Jäätiköiden sulamisella on sekä globaaleja että paikallisempia vaikutuksia lämpötiloihin. Keskeisinä pidettyjä erityisesti paikalliseen lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa veden ja maan kyky varastoida lämpöä sekä jään kyky heijastaa auringonsäteitä takaisin avaruuteen, kun taas globaaleja tekijöitä ovat muun muassa merivirtauksissa tapahtuvat muutokset sekä metaanin kaltaisten voimakkaiden kasvihuonekaasujen vapautuminen jään sulaessa. Koska jään sulaminen kiihtyy lämpötilan noustessa, voivat muun muassa tällaiset tekijät aiheuttaa myös niin sanottuja takaisinkytkentöjä Grönlannin alueella — toisin sanoen sulava jää voi lämmittää ilmastoa, mikä aiheuttaa kiihtyvää jään sulamista, mikä jälleen lämmittää entisestään...
Verkosta osoitteesta kaino.kotus.fi löytyvän Suomen murteiden sanakirjan mukaan koprakka tarkoittaa hyväkuntoista, reipasta ja ketterää. Suora linkki hakutulokseen on https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_28e1920233d2696af13d9d956e5299e9&list_id=1&keyword=koprakka&word=koprakka.
HS.fi vaikuttaa jo korjanneen otsikkonsa, mikä osittain vastaa kysymykseesi. Lähtökohtaisesti suomen kielessä teosten nimet ovat propreja, eli erisnimiä, jotka taipuvat siinä missä muutkin sanat. Täten Tuntematon sotilas taipuu sijoissa aivan kuten muutkin samanlaiset nominilausekkeet, kuten vaikkapa "keltainen auto" tai "suuri talo". Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus aiheuttaa usein ongelmia (esim. "Uudellamaalla", mutta "Korkeasaaressa", eikä "Uusimaalla" saati "Korkeassasaaressa"), mutta erillisten sanojen muodostamassa sanaparissa molemmat osat taipuvat samoin. Kyseiset suomalaiset lukevat siis Tuntemattoman sotilaan.Lähde: Nimien taivutus - Kielitoimiston ohjepankki
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta...
Kysymykseen kenen ohjauksessa Lönnrot väitöskirjansa julkasi, en onnistunut löytämään vastausta. Lönnrotin väitöskirja Om finnarnes magiska medicin on suomennettu 1985 Lapinlahti-päiväksi, suomennuttaja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, suomentaja Ulla Holmström.Suomennoksen nimi Suomalaisten maagisesta lääketieteestä.Kirjaa ei voi saada kotilainaan.Samana vuonna ilmestyi ruotsinkielinen näköispainos, jota voisi yrittää kaukolainaksi. - Elias Lönnrotin Valitut teokset osa 3 s. 22-40 sisältää "Otteita tutkielmasta Afhandling om Finnarnes Magiska medicin", suomentajana Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. - Reijo Heikkisen teoksessa Korpitohtorin jäljillä s. 35 on pieni kuva väitöskirjan kannesta vuodelta 1932 sekä katkelma...
Lahden kaupunginkirjastolla on olemassa Linda Olssonin kirjaa "Sonaatti Miriamille" yhteensä yksitoista kappaletta (pääkirjasto + lähikirjastot). Tällä hetkellä kaikki kirjat on lainassa. Kirjasta voi tehdä varauksen joko kirjastokäynnillä, puhelimitse numerosta (03) 812 5500 tai Internetin kautta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Varaus maksaa yhden euron.
Olemme koittaneet jäljittää kyseistä kirjaa sekä oman henkilökunnan että valtakunnallisen tieto-listan kautta, jossa kirjastonhoitajat voivat kysellä apuja toisilta kirjastoilta. Kenelläkään ei valitettavasti välähdä, mistä romaanista olisi kyse. Koitimme paikallistaa teosta myös KirjaSampo (Kirjasampo.fi on ajankohtainen ja yhteisöllinen aikuisten kaunokirjallisuuteen keskittynyt verkkopalvelu) palvelun kautta mutta sieltäkään ei tärpännyt.
Toivottavasti pääset teoksen jäljille jotakin toista kautta!
Runoa ei valitettavasti ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon.
Nimi Leevi on hepreaa ja merkitsee "uskollista". On siis raamatullista alkuperää. Erityisesti Pohjois-Suomessa ja Lapissa on Lauri Leevi Laestadius tehnyt nimestä suositun.
Alvar on ruotsalainen nimi,joka 1800-luvulla kirjoitettiin Allvar ja arveltiin saksan Ernst "vakaa" käännökseksi. Nimen pohjana lienee kuitenkin taruolento, keiju ts. haltiaa merkitsevä sana alf. Nimen osat voidaan tulkita "keiju" ja "soturi".
Anteron kreikkalainen kantanimi on Andreas, "miehekäs, miehuullinen". Vanhin suomalainen tieto nimestä on vuodelta 1303.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla on tilastotietoa suku- ja etunimistä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lisää nimistä esimerkiksi kirjoista:
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Vilkuna...
Karhut ovat hyvin kohteliaita toisilleen kirjassa Urpo ja Turpo luvussa nimeltä Tapoja. Kirja on ilmestynyt omana kokonaisuutenaan ja myös kirjassa nimeltä Urpon ja Turpon seikkailut. Elokuvien sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa.
Fantasia myy niin hyvin, että käytännössä kaikki kaunokirjallisuutta kustantavat yleiskustantamot ovat sitä julkaisseet. Ei ehkä muutenkaan kannata ajatella niin, että lähettää käsikirjoituksen yhteen paikkaan ja toivoo parasta. Jos on ensimmäistä kertaa asialla, kannattaa lähestyä useampaa samaan aikaan, koska on aivan varmaa, että useimmista tulee korkeintaan kohtelias kirje ja ilmoitus, etteivät ole kiinnostuneita. Fantasiaa kirjoittaa nykyään niin moni, että kustantajat voivat rauhassa valita parhaat päältä. Kun kustantajia lähestyy, kannattaa tekstin olla mahdollisimman valmista, huolellisesti oikoluettua ja kielellisesti moitteetonta, ettei joudu suoraan Ö-mappiin. Esikoiskirjailijan tie on yleensä pitkä ja vaivalloinen. Liikoja ei...
"Ollen" tarkoittaa tässä yhteyssä samaa kuin "koska olen" tai "kun olen". Siten "lempo ollen" tarkoittaa "koskan olen lempo". Ilmaisu on vanhahtavaa kieltä, jota ei nykyään juuri käytetä muuten kuin tietyissä sanonnoissa kuten "niin ollen" (= siis) ja "näin ollen" (= koska on näin). Joskus ilmaisua näkee myös vähän kömpelöissä ilmaisuissa kuten vaikkapa "Kadulla käveli miestä taluttava koira, ollen se perin kummallinen näky". Kielitieteilijöillä voi olla täsmällisempääkin tietoa.
Heikki Poroila
Kyseessä on Viveca Sundvallin Mimmi ja kumma kenkäkauppias (ilm. 1989). Samassa sarjassa ilmestyivät myös Mimmi ja vihainen vahtimestari, Mimmi ja hörökorvainen Lasse sekä Mimmi ja miljonääri Mårtensson.
Kun kuivunut kasvinsiemen saa vettä, se imee kosteutta ja turpoaa. Vesi rikkoo turvonneen siemenkuoren ja pääsee näin siemenen sisälle. Lisää tietoa aiheesta vaikkapa puutarha.net-sivuston artikkelista Kasvata taimesi itse siemenistä alkaen:
https://puutarha.net/artikkelit/74/kasvinlisaysta_siemenista.htm
Tätä kannattaa kysyä suoraan Radio Iskelmästä. Sivulla https://www.iskelma.fi/info on palautelomake, jolla voi tiedustella ohjelmiin liittyviä asioita ja musiikkivalintoja. Samalla sivulla on myös suorat yhteystiedot Oulun paikalliskanavaan.
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Tietoa ilotulitteiden myynnistä löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta. Siellä myyntikieltoajaksi ilmoitetaan 1.-26.12. Ovatkohan kyseessä olleet F1-luokan ilotulitteet, joita myyntiaikarajoitus ei koske? Valtioneuvoston asetuksessa 709/2015 määritellään F1-luokkaan "ilotulitteet, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksissa."
Ilotulitteiden myyntiä valvoo pelastuslaitos.