Kyseinen kohta Roald Dahlin Matildan suomennoksesta (WSOY, 1990, useita lisäpainoksia) löytyy sivulta 195. Suomentaja on Eeva Heikkinen.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Kyseessä on saksalaisen Ralf Butschkowin Hotakin jassua! - Jotakin hassua (Da stimmt was doch nicht!), joka ilmestyi Lasten Parhaat Kirjat -sarjassa vuonna 2002.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9515672430
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515672430&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1616728__Shotakin%20jassua__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Kädessäni on Helka Varhon Humiseva harju -suomennus vuodelta 1971 (WSOY). Siinä kohta kuuluu seuraavasti:
Rakkauteni Lintonia kohtaan on kuin metsän puut: aika muuttaa sitä niinkuin talvi puiden lehtiä. Rakkauteni Heathcliffiin muistuttaa ikuista kalliota: se tuottaa vähän näkyväistä iloa, mutta on välttämätön.
Pete Suhonen on myös kirjailija, ja hänen yhteystietojaan voisi koettaa selvittää kustantajan kautta:
https://www.wsoy.fi/kirjailija/pete-suhonen
City-lehdet vuosilta 1986-1988 ja 1990-2012 ovat Helsinki-kokoelmassa Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Pikaisella lehtien sisällysluetteloiden selaamisella ei vuoden 1999 lehdistä löytynyt Kari Hotakaisen haastattelua.
Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää selattavaksi Pasilan kirjastossa. Nyt korona-aikana kirjastossa voi asioida vain lyhyesti. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Finna-hakupalvelun kautta löytyi pari muuta Kari Hotakaisen haastattelua vuodelta 1999, mutta muista lehdistä...
Kyseessä on luultavasti jatkosodan aikana Karhumäessä mm. Ryhmä Oinosen alaisuudessa toiminut 985. Ilmasuojelukomppania. Komppanian sotapäiväkirjat vaikuttaisivat säilyneen poikkeuksellisen hyvin. Niitä voi tarkastella sähköisesti esimerkiksi Sotasampo-palvelussa.
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alun perin 1896). Se on julkaistu myös ainakin kokoelmissa Elämän laulu, Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Helmet-kirjastojen Pajat ja verstaat -toiminnasta (englanniksi Library Makerspace) käytetään ruotsiksi nimeä Verkstäder:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Verkstader
https://www.helmet.fi/en-US/Libraries_and_services/Library_Makerspace
Otsikoiden alla on tosiaan monenlaista tekemiseen liittyvää toimintaa kirjastojen tiloissa. Koronatilanteen takia tällä hetkellä kirjaston palvelut ovat hyvin rajoitetusti käytössä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Kyseessä voisi olla Gunnel Linden kirja Hullunkuriset perheet (Gummerus,1973). En pääse tarkistamaan kirjan sisältöä, koska kirjaa ei ole saatavana kirjastossamme. Kuvauksenne perusteella tämä voisi olla etsimänne kirja.
Kuva ja takakansiteksti: https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalog/product/view/id/682441
Kirjaa on saatavana Kymenlaakson kirjastoissa, joten mikäli haluatte lainata kirjan, olkaa yhteydessä omaan lähikirjastoonne.
Neumann on julkaissut kaksi The Moody Blues coveria. "Tähti ja meripoika" on versio kappaleesta "The Tide Rushes in" ja "Naiselleni" laulusta "For My Lady".
"Never Blame the Rainbows For the Rainista" emme löytäneet suomenkielistä versiota.
Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Lydia tai Lyydia tarkoittaa Kreikan lyydialaista. Purppuranmyyjä, Paavalin käännyttämä Lyydia oli Euroopan ensimmäinen kristitty. Lydia ja Lyydia ovat olleet melko yleisiä etunimiä Suomessa 1800-luvulta lähtien. Etunimestä on monia puhuttelumuotoja, muun muassa Lyyti, Lyylikki ja Lidia. Väestörekisterikeskuksen mukaan Lyydia on ollut kaikkein yleisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Yhteensä nimen kantajia on Suomessa ollut 16051. Amanda tarkoittaa latinan kielessä rakastettavaa ja ystävällistä. Meillä Suomessa Amanda-nimi on myöskin melko vanha ja yleisempi kuin Lyydia. Puhuttelunimiä ovat muun muassa Manta, Manti ja Manttu. Lisää etunimivastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun...
Surutyötä, kuolemaa ja muita vastaavia asioita käsitteleviä kirjoja on julkaistu paljon. HelMet-verkkokirjaston, http://www.helmet.fi ,tietokannasta löytyviä aihetta käsitteleviä lapsille sopivia kirjoja saattaisivat olla esim. Tiina Holmbergin Kun maasta sataa vettä, Gary Oliverin Lapsen tunteet -sarja, Päivi Franzonin Surusaappat ja Piilo: kirja lapsille ja nuorille, jotka surevat. Lasten kanssa aihetta voi lähestyä myös satujen kautta. Tällaisia ovat esim. Grimmin sadut, hölmöläissadut ja kansansadut. Nuorille sopivia aihetta käsitteleviä kirjoja ovat mm. Hän on kanssani kumminkin: vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat, Kun ystävä kuolee: kirja nuorille surusta ja selviytymisestä ja Liian iso ikävä: nuoret kertovat...
Etelä-Savon kirjastojoissa Barclayn (Florence L.) Rukousnauha-romaania on saatavissa seuraavasti:
1 kpl Pieksämäen kaupunginkirjasto on nyt paikalla (vuoden 1992 p.)
Kerimäen kunnankirjaston Rukousnauha samalta vuodelta on lainassa, eräp. 13.8.2012.
1 kpl Punkaharjun kunnankirjaston varasto, on paikalla (1958 p.)
1 kpl Naarajärven kirjaston varasto, on paikalla (v. 1940 p., Naarajärvi on Pieksämäen sivukirjasto)
Mikkelin pääkirjaston varastossakin on 1 kpl, mutta se on tällä hetkellä lainassa. Eräpäivä on 12.9.2012. Kirjaa ei voi varata remontin vuoksi. Varauksia voi tehdä taas 27.8.2012->
Florence L. Barclayn romaani "Rukousnauha" on lainattavissa myös Helsingin Pasilan kirjaston varastosta. Teos on myös Espoon kaupunginkirjasto-...
Ýleisten kirjastojen tilastot tavataan julkistaa huhtikuun vaiheilla, tarkempi tieto saadaan vasta lähempänä ajankohtaa. Ne löytyvät tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi . Kirjastot.fi:n käyttölukuja julkistetaan toimintakertomuksen yhteydessä, helmikuun-maaliskuun aikana Kirjastoalan uutisissa, http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset .
Kyseessä on valkovenäläisen Ivan Meležin (Іван Паўлавіч Мележ) romaani "Людзі на балоце" vuodelta 1962, jonka Leo Holm on suomentanut nimellä "Kaikki ei vielä ole lopussa". Se on ilmestynyt Neuvostoliitossa vuosina 1965 ja 1973. En löytänyt tietoa siitä, että kirjaa olisi käännetty englanniksi, mutta karkea käännös alkukielisestä nimestä olisi suunnilleen "People on the marsh". Romaani on ensimmäinen osa trilogiasta «Палеская хроніка» (Polesie Chronicles). Lisätietoja löytyy englanninkieliseltä Wikipedian sivulta https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Melezh.
Heikki Poroila
PS Lupaan luetteloida tuon kirjan nykyistä paremmin, nykyiset vähäiset tiedot eivät tosiaankaan paljon kerro.
Voit kuolettaa kadonneen korttisi soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta, johon on linkki alla.
Uuden kortin saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Jos olet tehnyt varkaudesta rikosilmoituksen, saat kortin ilmaiseksi. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalainen lakimiesmatrikkeli on on nimeltään Suomen lakimiehet ja sen uusin painos on vuodelta 1999. Kirja löytyy Vantaalta pääkirjastosta ja Myyrmäestä; sen lisäksi kirjaa on Helsingin ja Espoon kirjastojen kokoelmissa.
Itse en tällaista sanontaa ole kuullut, mutta yleisen elämänkokemuksen pohjalta vastaisin, että ei varmaankaan pidä paikkaansa. Asiaa on tietysti mahdotonta kenenkään tietää (pitäisi ensin saada lista kaikista IBM:n tuotteita tai palveluita ostaneista ja sitten tieto heistä jokaisesta, onko elämän varrelle sattunut potkuja), mutta voidaan myös loogisesti kysyä, millä tavalla IBM:n tuotteiden ostaminen voisi varjella potkuilta. Näillä asioilla ei yksinkertaisesti ole mitään sellaista yhteyttä, joka edes teoriassa voisi suojella ketään potkuilta.
Jos taas kysyjä tarkoittaa sitä, ettei kukaan IBM:n palveluksessa ollut olisi koskaan saanut potkuja, lyhyelläkin googlaamisella voi todeta, ettei tämä ainakaan pidä paikkaansa.
Heikki Poroila
Forssan kirjastosta kerrottiin, että uudessa verkkokirjastossa on ollut mm. tämänkaltaisia, tilapäisiä häiriöitä. Ainakin nyt verkkokirjaston kieli avautui suomenkielisenä. Sivuston Suomen lipun kuvaa klikkaamalla saa kielen tarvittaessa vaihdetuksi.
Hei,
turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf
