Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Onko Regine Deforgesin kirjasarjaa Sininen polkupyörä tulossa lisää suomennettuna? Tällä hetkellä viimeisin suomennettu on Silkkitie vuodelta 2004. Jos ei niin… 322 Regine Deforgesin kirjasarjassa Sininen polkupyörä (La bicyclette bleue) on kaiken kaikkiaan kymmenen osaa, joista on suomennettu vain viisi ensimmäistä.  Seuraavien osien suomennosaikeista ei löydy tietoa.  Sininen polkupyörä -sarjan viisi ensimmäistä suomennosta on kustantanut Gummerus Kustannus. Sinun kannattaa kääntyä kustantajan puoleen ja toivoa jatko-osien suomentamista. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175999478276 https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Kirjoitetaanhan res. maj. Sale edellä osoitetulla tavalla? 322 Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankin lyhenneluettelossa käytetään juuri noita kirjoitusasuja:   https://www.kielikello.fi/-/lyhenneluettelo  
Onko jossakin kirjassa hamsteria nimeltänsä Weetabix? 322 Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kirjan, jossa olisi Weetabix-hamsteri? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Elämäkertojen lähdeluettelossa mainitaan usein lähteeksi kirjeenvaihto. Miten on mahdollista, että kirjan päähenkilön lähettämät kirjeet on jäljitetty vai onko… 322 Kirjeiden ja kirjeenvaihdon saatavuutta tutkimuksen lähdeaineistoksi lienee yksinkertaisinta havainnollistaa julkaistujen kirjekokoelmien avulla. Ne ovat tuskin koskaan lähestulkoonkaan täydellisiä; samoin kuin tutkijoiden käyttämä kirjeaineisto, julkaistu kirjeenvaihto perustuu siihen materiaaliin, joka on onnistuttu jäljittämään – tavalla tai toisella. Kirjoittajien jäämistöistä  – tai parhaassa tapauksessa arkistoista –  ei useinkaan kopioita lähetetyistä kirjeistä löydy (ellei kyseessä sitten ole joku, jonka on asemansa vuoksi ollut tarpeen säilyttää kirjoittamiensa kirjeiden kopiot, tai kirjeenvaihtonsa julkaisua nimenomaisesti suunnitellut henkilö), vaan ne ovat tavallisimmin peräisin vastaanottajilta ja heidän...
Perin vanhan ompelukoneen, poljettava singer ja sarjanumero on Y 9971111. Koskahan on tehty ja missä ja saako jostain käyttöohjeet? Olosin tiedoista kovin… 322 Kyseinen kone on valmistettu Clybebankissa, Skotlannissa vuonna 1935. https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm Käyttöohjeita kannattaa etsiä internetin osto- ja myyntisivustoilta.
Etsin Koiton laulun kappaleen Aamu sanoja. Sen on säveltänyt Toni Edelman, mutta sanoittajaa en tiedä. Vaikuttaa ns. rauhanlaululta, joita paljon laulettiin ja… 322 Toni Edelmannin säveltämän kappaleen Aamu sanat on kirjoittanut Martta Štšerbakova. Laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Toni Edelmann: Lauluja (1981). Se on kirjan osiossa Neuvosto-Karjalan runoilijoiden tekstejä.Koiton laulu on levyttänyt kappaleen vuonna 1976 levyllä Koiton laulu.
Tänään 18.2.2023 Helsingin yliopistolla suruliputus. Kuka menehtynyt/miksi? 322 Helsingin yliopiston viestinnästä kerrottiin, että yliopisto suruliputtaa, kun joku henkilökunnasta on menehtynyt. 
Mikä viikonpäivä oli 7.3.2020 322 7. maaliskuuta 2020 oli lauantai.
Mitä tarkoittaa sukunimi Edelmann (tai Edelman)? 322 Saksalaisperäisen sukunimen Edelmann kirjaimellisia merkityksiä ovat "aatelismies", "aristokraatti", "ylimys".
Etsin kirjaa, jota luin 90-luvulla lapsena. Kirjassa oli australiaisia eläimiä, joista yksi (muistaakseni kenguru) lähti kuumailmapallolla pitkälle matkalle… 322 Kysessä lienee Leena Laulajaisen Loikkeliini-sarja, jossa seikkailevat kenguru Loikkeliini ja muut Australian eläimet. Loikkeliini matkustaa kuumailmapallolla kahdessakin sarjan kirjassa: Loikkeliinin matka lumen maahan Loikkeliinin lokikirja.
Onko Helsingin Postipuistoon valmistuvaan asukastalo Postivarikkoon tulossa Helmet-kirjasto? Pohjapiirrokseen on merkitty tilavaraus kirjastolle. 322 Tilaan ei ole tulossa Helmet-kirjastoa. Suunnittelupäällikkö Lauri Riikonen kertoi, että kirjastoksi nimettyyn tilaan on tulossa kiinteistön puolesta lautapelejä.
Montako kirjaa on Agatha Christie kirjoittanut? Minkä nimisiä ne ovat? Onko muita kuin Idän pikajunan arvoitus ja kuolema Niilillä? 322 Asiaa on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. "Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta." Teosluettelo löytyy täältä.  
Muistelen usein lapsuuteni kirjaa 70-luvulta. Mielestäni se kertoi (kivikautisesta?) Tikkusen perheestä, joka asui Tukkiholmassa. En harmikseni kuitenkaan… 322 Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan tätä kirjaa runsaista vihjeistä huolimatta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Onko sanrio kirjoja olemassa tai kuromi kirjoja? 322 Japanilaisen Sanrion luomista hahmoista on helmet-kirjastoissa saatavissa muutamia Hello Kitty -sarjakuvia ja kuvakirjoja. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shello%20kitty__Ff%3Afacetm… Hello Kitty -hahmo Kuromista ei ole erillisiä kirjoja helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Onko kursiivi kirjainlaji vai kirjasinlaji? 322 Graafinen tietokirja (WSOY, 1960) määrittelee kursiivin oikealle kaltevaksi, kirjoituskirjaimia muistuttavaksi kirjasinlajiksi.
Mikä viikonpäivä oli 7.9.1968 ? 322 Viikonpäivä on ollut lauantai.   Vastaus löytyy esimerkiksi Kalenteri-sivustolta (https://www.kalenteri.org/kalenteri-1968.html) tai Vuotuinen kalenteri -sivustolta (https://calendar-yearly.com/fi/1968).
Nuottivihossa: Toivo Kärjen Sävelmiä 4. Fazer F.M.06729-8. On sävelmä: Balladi Imatran-immestä, sivulla 4, mutta sivu 5, jossa nuotinnos jatkuisi, puuttuu… 322 Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Balladi Imatra-immestä" sisältyy myös nuottiin "Vanhaa ja uutta" (Musiikki Fazer, 1978; FM06170-5). Nuotissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja laulun sanat. Samuli Saarelan toimittamassa nuotissa "Kaksikymmentä laulua Imatrasta" (2015) on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kaunehin kai oli Karjalassa hän". Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta: https://finna.fi      
Puolustusvoimissa toimii erikoisupseerien viroissa lääkäreitä. 1900-luvulla erikoisupseerin viroissa toimivat myös hammaslääkärit, tai ainakin osa heistä… 322 Vuoden 1997 eläkeuudistuksen seurauksena osa sotilaslääkäreiden ja hammaslääkäreiden viroista sekä sotilaseläinlääkärin ja sotilastalouden hoitajan virat muutettiin säästösyistä siviiliviroiksi. Siviilivirat kuuluivat yleiseen eläkejärjestelmään, jolloin ammattien eläkeikä nousi viidellä vuodella 60 vuodesta 65 vuoteen. Hallituksen esityksessä HE 217/1996 haluttiin kuitenkin säilyttää mahdollisuus myös hammaslääkärin koulutuksen saaneiden nimittämiseksi erikoisupseerin virkoihin, mikäli sodanajan tehtävät niin edellyttävät.  Puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patinen kirjoitti Sotilaslääketieteellisen aikakauslehden artikkelissaan 2018, että parhaimmillaan 1990-luvulla Puolustusvoimien palveluksessa toimi 35...
Mistä löydän Juha Mannerkorven runon Että he kaikki yhtä olisivat? 322 Juha Mannerkorven runo "Että he kaikki yhtä olisivat" on kokoelmasta Kylväjä lähti kylvämään (1954). Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi) ja Juha Mannerkorven kootuista runoista Runot 1945-1954 (Otava, 1980). Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanahaussa oli etsittävänä "kuippana". Sain selville, että se on jonkinlainen taruolento. Löytyisikö teiltä lisätietoa kuippanasta ja sen ulkonäöstä? Onko… 322 Varhaisin kirjallinen kuvaus Kuippanasta lienee Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789). "Ganander selitti, että Kuippana on metsän esimies, pitkä ja hirveä olento, jolla on harmaa parta. Kuippana ajoi kettuja ja jäniksiä ansoihin ja rihmoihin. Häntä nimitetään metsän kuninkaaksi -- . Hän muistuttaa Rhomund Hallgrimin poikaa, trollia ja jättiläistä, joka oli perinyt kokonsa, voimansa ja julmuutensa isältään. Hän käveli niin raskaasti, että tuntui kuin hän tahtoisi kahlata maan läpi. Kaikki hänen tekonsa olivat hirveitä ja hänen muotonsakin oli julma. Hän asusti Kyrials bottenin eli Pohjolan metsissä." (Martti Haavio, Suomalainen mytologia) Eero Ojasen Suomalaiset taruolennot kertoo, että Kuippana oli koko metsän haltija tai...