Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin.
Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna."
Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus
Voisiko kyseessä olla Topeliuksen "Vattumato" Maija Karman kuvituksella? Siinä tytöt eksyvät metsään, nukkuvat siellä yönsä ja aamulla he heräävät ylellisessä vuoteessa metsän keskellä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lukijalta saamamme kommentin mukaan kirja voisi olla Pirkko Vainion kirja Kuplamatka kukkarantaan.
Liikennevalon linssien pinta on tarkoituksella "sikin sokin naarmuinen".
Naarmut estävät auringonvalon heijastuksen haittoja. Liikennevalon vaihtuminen on helpompi havaita.
Pinnan kuvioiden ansiosta valo on myös helpompi nähdä monelta suunnalta.
http://www.kbrhorse.net/signals/lenses02.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Traffic_light
Voit finna.fi -sivulla valita tarkennetun haun ja siinä kirjoittaa hakusanat "kirjallisuusarvostelut" ja "Lönnroth, Heleena".
Näin saat viitteitä arvosteluihin. Esimerkiksi vanhoja Ruumiin kulttuuri -lehtiä voi hakea Helmetin sivuilta.
Samoin kirjasampo.fi palvelu tarjoaa aikalaisarvosteluja. Kirjallisuusarvosteluja -lehteä ja vanhoja Parnasson numeroita voi selata kirjastossa. Voit myös tähän Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun kirjoittaa hakusanan "kirjallisuusarvostelut" ja katsoa mitä neuvoja saat näin.
Valitettavasti en onnistunut selvittämään, mistä kirjasta voisi olla kyse. Laitoin kyselyn myös valtakunnalliselle tietopalvelulistalle, mutta sieltäkään ei kukaan tunnistanut teosta.
Ehkäpä joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan?
Enid Blytonin teosta Enchanted Wood ei ole suomennettu. Myöskään Racey Helpsin teoksesta Footprints in the Snow ei ole suomennosta.
K. M. Peytonin teos Flambards on suomennettu vuonna 1982 nimellä Kartanon varjoissa. Suomentaja on Sirkka Salonen. Peytonilta on suomennettu myös teokset Flambards divided eli Uusilla teillä (1983) ja Flambards in summer, suom. Takaisin kartanoon (1983). Myös nämä teokset on suomentanut Sirkka Salonen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Täysin kuvausta vastaavaa leikkiä en onnistunut löytämään. Monista vanhoista leikeistä on useita eri muunnelmia ja ne myös tunnetaan eri alueilla eri nimillä. Leikki, jossa harjakatolle heitetään pallo, tunnetaan ainakin nimellä "munitus" ja "kattopallo". Säännöistä on monia versioita, seuraavista linkeistä löytyy niistä joitakin:
Leikkipankki: https://www.leikkipankki.fi/Leikit/Tiedot/993
Puuhakerho: https://puuhakerho.com/kattopallo/
Kokeilin onneani 30 000 hengen kokoisessa Kirjallisuuden ystävät -Facebook-ryhmässä, mutta kukaan siellä ei tunnistanut teosta. Myöskään kirjaston tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tärpännyt - joskin yksi kollega pohti, että tyyli ja sanaleikittely tuo vahvasti mieleen Veikko Huovisen. Pikaisella Huovisen tuotannon selailulla ei kuitenkaan tullut kuvattua keskustelua vastaan.
Musiikki ja laulu kuuluvat näyttelijäntyön aineopintoihin yhdessä monipuolisen liikunnan, näyttelijäntyön perusteiden sekä äänenkäytön ja puheen opintojaksojen kanssa. Musiikkiin ja lauluun kuuluu henkilökohtaista laulunopetusta ryhmässä toteutettavien musiikinkurssien lisäksi ja äänenkäyttöä opiskellaan lukuisilla puhekursseilla. Esimerkiksi vuonna 2014 näyttelijäntyön koulutusohjelman kandidaatin tutkintoon kuului 25–26 yksityislaulutuntia vuodessa kolmen vuoden ajan.
Tiina Korkiainen: Ääni-instrumentti näyttelijän työkaluna https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/6655/maisterin_tutkielma…
Näyttelijöiden laulutaidoissa on suuria tasoeroja, toteaa laulunopettaja Riitta Keränen oheisessa verkkoartikkelissa. Etenkin...
Kysymyksestä ei selvinnyt, kuinka yleinen virhe on. Kuvattu virhe ruututekstityksessä voi syntyä monella tapaa riippuen katsotusta kanavasta, palveluntarjoajasta ja katseluun käytetystä laitteesta tai sovelluksesta.
Vain osa televisiokanavista käyttää enää kuvaan kiinteästi poltettuja tekstejä. Useimmilla teksti tulee kuvaan mukaan koodattuna erillisenä singaalivirtana. Teksti muodostuu siis kuvaan vasta vastaanottajan televisiovastaanottimessa, digiboksissa tai katselusovelluksessa, joka tulkitsee koodatun tekstin. Teksti voi olla kuvamuodossa, kuten esimerkiksi valtaosassa Yleisradion ohjelmista, jolloin sen pitäisi näkyä aina lähettäjän haluamassa muodossa ja kirjaintyypillä. Tämä ei kuitenkaan toimi aina esimerkiksi joissain...
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
Kirjeiden ja kirjeenvaihdon saatavuutta tutkimuksen lähdeaineistoksi lienee yksinkertaisinta havainnollistaa julkaistujen kirjekokoelmien avulla. Ne ovat tuskin koskaan lähestulkoonkaan täydellisiä; samoin kuin tutkijoiden käyttämä kirjeaineisto, julkaistu kirjeenvaihto perustuu siihen materiaaliin, joka on onnistuttu jäljittämään – tavalla tai toisella. Kirjoittajien jäämistöistä – tai parhaassa tapauksessa arkistoista – ei useinkaan kopioita lähetetyistä kirjeistä löydy (ellei kyseessä sitten ole joku, jonka on asemansa vuoksi ollut tarpeen säilyttää kirjoittamiensa kirjeiden kopiot, tai kirjeenvaihtonsa julkaisua nimenomaisesti suunnitellut henkilö), vaan ne ovat tavallisimmin peräisin vastaanottajilta ja heidän...
Voit kopioida hyvällä omallatunnolla. Tekijänoikeuslaki antaa luvan poiketa kopiokiellosta omaan käyttöön:"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta." Tekijänoikeus.fi
Espoon kirjastoissa saat myös kopioida haluamasi määrän ilmaiseksi. "Kopiointi pysyy toistaiseksi maksuttomana. Kopioiden...
Trelawney on vanha brittiläinen sukunimi Cornwallin seudulta. Sen on tulkittu tarkoittavan joko "avointa kylää/kaupunkia joen tuntumassa" (sanoista 'tre' - kylä/kaupunki, 'lawn' - avoin, 'ey' - vesi) tai vaihtoehtoisesti "kirkonkylän asukasta" ('tre' - kylä/kaupunki, 'lan' - kirkko; tässä tulkinnassa -y on diminutiivia ilmaiseva suffiksi). Ensin mainittu tulkinta on näistä kahdesta tavallisempi.
Lähteet:
William Arthur, An etymological dictionary of family and Christian names
Henry Harrison, Surnames of the United Kingdom
Ks. myös
https://www.wizardingworld.com/features/etymology-of-hogwarts-professor…;
Kyseessä on Yleisradion tuottama ja Tuija-Maija Niskasen ohejaama elokuva Landet som icke är (1977). Elokuvan suomenkielinen nimi on Maa, jota ei ole.
Elokuva on viimeksi esitetty Yle Teemalla 3.11.2020. Valitettavasti se ei enää ole katsottavissa Yle Areenassa. Voit kuitenkin esittää Ylelle uusintatoiveen asiakaspalvelun kautta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Joissakin kirjastoissa on vielä lainattavissa elokuvasta tehty VHS-tallenne.
https://finna.fi/Record/piki.115019?sid=2948934513
Maa, jota ei ole on tallennettu Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokantaan ja se on katsottavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä:
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://elonet.finna.fi/Record/...
Kollega löysi tämän:
Kyseessä on Nyhverö Nyyssösen tunnussävel:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/30/heikki-kinnunen-antoi-kasvonsa-aikamatkailija-nyhvero-nyyssoselle
ja
https://areena.yle.fi/1-50104522
Nyhverö Nyyssönen oli Matti Ijäksen luoma sarja ja Nyhveröä esitti Heikki Kinnunen.
Lordi Byronin teosta Childe Harold’s Pilgrimage ei ole suomennettu. Byronia on muutenkin suomennettu maineeseensa nähden yllättävän vähän. Vuonna 1922 ilmestyi A. A. Kallion suomentamana Kariston klassillinen kirjasto- sarjassa teos: Kolme runoelmaa: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki. Vuonna 2021 ilmestyi Nysalor-kustannuksen julkaisemana Lordi Byron, Valitut säkeet, kääntäjänä Tomi Pulkkinen. Tämän kokoelman selasin läpi eikä siihen sisälly Childe Harold’s Pilgrimage -teoksen runoja. Lisäksi yksittäisiä suomennettuja ruonoja on ilmestynyt joissakin antologioissa ja kirjallisuuslehdissä (esim. Tuhat laulujen vuotta (2004), Hallitse Britannia (1929), Tulenkantajat (1929)).
Hei,
kyseessä on laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta (713/1975). Sen taustalla on hallituksen esitys HE 245/1974, jonka käsittelytietosivu on tässä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+245/1974
Lakien valmisteluaineistoa eduskuntakäsittelyn osalta voi hakea Vaski-hakupalvelustamme: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx Sivulta löytyy linkki hakuohjeisiin. Eduskunta-asiakirjojen hakupalveluihin löytyy myös useampi verkkokoulutustallenne eduskunnan Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/user/suomeneduskunta
Edellä mainittua lakia on muutettu muutamaan otteeseen. Hakemalla hakusanoilla romani* OR mustalai* AND asunto* pitäisi...
Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja.
Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Metsänhoitajaksi kutsutaan metsätieteellisestä koulutusohjelmasta valmistuneita maistereita. Kyseessä on siten valmistumiseen liittyvä arvo, eikä erikseen myönnettävää arvonimi (verraten ylimetsänhoitajan arvonimeen, jonka myöntää presidentti: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381)
