Eduskunta äänesti 6.11.2020, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Kansanedustajat tukivat valiokunnan mietintöä äänin 141-10. Erimielisyyttä ei ollut tyttöjen ja naisten silpomista koskevasta osuudesta, siitä äänestäneet olivat yksimielisiä. Myös ei-äänen antaneet kannattivat tyttöjen silpomisen kieltämistä entistä selvemmin.
Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä valiokunta selvitti myös poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa oikeustilaa ja käytäntöä. Vastalauseissa haluttiin mietinnön perusteluista pois poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskeva osuus.
Ylen verkkouutisesta voi tutkia miten kansanedustajat äänestivät. Äänestyksessä "jaa"...
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n...
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
Apollo-avaruusaluksien Saturn V -kantoraketeissa käytettiin toisen ja kolmannen vaiheen ajoaineena nestemäistä vetyä ja nestehappea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturn_V
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Hei!
Henkilöhahmojen nimiä on tapana muuntaa kielialueelle sopiviksi. Tässä tutkimustyö aiheesta esimerkkinä Harry Potter -kirjat :
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/124658/gradu2015kosunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
esimerkki Ronja Ryövärintytär-elokuvasta:
https://eoto.blogs.tamk.fi/tag/film-industry/
Alkuperäinen nimi on kyllä Mattis, kuten tältä sivulta käy ilmi:
http://paljonmeluakirjoista.blogspot.com/2015/06/astrid-lindgren-ronja-rovardotter-elina.html
Tuija Halosen hautapaikka ei valitettavasti selvinnyt. Olimme yhteydessä mm. Helsingin seurakuntaan ja kokeilimme hautahaku.fi palvelua sekä selasimme muualta saatavaa tietoa. Varmaahan ei ole edes onko hänet haudattu Helsinkiin. Ikävä kyllä hautapaikka pysyi arvoituksena.
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
Vaikka nokkoskuidulle on annettu erilaisia silkkiin viittaavia nimityksiä, esim: "Pohjolan silkki" tai "nokkossilkki", taitaa se kuitukasvina ja tekstiilimateriaalina olla lähinnä verrattavissa puuvillaan ja pellavaan. Nokkoskuidun työstämisessä on omat haasteensa, mutta ekologisena ja hengittävänä luonnonkuituna se on herättänyt kiinnostusta.
Nokkonen tekee paluuta kuitukasviksi https://yle.fi/uutiset/3-5126221
Nokkoskuidun hyödyt ja mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle https://www.knokkon.fi/nokkoskuidun-hyodyt-ja-mahdollisuudet-tekstiilit…
Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät https://core.ac.uk/download/pdf/33736075.pdf
Suomessa tehdyissä kokeiluissa nokkoskuidun teollinen kehruu ei onnistunut ilman sidoskuituja. Nokkosesta on...
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Journal of Physical Distribution
& Logistics Management- lehti löytynee sähköisenä Åbo Akademin kirjastosta.
Journal of Business Logistics-lehti löytynee Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta, Teknillisen korkeakoulun kirjastosta sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastosta.
Näistä saattaa olla mahdolista saada kopiot kyseistä artikkeleista. Asia kannattaa varmistaa ottamalla yhteys suoraan kirjaston asiakas- tai kaukopalveluun.
Linda- yhteistietokannasta kannattaa estiä muuta mahdollisia logistiikka-alan aineistoa.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Ehdotamme seuraavia kirjoja erilaisuusaiheesta 5-vuotiaalle.
Tyttö ja ihmeelliset korvat (Aakeson, Kim Fupz)
Rauhallinen Erkki (Majaluoma, Markus)
Yökirja (Nousiainen, Inka)
Xing ja superkaverit (Virtanen, Leena)
Sinä et kuulu tänne, Beiron (Härmälä, Anna)
Olen ystäväsi aina: tarina rohkeudesta ja rakkaudesta (Walton, Jessica)
Pieni kuukorppi (Pfister, Marcus)
Pieni valkoinen pöllö (Corderoy, Tracy)
Koirat eivät tanssi balettia (Kemp, Anna)
Ruma ankanpoikanen (Andersen, Hans Christian)
Koira nimeltään kissa (Kontio, Tomi)
Piki (Kirkkopelto, Katri)
Molli (Kirkkopelto, Katri)
12 päivää maailmalla (Marttinen, Tittamari)
Erilaiset ystävät (Schomburg, Andrea)
Hei, Mikkelin ammattikorkeakoulu ei kuulu Lumme-kimppaan.
Lumme-kirjastot on kirjastokimppa, jossa mukana ovat kaikki Etelä-Savon yleiset kirjastot (kuntien ja kaupunkien kirjastot) lukuun ottamatta Kangasniemeä ja Sulkavaa. Pohjois-Savon puolelta yhteistyössä mukana on Varkauden kaupunginkirjasto.
Hei. Aikakauslehtiä voi lainata, uusinta numeroa lukuunottamatta, ja tämä lehti näyttäisi olevan juuri nyt lainassa. On myös mahdollista varata lehden tietty numero jostakin toisesta kirjastosta, jossa se on paikalla.
Suomennoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi
Myöskään englanniksi ei löydy kirjoja Larisa Vitaljevna Aleksandrovskajalta. Ohessa hänen haastattelunsa Primpress -lehteen venäjäksi. Haastattelussa näkyy kuvia hänen venäjänkielisistä teoksistaan http://primpress.ru/article/6126
Chizuko Kuratomin kuvakirjoja on suomennettu 21 nimekettä. Kirjasammon haulla löytyvät nimet ja Kuratomin lyhyet elämäkertatiedot tästä linkistä https://bit.ly/2M0NTP5.
Lapin Finna-verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi löytyyy haulla tiedot siitä, missä näitä kirjoja voi lainata.
