Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet".
Preussi valloitti Puolalta Glogowin ja ison osan Sleesiaa vuonna 1741. Tämän jäljiltä Glogow oli vuonna 1764 osa Preussia.
Vuonna 1795 tehtiin Puolan kolmas jako. Kuurinmaa ja Liepaja sen osana siirtyivät tällöin Venäjälle.
Lähde: A Concise History of Poland, Lukowski & Zawadzki, 2001.
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen...
Lähettämilläsi tiedoilla ei löydy tietuetta asiakasrekisteristämme. Tiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi tai kuvallinen Kela-kortti. Voit nopeuttaa kortin tekemistä täyttämällä alla olevasta linkistä löytyvä rekisteröitymislomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Nimillä on usein uskonnollinen merkitys, mutta merkitys ei yksin riitä selittämään, miksi henkilölle on annettu tietty nimi. Tarvitaan ehdottomasti tietoa siitä, millä paikkakunnalla henkilö on asunut, ja mihin aikaan. Missä kysyjän isänpuoleinen isoäiti on ollut kirjoilla, onko hän asunut Suomessa? Onko suvussa muita, joilla on sama nimi?
Yliopiston almanakkatoimiston, https://almanakka.helsinki.fi/fi, esimies Minna Saarelma-Paukkala löysi ortodoksisesta kalenterista Aftonios-pyhimyksen muistolle varatun päivän 2. marraskuuta. Aftonios tarkoittaa avuliasta tai anteliasta. Mutta Aften- ja Aftena -nimisiä tyttöjä löytyy myös Yhdysvalloista.
Vanhasta testamentista, Valitusvirsistä, löytyy lause "Eklafsen ep afteen". Afteen...
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197).
En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa.
Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin:
Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
Lehti löytyy muutamien yliopistokirjastojen kokoelmista, mm. Kansalliskirjastosta. Sen lisäksi se on Työväenliikkeen kirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Alla linkit kirjastojen sivuille:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.tyovaenperinne.fi/
http://www.varastokirjasto.fi/fi/
Tällä palstalla on aiemminkin kysytty teosten painosmääristä. Valitettavasti niistä ei ole koottua tietoa, joten joudumme arvailemaan.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta) https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärien vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen. https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Maamme kirjaa on julkaistu monina eri painoksina. Cajanderin alkuperäisenä tai korjattuna suomennoksenakin 61 eri painosta. Painosmäärät voivat kirjoilla vaihdella muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin eli olisikohan Maamme kirjaa julkaistu noin 100 000 kpl. (...
Viitearvot ovat nimensä mukaisesti viitteellisiä, sillä on hyvin yksilöllistä, kenelle mikäkin hemoglobiini on "sopiva". Professori Pertti Mustajoki kertoo Hyvä terveys -lehden artikkelissa, että viitearvo tarkoittaa käytännössä sitä, että 95 prosentilla perusterveistä ihmisistä hemoglobiinilukema osuu määrätylle välille.
Hemoglobiiniarvot määritellään verenpunasolujen koon, värin ja määrän mukaan.
Lähde 1, Hyvä terveys: https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/korkean_hemoglobiiniarvon_vaarat
Lähde 2, Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/anemia
En ainakaan toistaiseksi löytänyt J.H. Erkon palkinnon (1964-1994) tai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon (1995-) voittajakirjaa, jossa Korso olisi ainakaan oleellisesti tapahtumapaikkana tai aiheena.
Kollega ehdotti Juhani Peltosen kirjaa Elmo (1978), joka sopii kuvaukseesi osittain. Kirjan tapahtumapaikkana on kuvitteellinen Kainalniemen kylä, jonka esikuvana Korso toimii. Juhani Peltonen asui myös itse suurimman osan elämästään Korsossa. Peltonen ei voittanut esikoiskirjapalkintoa, mutta hän oli vuonna 1963 J. H. Erkon kirjoituskilpailun (suunnattu nuorille, jotka eivät ole julkaisseet esikoisteostaan) voittajissa.
Olisiko Elmo voinut olla Korso-yhteyksiensä vuoksi pohtimanne kirja?
Tällä hetkellä kirjastoissa pätevät samat ohjeet kuin muuallakin eli maskin käyttö perustuu suosituksiin. Helmet.fi:n uutisessa todetaan: ”Toivomme, että ihmiset ottavat laajentuneen maskisuosituksen pääkaupunkiseudulla vakavasti ja noudattavat sitä, ellei ole terveydellistä syytä olla käyttämättä maskia. Näin saatamme säästyä rankempien keinojen, kuten esimerkiksi erilaisten aukiolorajoitusten ja koulujen etäopetuksen, käyttöönotolta”, toteavat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsinki_Es…
Teekkarihuumorista on tässä palvelussa kysytty myös pari vuotta sitten. Alla linkki tähän vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-teekkarihuumori-on-niin-harskia?lan…
Sekä kosher- että halal -ruokamääräyksillä on uskonnollinen peruste. Halal- määräykset löytyvät Koraanista, kosher-säännöt puolestaan Vanhasta Testamentista (Mooseksen.3. kirrja).
https://www.valio.fi/ruokavaliot/uskonn k-ja-ruokavalio/
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/LEV.11/3.-Mooseksen-kirja-11
YK kerää World Population Prospects 2019 -sivullensa koko maailmaa koskevia väestötilastoja. Tähän Excel-tiedostoon on koottu maittaisia tietoja syntyneiden lasten sukupuolijakaumasta (poikien määrä suhteessa tyttöjen määrään) aina vuodesta 1950 lähtien: Sex Ratio at Birth (SRB) (XLSX, 75 KB).
Tilastoja löytyi Kuntaliiton sivun excel-taulukosta vuodelta 2019 yli 75-vuotiaista, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Luku Karkkilassa oli 922 ja Vihdissä 2111.
Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut antaa yli 65-vuotiaiden määrän, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df…
Tilastokeskuksesta luvut varmasti löytyvät ja sieltä voi kysyä asiasta, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html.
Esimerkiksi nämä voisivat olla sopivia:
Katie Daynes: Titta in i kroppen -hauska luukkukirja
Steve Parker: En resa genom kroppen - hyvin selkeät kuvat
Richard Walker: Ihminen - matka ihmiskehoon -tarkoitettu ehkä vähän vanhemmille, mutta tässä on upeat valokuvamaiset kuvat suolistosta, aivoista jne.
Alex Firth: 100 asiaa ihmiskehosta / 100 fantastiska fakta om människokroppen
Voisiko kyseessä olla Topeliuksen "Vattumato" Maija Karman kuvituksella? Siinä tytöt eksyvät metsään, nukkuvat siellä yönsä ja aamulla he heräävät ylellisessä vuoteessa metsän keskellä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lukijalta saamamme kommentin mukaan kirja voisi olla Pirkko Vainion kirja Kuplamatka kukkarantaan.
Kappale löytyy useammasta nuottijulkaisusta, mm. kirjoista:
Kultainen poplaulukirja 2 (v. 2016)
Joka kodin laulukirja (v. 2018)
Pianohitit: komppaa itse! (v. 2011)
Kuumat vuosikymmenet: 50-, 60- ja 70-luvun suosikit (v. 2010)
Runon Kirkastussunnuntai on kirjoittanut Mirjami Lähteenkorva. Alun perin se ilmestyi hänen esikoiskokoelmassaan Hiljainen rukous (1945). Runo sisältyy myös Lähteenkorvan valittujen runojen kokoelmiin Kuin kukat ja linnut (1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (1979).
