Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Hiroshi Saitôn ohjaama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva valmistui japanilaisen animaatiosarjan pohjalta vuonna 1992. Tuolloin se nähtiin Suomessa televisiosarjasta tutuilla suomenkielisillä äänillä. Uusi versio elokuvasta valmistui vuonna 2020, mutta sen ensi-ilta siirtyi koronapandemian vuoksi vuoteen 2023. Uuden version tuotti Cinematic Oy, ja siitä valmistui uudet suomen-, ruotsin-, englannin- ja japaninkieliset versiot. Näyttelijöiden lisäksi myös musiikki ja laulut ovat lehdistötietojen mukaan uudet.On tavallista, että animaatioelokuvista tehdään uusia kieliversioita uusien näyttelijöiden voimin. Syytä Muumi-elokuvan uuteen versioon pitäisi kysyä tuotantoyhtiöltä. Tavallisesti uusia versioita tehdään tekijänoikeussyistä (...
Koottua Rölli-laulukirjaa ei ole lukuun ottamatta Rölli ja metsänhenki -elokuvan tiimoilta julkaistua Uusia Rölli-lauluja -kirjaa. Nämä laulut on julkaistu nuottina vain tässä kirjassa, joten vaihtoehtoja ei valitettavasti näille ole.Vanhemmista kappaleista Tässä tulee Rölli löytyy useista laulukirjoista, esim. Suomen lasten laulukirjan tiedoissa lukee "sanat, melodia, kosketinsoitin ja sointumerkit". Laulu on myös Suuri toivelaulukirja 13:ssa. Muunlaisia nuotteja kappaleesta ei näytä olevan.Omituisten otusten kerho on Suuri toivelaulukirja 19:n lisäksi Pianohitit - lastenlauluja : helpot sovitukset, kivat kompit! -kirjassa.Robotti Ruttunen löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 18:sta.
Intiaanit lisäsivät ruokaan suolaa, tosin riippuu tietysti ruokavaliosta ja muista olosuhteista, paljonko sitä käytettiin. Teoksessa Salt in Eastern North America and the Caribbean kerrotaan joidenkin Amerikan alkuperäiskansojen suolan valmistuksesta ja käytöstä: https://www.google.fi/books/edition/Salt_in_Eastern_North_America_and_the_Ca/3gcPEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&dq=did+native+americans+use+salt+in+food&printsec=frontcover
Kappaleesta ei ole nähtävästi julkaistu nuottia, jota kirjastot olisivat voineet ostaa kokoelmiinsa, mutta Musiikkiarkiston kokoelmissa on nuottikäsikirjoitus (laulu, piano, viulut (2), trumpetti, saksofoni, kitara, basso). Tätä ei voi saada kuitenkaan kaukolainaksi Musiikkiarkistosta, vaan on ainoastaan heidän tiloissaan käytettävissä.Chordify-sivustolta löytyy soinnut.
Suomen Pankki ylläpitää "Valuuttakurssit" -sivustoa. Sivustolta löytyy Excel-taulukko vanhoista Suomen markan kursseista vuosilta 1990-1998. Taulukon mukaan USA:n dollarin markkakeskikurssi 1.1.1998 oli 5,4619. Tällöin miljoona Suomen markkaa olisi ollut n. 183 000 USD.Internet-lähteet:Suomen Pankki (viitattu 21.11.24): Valuuttakurssit
Eepos-kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavia porakoneita.
Tässä muutama linkki poria vuokraaviin yrityksiin:
https://www.rentaeasy.fi/vuokraa/porakoneet ja yhteystiedot https://www.rentaeasy.fi/toimipisteet
https://www.vuokraaclasohlsonilta.fi/products?storeId=93
https://www.ramirent.fi/vuokraa/rakennuskoneet/pora-ja-piikkauskalusto/…
https://www.cramo.fi/fi/category/rakennuskoneet_porakoneet
Kyseessä voisi olla vaahterayökkösen (Acronicta aceris) toukka.
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/minka-perhosen-toukka-3
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaahteray%C3%B6kk%C3%B6nen
Kansalliskirjaston Fennicassa eli suomalaisen julkaisutuotannon tietokannassa ei ole Brad tai Paul Andersonin nimellä julkaistuja teoksia. En löytänyt Marmadukea myöskään sanomalehdissä julkaistujen strippisarjakuvien luetteloista tai tunnetuimpien sarjakuvasyndikaattien listoilta. Tom Deyn ohjaama Marmaduke-elokuva vuodelta 2010 on sen sijaan ilmestynyt suomeksi dubattuna, ja se on lainattavissa kirjastosta.
Julkaisen tämän vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivulla, jos jollain lukijoistamme sattuisi olemaan tarkempaa tietoa Marmadukesta.
Nuoren Kekkosen kanssa korkeuspissinnässä kilpaili Kalle Kuosmanen. "Kalle-setä" oli yksi Lepikon torpassa asuneista Urhon isän Juho Kekkosen työtovereista. "Kalle-setä oli aivan erityisesti ottanut tehtäväkseen minun opettamiseni elämän suurta ja vaikeaa koulua varten. Hän oli minulle kuin isä ja vanhempi veli." -- "Yksi omalla tavallaan murheellinen tapahtuma on jäänyt minulle mieleen. Meillä oli Kalle-sedän kanssa rituaalina, että joka ilta ennen vuoteeseen menoa kävimme yhdessä pissillä talon seinustalla. Meillä oli joka kerta myös kilpailu siitä, kumpi pissii korkeammalle seinähirsiin. Minä voitin aina ja iloni ynnä ylpeyteni oli suuri. Kerran kävi sitten niin, että Kalle-setä voitti minut korkeuspissinnässä. Purskahdin itkuun...
Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
Nurmolaisten lasten ja nuorten kirjoittamia satuja ja tarinoita sekä piirroksia on koottu teokseen Nurmolaisia satuja ja tarinoita. Sen on julkaissut Nurmon kulttuurilautakunta vuonna 1985. Tästä vihkosesta löytyy myös tarina Kun siili heräsi unestaan.
Teos on lainattavissa Seinäjoen Aallon kirjaston lastenosastolla. Se on myös Nurmon kirjaston kotiseutukokoelmassa, jota voi käyttää kirjastossa mutta ei saa kotilainaan. Kotiseutukokoelman teokset ovat kirjaston yläkerrassa tietokirjojen perällä erillisessä hyllyssä.
Ukrainan 43,5-miljoonaisesta väestöstä 0,2%, eli noin 100 000 henkeä on juutalaista syntyperää. (2022, CIA World Factbook). Ukrainan parlamentin eli Verkhovna Radan omilla verkkosivuilla on päivittyvä luettelo parlamentin jäsenistä. (päivitetty 11.7.2022).
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ukraine/
https://itd.rada.gov.ua/radatransl/Home/deps/en
Kehottaisin suhtautumaan varauksella Twitterissä tai muussa sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, joissa ei ole esitetty mitään luotettavia lähteitä asian tueksi.
Al tarkoittaa leppää, sten kiveä – Ahlsten on siis suomeksi Leppäkivi. Saksan mallin mukaisesti al-sanaan lisätyllä h-kirjaimella on ilmaistu, että sitä edeltävä vokaali lausutaan pitkänä (Marianne Blomqvist, Vad heter finlandssvenskarna?).
Tampereen kaupunginkirjaston valikoimasta löytyy paljon helppolukuisia ruotsinkielisiä lastenkirjoja. Esimerkiksi Extra lätt att läsa -sarjan kirjat on tarkoitettu lukemaan opetteleville, ja myös Lätt att läsa -sarjasta löytynee sopivia kirjoja. Kummassakin sarjassa on julkaistu eri tekijöiden kirjoja. Kuvitus tukee tarinan seuraamista.
Kirjoja voi hakea PIKI-verkkokirjastosta julkaisusarjan nimellä: https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=extra+l%C3%A4tt+att+l%C3%A…, https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22l%C3%A4tt+att+l%C3%A4sa…. Varauksen tekemällä kirjat saa haluamaansa kirjaston toimipisteeseen noudettaviksi.
Iso osa kysymyksistä julkaistaan myös verkkosivustolla. Mutta toisinaan joudumme rajaamaan osan kysymyksistä pois julkiselta puolelta ja lähetämme vastauksen vain sähköpostitse kysyjälle. Yleisin syy tälle on se, että kysymys on henkilökohtainen ja liittyy esimerkiksi kysyjän kirjastokorttiin tai muihin henkilökohtaisiin kirjastoasiointiin liittyviin asioihin. Julkaisemme etupäässä tietopalveluvastauksia, joiden sisällöstä voisi olla hyötyä ja iloa palvelun vakiokäyttäjille ja satunnaisille verkossa surffaileville tiedon etsijöille. Palvelun periaatteet, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Palvelussa on aiemmin vastattu hieman vastaavanlaiseen kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-harantappoase-on-saanut-nimensa
En löytänyt tietoa, miksi kirjan nimeksi tuli juuri Häräntappoase. Oliko se Härkösen vai ehkä kustantajan ehdotus.
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 5 (WSOY, 2012) Anna-Leena Härkönen kertoo kirjan synnystä. Hän oli viettänyt aikaa sukulaistensa kanssa Pohjanmaalla ja Vaasassa. Siellä hän alkoi kirjoittaa ylös nuorten sanontoja, koska halusi tallentaa nuorison kieltä. Sieltä tuli idea kirjaan, mutta kirjan nimeamistä ei tässä kirjoituksessa sivuta.
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1924.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Ruotsin kieli tuli pakolliseksi Suomen yläasteilla (nyk. yläkoulu) peruskoulun myötä. Peruskouluun siirryttiin Lapissa 1972 ja viimeisenä pääkaupunkiseudulla 1977. Ruotsin kieltä opiskeltiin yläasteen seitsemänneltä luokalta alkaen eli kaikki n. 13-vuotiaat suomalaiset opiskelivat ruotsin kieltä vuoden 1977 syksystä alkaen. Tämän mukaan vuoden 1964 ikäluokka oli ensimmäinen ruotsin kieltä opskellut ikäluokka.
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
