Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
David Bentely Hartin ja Patrick Robert Hartin teos MacGorillanlinnan arvoitus (The Mystery of Castle MacGorilla, suom. Risto Mikkonen) on ilmoitettu ilmestyväksi lokakuussa 2020. Välitän hankintaehdotuksenne eteen päin
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Helmet-kirjastoille voi tehdä hankintehdotuksen myös alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi.
Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 -julkaisussa todettiin merenkulun ammatilliseen koulutukseen ja meriammatteihin hakeutuvien määrä olleen laskussa. Tähän vaikuttavat julkaisun mukaan erityisesti alan maine, palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutamat muut epävarmuustekijät. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77909/Julkai…
Aihetta sivuttiin myös Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2014 julkaisemassa Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen -raportissa https://www.ptt.fi/media/wp/ptt-raportteja-252-katsaus-kauppamerenkulun…
Merenkulkualan koulutusta koskevia tutkimuksia ja opinnäytetöitä löytyy verkosta useitakin.
Vuonna 2011 Opetushallitus...
17.5.1944 pudonnut Messerschmitt Me 109 MT-429 ei ole mukana "ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneisiin, kadonneisiin, sotavankeuteen joutuneisiin sekä laskuvarjolla pelastuneisiin" keskittyvässä Hyvösen kirjassa lainkaan: osuman saanutta konetta lentänyt vänrikki Arvi Toukoniitty onnistui laskeutumaan mereen, josta tykkivene Uusimaa poimi hänet elävänä turvaan muutama minuutti pakkolaskun jälkeen. MT-429 mainitaan LeR 3:n sotatoimitappioiden listauksessa Suomen ilmavoimien historian 18. osassa, ja seikkaperäisempi selostus toukokuun 17. päivän tapahtumista sisältyy Tuomo Soirin kirjaan Iskulaivue : Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa.
Järjestäjän (Yleisten kirjastojen konsortio) mukaan Koko Kansa lukee -kampanja järjestetään 2021 maaliskuussa, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä vahvistettu. Kannattaa siis seurata maaliskuussa kampanjan tiedotusta esimerkiksi Kirjastot.fi -sivulta
Etusivu | Kirjastot.fi
En löytänyt nimelle Bricella osumia ulkomaisista nimitietokannoista. Nimi voisi olla nimen Bryce muunnos. Leslien ja Goslingin etunimisanakirjan mukaan nimen Bryce vanha kirjoitusmuoto on Brice, josta on voitu tehdä femiinisempi muunnos Bricella. Brice on alun perin kelttiläinen nimi, jonka alkuperä on Leslien ja Goslingin mukaan epäselvä.
Bricella voisi olla myös nimen Briella erilainen kirjoitusasu. Briella on lyhennetty versio nimestä Gabriella. Gabriella taas on alun perin hepreankielisen miehen nimen Gabriel femiinimuoto. Hepreaksi Gabriel tarkoittaa "Jumala on voimani" tai "Jumalan taistelija".
Lähteet
Leslie ja Gosling 1987. Dictionary of first names.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
https://www.behindthename.com/name/...
Kyseinen julkaisu on tilattavissa varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön verkkolomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €.
Oulun keskusmielisairaala 1925-1975 löytyy myös Oulun yliopiston kirjastosta, mutta sieltä sitä ei voi tilata Limingan kirjastoon, vaan asiakkaan tulee asioida kirjastossa paikan päällä.
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa...
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
En löytänyt tietoa Lilli Vuorelan käyttämistä nimimerkeistä. Jos haluat luettavaksesi vanhoja Nyyrikki-lehtiä, niitä löytyy mikrofilmillä Oulun kaupunginkirjastosta.
Eeva Vainikainen on kirjoittanut historiikin Muistojeni Nyyrikki (Kolmiokirja 2014), jossa voi myös olla tietoa kirjoittajista.
Aamulehdellä on maksullinen arkisto. Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja maksuista löydät Aamulehden verkkosivuilta, http://www.aamulehti.fi/.
Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla on asiakkaiden käytössä Suomen Media-arkisto, josta löytyy Aamulehden artikkeleita kattavasti vuodesta 1995 alkaen.
Tangon historiaa ja perustietoa löytyy Internetistä Google-haulla kun hakee sanoilla: tango historia.
Artikkelin nimi: "Lyhyesti tangon historiasta ja sen vaikutuksesta tanssin olemukseen." Artikkelin lopussa olevasta linkistä pääsee muihinkin tangoa käsitteleviin sivuihin.
Kirjoja, jotka käsittelevät tangoa:
"Tango!: the dance, the song, the story" toimittanut Simon Collier, London ; 1997.
Åhlen, Carl-Gunnar: "Det mesta om tango". Stockholm ; 1984.
Moore, Alex: "Ballroom dancing: with diagrams of the quickstep, waltz, foxtrot, tango etc." London ; 2002. Tässä teoksessa on myös tanssien askelkuvioita.
Hei!
Kaukopalvelupyynnön voi jättää sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm olevalla lomakkeella.
Pyynnön voi käydä tekemässä myös jossakin kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Kysymänne kirja löytyy ainakin Kouvolan ja Kotkan
kaupunginkirjastoista. Piki-kirjastoista sitä ei löydy.
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoautojen aikataulut muuttuivat, kun viisi kuntaa liittyi kaupunkiin tämän vuoden alussa. Kirjastoautot kulkevat nyt paljon aiempaa pidemmillä reiteillä. Olemme joutuneet vähentämään lähekkäin sijaitsevia pysäkkejä, jotta ehdimme käydä uuden kunnan kaikilla alueilla . Ruununmyllyn/Kukostensyrjän alueelta loppui
kysymäsi pysäkki (Vierinkiventie, parillinen keskiviikko klo 19.25 - 19.45), koska se oli lähekkäin sijaitsevista pysäkeistä vähiten käytetty.
Entistä pysäkkiäsi lähinnä olevat pysäkit ovat Kikaristonkatu 39:ssä (hyötyjätekeräyspisteen vieressä) joka keskiviikko klo
18.10 - 18.50 ja Ruununmyllyntie 39:ssä (alakoulun vieressä) joka perjantai klo 17.15 - 17.45. Kikaristonkadulle on matkaa 700 metriä ja...
Vaahteramäen Eemeli on niin suosittu kaveri, että hänestä kertovia kirjoja on melkeinpä jokaisessa kirjastossa. Nokian kirjaston kokoelmissa on näitä Astrid Lindgrenin kirjoittamia kirjoja monenlaisena versiona ja myös DVD-elokuva löytyy.
Jos haluat tarkistaa, mitä niistä tällä hetkellä on kirjastossa paikalla, voit tarkistaa sen Piki-kokoelmatietokannasta. Sitä pääset katsomaan vaikkapa kirjaston kotisivujen kautta.Toinen mahdollisuus on soittaa kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään niitä sinulle valmiiksi.
Kun käyt kirjastossa, lainaajatietoihisi voidaan tallentaa salasana. Sitten voit itse uusia lainasi kirjautumalla omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja salasanalla.
Koska kortti on varastettu, tärkeintä on sen pikainen kuolettaminen, jotta sitä ei voida käyttää väärin. Olen nyt kuolettanut korttisi, eikä sillä ollut lainoja, maksuja eikä muitakaan selvittämättömiä asioita. Enää sitä ei siis voi käyttää.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tilalle tehtävä uusi kortti maksaa 3 €. Samalla käynnillä saat osoite- ym. tietosi päivitetyiksi.
Valitettavasti en tällä kertaa pystynyt jäljittämään ohjelmaa Ylen lähettämien ohjelmien joukosta. Kollegatkaan eivät muistaneet kuvauksen mukaista ohjelmaa, ja muutkin etsintäyritykset tuottivat vesiperän. Pahoittelut!
