Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
Passien historiasta on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:Bixby, Patrick: Licence to TravelHaara, Paula: Ruumiin ja dokumenttien kytkökset : Suomen passin historiaaLövgren, Anna-Brita: Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860Salter, Mark B.: Rights of PassagePasseista annettiin asetukset vuosina 1862 ja 1888. Vanhemman asetuksen teksti löytyy verkosta: https://histdoc.net/historia/passi1862.html Uudemman asetuksen teksti löytynee teoksesta Suomen asetuskokoelma vuodelta 1888.Lisäksi Kaisa Kyläkoski on käsitellyt passien historiaa 1800-luvulla lyhyesti blogikirjoituksessaan: https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/05/passit-1800-luvulla.htmlItse kysymykseen en osaa suoralta kädeltä vastata. Osa Puolasta...
Kaasukello on saanut nimensä laitteen mekanismin osan muodon perusteella: " -- kaasu johdetaan 'kaasukelloon', s. o. rautalevystä tehtyyn kellomaiseen säiliöön, josta on upotettu avonainen alapää veteen" (Seppo, 1/1908).Kielessämme muodoltaan kupu- tai maljamaisia esineitä – kuten erilaisia suojuksia tai säiliöitä – ja kukkia saatetaan nimittää 'kelloiksi': kaasukello, sukelluskello, sinikello (kello - Kielitoimiston sanakirja).
Pilveä siinä ei mainita, mutta mieleen tulee Sulavoi-kokoelman runo Näyttö klo 14.30, jossa ollaan asuntokaupoilla, ja kaikki on Eerikin silmissä kivaa, viahkoa, sympaattista, ihanaa ja hianoa - kun on tullut pussailtua "kahte saak / Kaarinan kans peito al".
Hei!
Kyllähän boikotointi usein vaikuttaa, jos sen kohde tietää boikotoinnista. Esimerkkinä voi antaa vegaanit, jotka boikotoivat kaikkea eläinperäistä. Nykyään on sitten kauppoihin tullut runsaasti heille suunnattuja elintarvikkeita, ja eläinten tuotantomäärät ovat hyvin hitaasti laskeneet. Vaikea nähdä miten boikotoinnin vaikutus olisi erilaista meillä Suomessa kuin muualla. Mitä pienempi firma, sitä enemmän sitä haittaa rahavirran tyrehtyminen mistä tahansa syystä. Esimerkiksi Animalian turkiton kauppa- ja kosmetiikkalistaukset ovat vaikuttaneet boikotoinnin kautta suomalaistenkin yritysten tuotevalikoimiin, esim. Marimekko on irtisanoutunut kaikesta yhteistyöstä turkisalan kanssa. Boikotit kuitenkin saattavat vaikuttaa...
Ainakin joitakin myös verkon kautta luettavia artikeleita ja tutkimuksia löytyy.
- ”Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle / Mira Willman. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155202/oonhipho.pdf?se…
- Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985-1999 / Susanna Laamanen. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2021:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24342
- "Tuhansien laulujen maa": maisema ja identiteetti 1980- ja 1990-lukujen suomenkielisessä rocklyriikassa / Susanna Laamanen. Artikkeli. Jyväskylän yliopisto,...
Eduskunnan kansanedustajahaulla löytyi toimittaja, kansanedustaja Jokisen tietoja, mutta ei toista etunimeä, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910610.aspx. Väinöstä on tietoja hänen puolisoaan käsittelevässä pro gradu-tutkielmassa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/93781/gradu01298.pdf?seque…, s. 51 kerrotaan Väinön perheestä. Väinön nimeksi annetaan tässäkin kohtaa vain Väinö, sisaruksista osalla on useampi nimi. Väinön isän nimi on tutkielman mukaan Efraim Efraiminpoika Jokinen. Valitettavasti en pystynyt tarkistamaan Kuka on kukin -teoksen tietoja, mutta olen pyytänyt kollegalta apua siihen ja palaan asiaan, jos sieltä löytyy muuta tietoa.
Freeze branding on suomeksi kylmäpolttomerkintä. Myös kryomerkintä (engl. cryobranding) annetaan sanakirjassa.
https://redfoxsanakirja.fi/fi/sanakirja/-/s/eng/fin/freeze%20branding
Ohessa esimerkiksi termiä käytetty Ylen uutisessa:
https://yle.fi/urheilu/3-5946696
Kyseessä taitaa olla Tarja Lapintien kuvakirja "Kiveen kätketty linna" (Tammi 1992). Verkosta löytyy kirjan juoniselostus, mikä vastaa hyvin kuvailuasi:
https://docplayer.fi/6432819-Piilomaasta-karhumakeen-kotimaisia-satuja-…
Tässä kirjan saatavuustiedot Helmet-kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1361819?lang=fin
Kyllä, Marie Thérèse Louise of Savoy (englanti) / Maria Teresa Luisa di Savoia-Carignano (italia) / Marie Thérèse Louise de Savoie-Carignan (ranska) (8. 9. 1749 – 3.9.1792) oli avioliittonsa myötä arvonimeltään Princesse de Lamballe eli Lamballen ruhtinatar/prinsessa. Hänen isänsä oli Prince Louis-Victor de Savoie-Carignan, miehensä Louis Alexandre de Bourbon, prince de Lamballe.
Lähde: Encyclopaedia Britannica https://www.britannica.com/biography/Marie-Therese-Louise-de-Savoie-Car…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan prinsessa on:
hallitsijahuoneen naispuolinen ei-hallitseva jäsen.
Ruhtinatar taas:
eräistä naispuolisista hallitsijoista; ruhtinassuvun naispuolinen jäsen, vars. ruhtinaan puoliso.
Marie Thérèse Louise de Savoie-...
Hei!
Merriam-Websterin nettisanakirjan mukaan "prune" tarkoittaa kuivattua luumua ja "plum" tuoretta luumua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/prune
https://www.merriam-webster.com/dictionary/plum
Valitettavasti kaikki eivät palauta lainojaan ajallaan tai ensimmäisen karhukirjeenkään jälkeen. Varattuun aineistoon voi myös olla jonoa.
"Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa kirjastossa. Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa.
Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset." https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jos varaus vielä Pääsiäisen jälkeenkin viipyy, ota yhteyttä lähikirjastoosi. Siellä voidaan tarkistaa varauksesn tilanne tarkemmin.
Turkmenistanilaiselta Berdi Kerbabaýewilta (kirjoitettu muodossa Berdy Kerbabajev) on suomennettu teos nimeltä Aisoltan valkoisen kullan maasta (1953). Kyseinen teos on ainoa löytämäni, jonka tekijän mainitaan olevan turkmeeni. Tosin Kirjasampo-palvelussa tekijä on listattu venäläiseksi, ja teoksen alkukieleksi on ilmoitettu venäjä. Kirjasampo-palvelusta löytyi pari teosta, joiden tapahtumapaikaksi on merkitty Turkmenistan, mutta tekijät ovat ilmeisesti venäläisiä.
Tadžikistanilaisia kirjailijoita ei ilmeisesti ole tosiaan suomennettu, Kirjasampo-palvelusta tai Finnasta ei löytynyt mitään Tadžikistaniin liittyvää kaunokirjallisuutta. Wikipediasta löytyi kolme kirjailijaa, mutta yhdeltäkään näistä ei ole suomennettu mitään. Wikipedian...
Finna.fi -hakupalvelusta sarjan nimellä hakemalla löytyy 18 eri kirjaa/nimekettä: Hoitotäti, Ensimmäinen ukonilma, Nippe ja ystävät, Hyppelin onnen päivät, Samulin leikit, Uusi opettaja, Eksyksissä, Suosikkilelut, Leija, Muutto, Tytin seikkailu, Sairaalassa, Suuri aalto, Silmälasit, Ensimmäinen koulupäivä, Uusi vauva, Pettymys ja Hammaslääkärissä (https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0… ).
Tony Hutchings on ollut kuvittajana 13 kirjassa (https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0… ).
Tampereen kaupunginkirjaston valikoimasta löytyy paljon helppolukuisia ruotsinkielisiä lastenkirjoja. Esimerkiksi Extra lätt att läsa -sarjan kirjat on tarkoitettu lukemaan opetteleville, ja myös Lätt att läsa -sarjasta löytynee sopivia kirjoja. Kummassakin sarjassa on julkaistu eri tekijöiden kirjoja. Kuvitus tukee tarinan seuraamista.
Kirjoja voi hakea PIKI-verkkokirjastosta julkaisusarjan nimellä: https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=extra+l%C3%A4tt+att+l%C3%A…, https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22l%C3%A4tt+att+l%C3%A4sa…. Varauksen tekemällä kirjat saa haluamaansa kirjaston toimipisteeseen noudettaviksi.
Moi!
Kyseiseen kappaleeseen löytyy nuotti Lahden kaupunginkirjastosta, josta voit sen varata maksutta mihin tahansa Päijät-Hämeen kirjastoon. Voit tehdä varauksen itse verkkokirjastosta tai ottaa yhteyttä kirjastoosi. Nuotin tiedot löydät täältä:
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.182351
Päijät-Hämeen kirjastojen nuottivalikoimia voit hakea Lastu-verkkokirjastosta https://lastu.finna.fi
Laajemmin suomalaisten kirjastojen valikoimia voit tarkastella Finna-palvelusta osoitteessa https://finna.fi/
Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net...
Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta
Osoitteessa Helsinginkatu 1 (Vaasanhallin yläkerta) toimi Kappahalli-niminen tehtaanmyymälä ainakin 1970-luvulla. Yritys mainosti turkkeja Helsingin Sanomissa useasti ilmoituksillaan. Myös nahkatakkeja ja turkislakkeja oli kaupan. Ilmeisesti valikoimaan kuului kyllä muutakin vaatetavaraa.
Olisiko tämä sitten ollut muistelemasi yritys? Ilmoitusten perusteella ei selviä valmistettiinko turkikset paikan päällä vai oliko varsinainen tuotantotoiminta jossakin muualla.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakoneen haku.
