Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
1) Lastensuojelun ytimissä: molemmat Vaasan kaupunginkirjaston kappaleet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 10.6.2011
2) Nuorisorikollisuus: molemmat Vaasan kaupunginkirjaston kappaleet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 10.6.2011
Voit halutessasi varata kirjat joko verkkokirjaston kautta tai soittamalla/käymällä kirjastossa.
Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä.
Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
Asiaa olisi ollut helpompi tutkia, jos olisit kertonut, mistä kirjasta oli kyse. Katsoin nyt läpi kaikki varauksesi,ja kaikki ne, joissa olet jonossa kahdeksantena ovat lukittuja, samoin kuin suurin osa muistakin varauksistasi. Ne eivät siis etene varausjonossa, ennen kuin käyt poistamassa lukitukset. Kirjaston henkilökuntahan ei asiakkaan varauksia pysty lukitsemaan eikä poistamaan lukituksia, vaan asiakkaan pitää tehdä se itse.
Tässä vielä varmuuden vuoksi ohjeet lukitustoiminnon käyttämiseen:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla...
Olisiko tekijä kuitenkin Kirsti Loukola-Ruskeeniemi? Hänen ja Timo Heinon artikkeli vuodelta 1996 on julkaistu Economic Geology -julkaisussa:
Loukola-Ruskeeniemi, K. & Heino, T. 1996. Geochemistry and genesis of the black shale-hosted Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland. Economic Geology 91, 80–110
Linkki artikkelin abstraktiin löytyy alta:
https://pubs.geoscienceworld.org/segweb/economicgeology/article-abstract/91/1/80/21633
Economic Geology -julkaisu on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjaston kokoelmissa. Kampuskirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/kumpula/
...
Kannattanee etsiä teoksia suoraan erilaisista tietokannoista. Kokeile esimerkiksi Helmet-hakua http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse etusivulta Tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään sanat venäjänkielinen kirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta kieleksi suomi, ja kirjoita vasemmanpuoleiseen vuosi-kenttään esimerkiksi 2000 (tai mikä tahansa vuosi, jonka jällkeen ilmestyneitä teoksia haluat tutkia). Tässä linkki tällä tavoin tehdyn haun tuloslistaan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ven%C3%A4j%C3%A4nkielinen%20kirjallisuus%29%20l%3Afin%20y%3A%5B2000-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Tässä listassa on toki muutakin kuin nykykirjallisuutta, koska vuosirajaus tarkoittaa nimenomaan...
valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Valitettavasti ei.
Suomalaisten kirjastonjen e-kirjojen lainaus edellyttää aina voimassaolevaa kirjastokorttia.
Kirjastokortin saa vain, jos on osoite Suomessa.
Joitakin ilmaisia e-kirjapalveluita löytyy kirjastojen lisäksi.
Esim.
Kansalliskirjaston klassikkokirjasto http://klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi/
Project Gutenberg http://www.gutenberg.org/ (kirjoja myös suomeksi)
tai Projekti Lönnrot http://www.lonnrot.net/etext.html
Elisan klassikot https://kirja.elisa.fi/kirjat/ekirjat/ilmaiset-klassikot?language=fin
Google play https://play.google.com/store/books
Marjatta Kurenniemen tyttökirjassa Kesälintu (WSOY 1959) päähenkilö Kirstin luokkatoveri Marja lyö vetoa, että hän kirjoittaa seuraavaksi aineen Margareetasta, olipa opettajan antama aihe mikä tahansa. Niinpä hän aiheesta Vihreä ja valkea kultamme kirjoittaa traagisen rakkaustarinan kartanonneito Margareetasta, joka auttaa köyhiä ja jota siksi kutsutaan nimellä Vihreä ja valkea kultamme. Opettajan tarkoitus oli, että aiheessa käsitellään koskivoimaa ja metsätaloutta.
Vaikuttaa siltä, että hyvin tarkkoja ehtoja ei Suomessa ruumisarkkujen koolle ja ulkomitoille ole koskaan annettu, se on aina ollut käytännöllinen asia. Wikipedian artikkelin mukaan ainoa nykyinen vakiomitta on 200 cm:n pituus, mutta siitäkin luonnollisesti poiketaan, jos vainaja on merkittävästi pitempi. Lasten arkut ovat vastaavasti pienempiä. Käytännössä arkun ulkomittoja rajoittavat toisaalta maahautauksessa käytettävissä olevan alueen koko, tuhkaamisessa taas polttouunin koko. Mikään tai kukaan ei vaadi valmiin, tehdasrakenteisen arkun käyttämistä, vaan sellaisen voi valmistaa myös itse. Hautaustoimiston kanssa kannattaa tietysti varmistaa etukäteen tuhkauksessa käytettävän uunin ja hautapaikan sanelemat ylärajat.
Heikki Poroila
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri...
Ylen Elävässä arkistossa on joitakin ohjelmia Tauno Palosta, mutta niissä mahdollisesti olevia lauluja ei esitellä. Valitettavasti emme saaneet selville, mistä ohjelmasta ja laulusta on kyse.
Helmet-kirjastojen ainoa kappale Mötley Cruen englanninkielisestä teoksesta The Dirt on kadonnut. Teosta näyttää olevan muualla Suomessa, joten teoksen voi tilata kaukolainaan. Kaukopalvelu on maksullista. Hinnaston näet alla olevasta linkistä. Voit tehdä kaukopalvelu pyynnon alla olevan linkin kautta, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti. Voit tehdä tilauksen myös käydessäsi kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
https://finna.fi/
Vaikea ja paljon asiantuntemusta vaativa kysymys, johon kirjastolaisen tiedoilla ei löydy vastausta. Tässä muutamia linkkejä tutkimustietoon.
- Metsien hiilinielun vertailutason laskenta (Luonnonvarakeskus, Luke):
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
- Aleksi Lehtonen Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle (Metsätieteen aikakauskirja 3/2009):
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6767.pdf
- Maa- ja metsätalousministeriö, Metsien hiilinielut:
https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut
- Ashraful Alam Effects of forest management and climate change on energy biomass and timber production with implications...
Varkaudesta ei enää anneta noin hurjia rangaistuksia. Vain Sharia-lakia noudattavissa maissa se olisi edes teoriassa mahdollista, mutta silloinkin voidaan katsoa katuuko varas ja armahtaa sen perustella. Useimmissa Sharia-lakia noudattavissa maissa on lisäksi valtion omaa lainsäädäntöä, jonka piirissä ovat muut kuin avioliittoon ja uskonnolliseen elämään liittyvät rikokset. https://en.wikipedia.org/wiki/Theft https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria#%C5%A0aria_nykyp%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4
Muinaisempina aikoina rangaistukset olivat kaikkiaan kovemoia. Pelkkä käden menetys saattoi tuntua jopa armeliaalta. https://yle.fi/uutiset/3-8713195 https://historianet.fi/yhteiskunta/keskiajalla-rikoksista-rangaistiin-...
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
Missään ei liene täsmällisesti määritelty, mistä taivas alkaa. Sanakirjamääritelmä "taivaalle" on sekin valitettavan tulkinnanvarainen "korkealla maan yllä oleva ilmatila". Mitä lentokoneisiin tai muihin ilma-aluksiin tulee, niiden on ainakin parasta olla puiden ja korkeimpien maastonkohtien yläpuolella, tai voi käydä niin, etteivät ne ole taivaalla kovin kauan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taivas
