Helmet-verkkokirjastossa käyttäjätunnus on kirjastokortin numero ja salasana on kortin pin-koodi.
Kirjastokortin ja tunnusluvun voi tehdä vain kirjaston henkilökunta.
Voit ennakkorekisteröityä klikkaamalla "kirjaudu" ja sitten "rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Kortin saat esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, passin tai ajokortin.
Kirjastokortin saa vain henkilö, jolla on osoite suomessa.
Vähän heikohkosti löytyy kikkoja. Hankalaa on käytellä imusia, kun molemmat kädet ovat jo varattuina.
Työkaveri ehdotti, että pistää imurin rolliksen koriin (jos kori on) ja kiinnittää varren sopivaan kulmaan tukevalla teipillä... Toimivuutta hieman epäilen.
Muutamassa blogissa vauvojen ja kyynersauvoilla loikkivien kehuttiin imuroivan. Vauva konttasi (ei varmaan kovin helppoa enää aikuisena) ja potilas loikki yhden sauvan varassa (saattaa olla huteraa menoa)
Apuvälineitä on myös tarjolla. Helppokäyttöinen robotti-imuri maksaa noin 300€ https://www.senioreidenkauppa.fi/eufyrobovac-11s-robotti-imuri
Siivoustossut noin 10€ http://www.akro.fi/fi/ws/4/28/verkkokauppa/siivoustossut.html
Realistisin tapa saada asunto kunnolla...
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös...
Tässä muutamia ehdotuksia. Tarkempia suosituksia varten suosittelen Helmet-kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelua: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Tietokirjoja ja esseitä vähemmistöstressistä, syrjinnästä ja huijarisyndroomasta:
Janne Ahjopalo & al.: Rakastan ihmistä – Keskusteluja biseksuaalisuudesta (2020)
Petteri Eerola & al.: Perhe ja tunteet (2018)
Elina Ekholm ja Antti Teittinen: Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus – Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä (2014)
Anna Elomäki & al.: Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia – talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin (2020)
Koko Hubara: Ruskeat tytöt (2017)
Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu (2019)...
E-aineisto voi olla ladattuna usealla omalle laitteelle samaan aikaan. Keskeistä on, että laitteet, joilla lukee tai kuuntelee, on valtuutettu samalla Adobe ID:llä.
Yritämme parantaa myös e-aineistovalikoimaamme jatkuvasti. Hankintaehdotuksia voit tehdä seuraavassa osoitteessa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Kirjastokorttia ei valitettavasti voi hankkia etänä, vaan uuden kortin teko vaatii käyntiä kirjastossa.
Auringon keskietäisyys maasta on noin 150 miljoonaa kilometriä. Erään laskelman mukaan maan keskilämpötila nousisi noin 42 celsiusasteeseen, jos olisimme 50 gigametriä eli 50 miljoonaa kilometriä eli noin kolmanneksen lähempänä aurinkoa. Viimeistään tässä vaiheessa meret luultavasti kuivuisivat ja elämä kävisi muutenkin mahdottomaksi, mutta luultavasti jo paljon pienemmän kirimisen jälkeen.
Samaa kaavaa voi halutessaan käyttää myös maksimietäisyyden laskemiseen, vaikkapa sillä oletuksella, että maan keskilämpötila olisi 10-15 astetta.
Wikipedian mukaan aurinkoenergiasta vain noin 0,008 prosenttia päätyy ihmiskunnan käyttöön. Se, miten paljon sitä missäkin käytetään, riippuu tekniikasta, reusrsseista ja...
Olisikohan kyseessä Genevieve Huriet : Apinanleipäpuuta etsimässä? Kannessa ei tosin ole apinoita, mutta kylläkin apinanleipäpuu.
Huuto.net Kyseessä voisi olla myös Wilson Kirvan Pokojo, lahjakas apina Elisa.kirja
Kenties joku sivuston lukija voi muistaa vielä tarkemmin.
Työkaveri muistikin vielä sarjakuvan nimeltä Anu & Antti -sarjakuva-albumisarjan osa Apinanleipäpuu. Huuto.net
Hämeenlinnan Vanamo-kirjastojen varastossa tämä kirja on, mutta valitettavasti varasto ja sen kokoelmat ovat käytössä vasta vuodenvaihteessa, kun varasto taas avataan:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/h%C3%A4meenlinnan-p%C3%A…
Kirja ei ole enää myynnissä. Voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta. Alla tietoa kaukopalvelusta:
https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Someron kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-videonauhoja DVD-levyille. Kahdeksanmillisistä kirjaston sivuilla ei ole mainintaa, joten sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Someron kirjastoon.
https://somero.finna.fi/Content/palvelut#digitointi
https://somero.finna.fi/
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n...
Kyseessä on ollut aika varmasti kilkki. Kilkit ovat raadonsyöjiä ja iskevät kiinni verkkoon takertuneisiin kaloihin. Näin ne kulkeutuvat kalojen mukana myös kalatukkuihin ja -kauppoihin.
Kannatta kokeilla verkossa olevaa Luontoportin lajitunnistusta. Palvelussa voit hakea Suomen luonnosta löytyviä lajeja mm. niiden ulkomuodon perusteella. Tässä Luontoportin tietopaketti kilkistä:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/kilkki
Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Kyseessä on varmaankin Satu Kivelän toimittaman Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso Toivo ei ole järjen asia. Siinä toimittaja viittaa Panu Pihkalan kirjoittamaan ilmastoahdistusta käsittelevään kirjaan. Haastateltavana ohjelmassa on toivon tutkija Jari Kylmä.
Havaintoja ihmisestä -ohjelman jaksot julkaistaan Yle Areenassa aina torstaisin kello 6.00. Ohjelma kuullaan torstaisin myös Yle Radio 1:ssä ja sunnuntaisin Yle Puheessa.
https://areena.yle.fi/audio/1-50760597
Panu Pihkala on julkaissut kaksi aiheeseen liittyvää teosta, Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja, 2017) ja Mieli maassa? : ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019).
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla. Teokset ovat...
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä ompelukoneen valmistusvuoden. Tämän tietokannan mukaan ompelukone F385350 on tehty tammikuussa 1910.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html#google_vignette
"Näistä levyistä en luovu"-ohjelma vieraanaan Kari Lamminpää on esitetty kahdesti Yle Radio 1:ssä, 18.4.2009 sekä seuraavana päivänä 19.4.2009.
Radio-ohjelmia voi kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Ohjelmatoiveita voi esittää myös YLEn asiakaspalveluun.
Liikennevalon linssien pinta on tarkoituksella "sikin sokin naarmuinen".
Naarmut estävät auringonvalon heijastuksen haittoja. Liikennevalon vaihtuminen on helpompi havaita.
Pinnan kuvioiden ansiosta valo on myös helpompi nähdä monelta suunnalta.
http://www.kbrhorse.net/signals/lenses02.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Traffic_light
Kyseessä on toinen säkeistö vanhasta ruotsalaisesta virrestä Minä vaivainen vain, mato matkamies maan vuodelta 1656. Virren sanat on kirjoittanut tuntematon ruotsalainen runoilija. Suomalaiseen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701. Nykyisessä virsikirjassa se on numerolla 622.
Virren tarinan voit lukea tästä linkistä:
https://virsikirja.fi/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan/
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735815?term=lie&te…
"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts
Ilmastonmuutoksista ja ilmaston lämpenemisestä löytyy hyvin tietoa Makupalat.fi:n kokoelmasta Ilmastonmuutos, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos. Esimerkiksi ohjelmasarjassa Ilmasto on peto käsitellään ilmastonmuutosten historiaa, eli ilmastonmuutoksia on ollut maapallolla monta ja monenlaista. Tieteellistä tutkimusta siitä, johtuvatko tämän hetkiset sääilmiöt löytyy paketista löytyvistä sivuistoista. Ilmastonmuutokset vaikutusten vaihtelu tai niiden ennustaminen vaativat asiantuntemusta. Ilmatieteenlaitoksen palvelusta Kysy ilmastosta, https://www.kysyilmastosta.fi/, saa vastaukset asiantuntijoilta. Myös aiempia vastauksia voi tutkia, https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/c/kysymykset/FI
