väärästä tiedosta. Alla linkki kirjaston sivulle, josta löytyvät tiedot kirjaston maksuista
https://www.jarvenpaa.fi/--Maksut--/sivu.tmpl?sivu_id=481
Saari on Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "joka puolelta veden ympäröimä (mannerta pienempi) maa-alue.":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saari
Tilastokeskuksen mukaan merialueiden suurimmat saaret ovat Ahvenanmanner ja Kemiönsaari, ja sisävesien suurin on Soisalo:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html
Helsingin Sanomien artikkelissa (Suurimpien saarien selvitystyö vaati sinnikkyyttä, 9.6.2002) Tilastokeskuksen erikoissuunnittelija Kai Enkama on pohtinut saaren merkitystä tarkemmin, esim. sitä, kuinka luonnonmukainen saaren on oltava, tai onko esimerkiksi kanavan erottama maa-alue saari:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004058592.html
Saaren käsite ei...
Jos valitset seutuvarauksen Kirkes-kirjastoista varatessasi, voit saada lainasi mistä tahansa Kirkes-kirjastosta (Tuusula, Mäntsälä, Järvenpää, Kerava). Ilman seutuvarausta varattu aineisto ei tule Keravan kirjastosta. Seutuvarausmaksu on 1,50, mutta varaaminen omasta varauskokoelmasta on maksutonta. Lisää tietoa Kirkes-kirjastojen sivuilta:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Teoksesta Muistoja Joutsenosta: Joutseno 375 juhlateos: Luettelo Joutsenon muistomerkeistä,
löytyy maininta ko. muistomerkistä:
Jäähyväiset
Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneille
Kuvanveistäjä Eino Räsänen
Joutsenon sankaripatsastoimikunta (srk, kunta ja järjestöt)
Paljastettu 7.5.1950
Vaikeaa löytää muuta tietoa, kun paikallislehtikin alkoi ilmestyä vasta 1966.
Ehkä Etelä-Saimaassa tai vastaavassa tuon ajan Etelä-Karjalan lehdessä olisi voinut olla juttu aiheesta.
Emme onnistuneet samaan selville mistä runosta tuo katkelma voisi olla. Sen sijaan eräs vastaajistamme muisti toisen Aaro Hellaakoskesta väännetyn hupailun:
Äiti sanoi: Aaro, älä hellaa koske, mutta kuitenkin, Aaro hellaa koski.
Tämänkään tarkasta lähteestä meillä ei ole tietoa.
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
Ensimmäinen vastuullinen on urheiluseura, jonka sivuilla tiedot ovat. Ovatko he kysyneet lupaa tietojen näyttämiseen netissä? Mikä on heidän tietosuojastrategiansa. Ylen digitreenit
"Rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen voi edellyttää, että rekisterinpitäjä käsittelee henkilötietoja. Lakisääteinen velvoite voi koskea niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla toimivaa rekisterinpitäjää. Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työnantajan on ilmoitettava työntekijänsä palkkatiedot veroviranomaisille tai kun rahoituslaitosten on raportoitava epäilyttävistä liiketoimista viranomaisille.
Lakisääteinen velvoite voi perustua vain Euroopan unionin tai jonkin jäsenvaltion lakiin. Kolmansien maiden...
Kirjastossa on monenlaisia työtehtäviä, riippuen toki kirjaston koosta. Isommissa kirjastoissa voi asiakaspalvelussa suuntautua esim. lapsiin tai nuoriin tai vanhuksiin. Hankintaa ja luettelointia tekevät seuraavat uutta kirjallisuutta ja päättävät mitä kirjastoon tilataan ja sen jälkeen saattavat aineiston lainauskuntoon. Kokoelman huoltoon, eli esimerkiksi vanhentuneiden teosten poistamiseen osallistuu ainakin meillä lähes koko henkilökunta jollain tavalla. Ohjaaminen ja opastaminen on myös osa asiakaspalvelutyötä. Kirjastossa käy lapsiryhmiä tutustumassa kirjaston toimintaan, kaikenikäisiä opastetaan käyttämään esimerkiksi e-aineistoja, vanhemmille voidaan antaa digitukea. Myös aikuisryhmiä käy tutustumassa kirjastoon. Tapahtumatuotanto...
Olisikohan etsimäsi kirja Lucinda Rileyn Enkelipuu (The Angel tree, suom. Hilkka Pekkanen, Bazar, 2018).
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV...
Valitettavasti kysymäsi runon alkuperä ei etsimisestä huolimatta selvinnyt. Runoa haettiin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -tietokannasta, kahdesta eri virsitietokannasta (virret.net sekä virsikirja.fi) sekä mm. Finna-palvelusta.
Mikäli joku tämän kysymyksen ja vastauksen lukijoista tunnistaa kysymyksen, voi vastaukseen mielellään jättää kommentin.
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista....
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. ...
